Hopp til innhold

Niue

Niuen tasavalta

Niue on pieni yksisaarinen atollivaltio läntisellä Tyynellämerellä. Maa on omasta tahdostaan Uuden-Seelannin itsehallinnollinen liitännäisvaltio.

Päivitetty viimeksi 16.09.2007

Maantiede ja ympäristö

Niue on yksi maailman suurimmista korallisaarista. Maaperä koostuu rannikon jyrkistä kalkkikallioista, jotka nousevat keskimäärin 60 metriä merenpinnan yläpuolelle keskitasangoksi. Saarta ympäröi koralliriutta, jonka ainoa suuri aukko on keskellä läntistä rannikkoa, pääkaupungin Alofin lähellä, missä suurin osa väestöstä asuu. Maan aluevesillä sijaitsee kolme muuta koralliriuttaa mutta ei maasaaria. Niuen rannikkoalueiden erikoispiirteenä ovat lukuisat kalkkikiviluolat. Osa maaperästä on poikkeuksellista korkean luontaisen radioaktiivisuutensa vuoksi. Aikaero Uuteen-Seelantiin on eteläisen pallonpuoliskon talviaikaan 23 tuntia ja kesäaikaan 24. Niuen ilmasto on trooppinen, ja suurimmat sateet ajoittuvat marraskuun ja huhtikuun välille.

Historia

Niuen asuttivat 900-luvulla Salomonsaarilta tulleet polynesialaiset. Seuraavan muuttoaallon arvellaan olleen tongalaiset 1500-luvulla. Kun James Cook saapui saarelle vuonna 1774, saaren asukkaat heittelivät miehistöä kivillä, eikä kapteeni päässyt rantutumaan. Niuen saari nimettiinkin Villiksi saareksi, ja kansan vihamielinen maine jatkui pitkään, kunnes Englannista 1846 lähteneet lähetyssaarnaajat vuosien yrityksen jälkeen kaappasivat erään niuelaisen ja kouluttivat hänet pastoriksi. Kristinusko levisi hitaasti kylästä toiseen, ja alkuperäiskansan kulttuuri muokkautuminen kiihtyi 1850-luvulla. Siirtokuntien levitessä myös orjakauppa ja riistotyö saavuttivat saaren.

Niuen kuningas Fata-a-iki halusi luovuttaa vallan Isolle-Britannialle vuonna 1887 pelätessään muita, armottomampia siirtomaaisäntiä. Anomus hyväksyttiin vasta vuonna 1900, mutta jo vuotta myöhemmin Uusi-Seelanti liitti saaren itseensä. Vuoden 1974 Uuden-Seelannin perustuslaki antoi Niuelle itsehallinnon, ja samana vuonna niuelaiset äänestivät itsenäisyydestä ja valitsivat jäädä Uuden-Seelannin liitännäisvaltioksi. Niuen oma perustuslaki astui voimaan ylimpänä lakina, ja maalle valittiin pääministeri.

Yhteiskunta ja politiikka

Niue on Uuden-Seelannin itsehallinnollinen liitännäisvaltio. Maan perustuslaki määrittelee valtionpäämieheksi Ison-Britannian kuningattaren Elisabet II:n Uuden-Seelannin mukaisesti, ja maan sisäisiä asioita johtaa pääministerin ja kolme muuta ministeriä käsittävä ministeristö. Valtiopäivät koostuvat 20 demokraattisesti valitusta edustajasta, joista valitsijamiehet valitsee 14 ja kaikki äänioikeutetut loput 6. Niue on jaettu 14 kylään, joilla on omat neuvostonsa.

Niuen ulkopolitiikasta on perustuslain hyväksymisestä lähtien päättänyt Uusi-Seelanti, mutta vuodesta 1994 lähtien Niuen omat ulkosuhteet ovat kehittyneet, kun maa on perustanut muodollisia diplomaattisuhteita ulkovaltoihin. Sittemmin YK: n sihteeristö on tunnustanut sen kykeneväksi itsenäiseen kaupankäyntiin. Uusi-Seelanti säilyttää kuitenkin perustuslaillisen siteen Niueen muun muassa kansalaisuuden kautta: Niuelaiset saavat aina Uuden-Seelannin kansalaisuuden. Myös maanpuolustus on emämaan vastuulla.

Talous ja kaupankäynti

Niuen talous on pieni ja täysin riippuvainen Uuden-Seelannin tuesta. Maan hallitus on perinteisesti vetänyt taloutta, mutta viime vuosina pieni yksityissektori on päässyt jaloilleen valtion tukemana. Hiljattain valmistunut Fonuakulan teollisuuskeskus vuokraa tiloja yksityisyrittäjille. Muuten teollisuus keskittyy lähinnä pieneen elintarviketuotantoon, vaikka suurin maanviljelijöistä viljeleekin omavaraiskäyttöön tai paikallisesti myytäväksi. Elinkeinona myös turismi on hitaassa nousussa, mutta pääkaupungin Alofin sataman pieni koko rajoittaa suurten matkustaja-alusten pääsyä saarelle, ja matkailu hoidetaan lentoliikenteellä Länsi-Samoan kautta. Niue kärsi huomattavasti vuonna 2004 saarelle iskeneestä sykloni Hetasta, jota seuraava jälleenrakennus lohkaisi budjettiin ison loven ja viivästytti monia muita kehitysprojekteja.

Lyhyesti

Niue

Pääkaupunki:

Alofi

Etniset ryhmät:

niuelaiset 78,2%, muut Tyynenmeren saarikansat 10,2%, eurooppalaiset 4,5%, muut 3,9%, aasialaiset 0,2%, ei määritelty 3%

Kieli:

englanti (virallinen), niuen kieli

Uskonto:

niuelaiskirkko Ekalesia Niue 61,1%, myöhempien aikojen pyhien liike 8,8%, Jehovan todistajat 2,4%, seitsemännen päivän adventtikirkko 1,4%, muut 8,4%, ei määritelty 8,7%, ei uskontoa 1,9%

Väkiluku:

1 273

Jäsenyys/osallisuus

Muita maaprofiileita

UNA Finland / Suomen YK-liitto © 2017