Hopp til innhold

Niger

Saharan etelälaidalla sijaitseva Niger on kärsinyt toistuvista kuivuuksista ja pitkään jatkuneista poliittisista kriiseistä. Niger on yksi maailman köyhimmistä ja vähiten kehittyneistä maista.

Päivitetty viimeksi 27.03.2015

Maantiede ja ympäristö

Yli puolet Nigerin pinta-alasta on Saharan autiomaahan kuuluvia hiekkadyynejä ja valtavia kivikkoalueita. Maan eteläosa kuuluu Sahelin savannialueeseen, missä ilmasto on trooppinen. Niger, Afrikan kolmanneksi pisin joki, virtaa savannialueen halki. Aavikkotuulet nostattavat maassa hiekkamyrskyjä, joissa Saharan hiekkaa saattaa levitä Karibianmerelle saakka. Aavikoitumisen takia suuri osa Nigerin viljelykelpoisista maista on kuivunut. Vesipula on vakava ongelma, ja veden määrä Niger-joessa on vähentynyt väestönkasvun ja ilmastonmuutoksen seurauksena. Tšadin, Nigerin, Nigerian ja Kamerunin alueella sijaitseva Tšadjärvi on yksi Afrikan suurimmista järvistä. Yli 20 miljoonaa ihmistä hankkii kotitalous- ja maatalousvetensä Tšadjärvestä, ja matala järvi onkin pienentynyt uhkaavan paljon viime vuosikymmeninä.

Ecoprint

0.9 Maa-planeettaa

Jos kaikkien maailman ihmisten kulutustaso olisi yhtä suuri kuin keskivertoihmisen maassa Niger, tarvitsisimme 0.9 Maa-planeettaa.
Katso indikaattori Ekologinen jalanjälki.

Historia

Niger on jo historiallisesti jakautunut kahteen kulttuurialueeseen: tuaregi-heimon paimentolaisiin pohjoisessa ja hausa-heimon maanviljelijöihin etelässä. Kautta aikojen kansojen välillä on ollut selkkauksia. 1800-luvun lopulla Ranska otti Nigerin aluetta hallintaansa. Tuaregit vastustivat sinnikkäästi siirtomaavalloitusta, ja vasta vuonna 1922 koko Nigeristä tuli Ranskan siirtomaa. Vuonna 1960 Niger itsenäistyi yhteisymmärryksessä Ranskan kanssa, joka sai pitää edelleen maassa joukkojaan ja hallita ulkomaankauppaa. Presidentiksi tuli Hamani Diori, joka pystytti maahan yksipuoluevallan. Vuonna 1974  Seyni Kountchén johtama upseeriryhmä syrjäytti korruptoituneen Diorin, hajotti kansalliskokouksen ja kielsi poliittiset puolueet. Kountché kuoli vuonna 1987, minkä jälkeen Nigeriä alettiin kehittää demokratian suuntaan. Maan ensimmäiset demokraattiset presidentinvaalit järjestettiin vuonna 1993. Presidentin kausi päättyi jo kolmen vuoden kuluttua sotilasvallankaappaukseen. Uuden sotilasvallankaappauksen jälkeen siirryttiin siviilihallintoon vuonna 1999. Mamadou Tandja voitti presidentinvaalit ja hänet valittiin toiselle kaudelle viisi vuotta myöhemmin. Vuonna 2009 Tandja yritti muuttaa perustuslakia siten, että hän voisi jatkaa presidenttikauttaan. Toimet nostattivat Nigerissä levottomuuksia ja muualla maailmassa ne tuomittiin. Helmikuussa 2010 Nigerissä tehtiin sotilasvallankaappaus, jossa Tandja syrjäytettiin.

Yhteiskunta ja politiikka

Niger on virallisesti demokraattinen tasavalta. Presidentti valitaan maassa kansanäänestyksellä viisivuotiskaudeksi. Vuoden 2010 sotilasvallankaappauksen jälkeen seuraavana vuonna pidetyt presidentinvaalit voitti Issoufou Mahamadou. Presidentti nimittää sekä pääministerin että muut ministerit. Vuonna 2013 Mahamadou lisäsi ministerien määrää 26:sta 37:een, että eri kansalliset ryhmät olisivat paremmin edustettuina. Parlamentissa on 113 jäsentä ja se valitaan suorilla vaaleilla viideksi vuodeksi.
Maassa on ollut pitkään poliittisesti levotonta. Pohjoisen paimentolaiskansa tuaregit ovat kokeneet itsensä syrjityiksi maan eteläisen valtaväestön hausojen taholta. Tuaregit kapinoivat useita kertoja aseellisesti 2000-luvulla, mutta rauha saatiin aikaan vuonna 2009. Viime aikoina naapurimaiden levottomuudet ovat levinneet Nigeriin. Islamistisen nigerialaisen terrorijärjestö Boko Haramin iskut ovat kohdistuneet myös Nigeriin, jonka armeija aloitti maaliskuussa 2015 naapurimaiden kanssa yhteishyökkäyksen Boko Haramia vastaan. Libyan ja Malin konfliktit ovat maalle myös suuri huolenaihe. Keskimääräinen eliniänodote Nigerissä on vain 55 vuotta: luku on maailman alhaisimpia. Naisia syrjitään maassa järjestelmällisesti. Lukutaitoisia naisista on vain noin 15 prosenttia. Tytöistä 5-20 prosentille tehdään ympärileikkaus. Lapsityövoiman käyttö on hyvin yleistä. Kiistely islamilaisesta šaria-laista on johtanut poliittisiin jännitteisiin.

Talous ja kaupankäynti

Niger on yksi maailman köyhimmistä maista. Vuonna 2012 maa oli viimeisellä sijalla YK:n inhimillisen kehityksen indeksi -listauksessa. Suurin osa työssäkäyvistä ihmisistä tekee töitä maataloudessa. Kuivuus ja aavikoituminen ovat suuria uhkia maanviljelylle. Nigerissä on hyvin suuria uraaniesiintymiä. Maa on maailman kolmanneksi suurin uraaninviejä Australian ja Kanadan jälkeen, mutta vientiä kontrolloi ranskalainen Areva-yhtiö. Uraanin osuus vientituloista on 70 %, mutta vain 5 % valtion budjettituloista, joista puolet koostuu ulkomaisista avustuksista. Maassa on huomattavia öljyesiintymiä, joita alettiin hyödyntää vuonna 2011. Öljyala on vahvasti kiinalaisen China National Petroleumin hallinnassa. Öljystä saadut tulot ovat logistiikkaongelmien vuoksi jääneet jälkeen tavoitteista.  Arvioidaan, että jopa 70 % Nigerin taloudesta tapahtuu epävirallisella sektorilla. Epävirallinen toiminta on vahvasti sidoksissa laittomaan ja rekisteröimättömään kauppaan naapurimaiden, erityisesti Nigerian, kanssa. Niger on taloudellisesti riippuvainen Nigeriasta.

Lyhyesti

Niger

Pääkaupunki:

Niamey

Etniset ryhmät:

hausat 55,4 %, djerma-songhait 21 %, tuaregit 9,3 %, fulbet 8,5 %, kanurit 4,7 %, muut 1,2 % (2001)

Kieli:

ranska (virallinen), hausa, djerma

Uskonto:

muslimeja 80 %, muut 20 %

Väkiluku:

19 268 380

Valtiomuoto:

tasavalta

BKT per asukas:

954 PPP$

Satelliittikuvat

Tšadjärvi

Jäsenyys/osallisuus

Muita maaprofiileita

UNA Finland / Suomen YK-liitto © 2017