[[suggestion]]
Niue

Keskeiset luvut ja tiedot

Pääkaupunki

Alofi

Etniset ryhmät

niuelaiset 78,2%, muut Tyynenmeren saarikansat 10,2%, eurooppalaiset 4,5%, muut 3,9%, aasialaiset 0,2%, ei määritelty 3%

Kieli

englanti (virallinen), niuen kieli

Uskonto

niuelaiskirkko Ekalesia Niue 61,1%, myöhempien aikojen pyhien liike 8,8%, Jehovan todistajat 2,4%, seitsemännen päivän adventtikirkko 1,4%, muut 8,4%, ei määritelty 8,7%, ei uskontoa 1,9%

Muut maasivut

Maantiede

Niue on yksi maailman suurimmista korallisaarista. Maaperä koostuu rannikon jyrkistä kalkkikallioista, jotka nousevat keskimäärin 60 metriä merenpinnan yläpuolelle keskitasangoksi. Saarta ympäröi koralliriutta, jonka ainoa suuri aukko on keskellä läntistä rannikkoa, pääkaupungin Alofin lähellä, missä suurin osa väestöstä asuu. Maan aluevesillä sijaitsee kolme muuta koralliriuttaa mutta ei maasaaria. Niuen rannikkoalueiden erikoispiirteenä ovat lukuisat kalkkikiviluolat. Osa maaperästä on poikkeuksellista korkean luontaisen radioaktiivisuutensa vuoksi. Aikaero Uuteen-Seelantiin on eteläisen pallonpuoliskon talviaikaan 23 tuntia ja kesäaikaan 24. Niuen ilmasto on trooppinen, ja suurimmat sateet ajoittuvat marraskuun ja huhtikuun välille.

Historia

Niuen asuttivat 900-luvulla Salomonsaarilta tulleet polynesialaiset. Seuraavan muuttoaallon arvellaan olleen tongalaiset 1500-luvulla. Kun James Cook saapui saarelle vuonna 1774, saaren asukkaat heittelivät miehistöä kivillä, eikä kapteeni päässyt rantutumaan. Niuen saari nimettiinkin Villiksi saareksi, ja kansan vihamielinen maine jatkui pitkään, kunnes Englannista 1846 lähteneet lähetyssaarnaajat vuosien yrityksen jälkeen kaappasivat erään niuelaisen ja kouluttivat hänet pastoriksi. Kristinusko levisi hitaasti kylästä toiseen, ja alkuperäiskansan kulttuuri muokkautuminen kiihtyi 1850-luvulla. Siirtokuntien levitessä myös orjakauppa ja riistotyö saavuttivat saaren.

Niuen kuningas Fata-a-iki halusi luovuttaa vallan Isolle-Britannialle vuonna 1887 pelätessään muita, armottomampia siirtomaaisäntiä. Anomus hyväksyttiin vasta vuonna 1900, mutta jo vuotta myöhemmin Uusi-Seelanti liitti saaren itseensä. Vuoden 1974 Uuden-Seelannin perustuslaki antoi Niuelle itsehallinnon, ja samana vuonna niuelaiset äänestivät itsenäisyydestä ja valitsivat jäädä Uuden-Seelannin liitännäisvaltioksi. Niuen oma perustuslaki astui voimaan ylimpänä lakina, ja maalle valittiin pääministeri.

Yhteiskunta ja politiikka

Niue on Uuden-Seelannin itsehallinnollinen liitännäisvaltio. Maan perustuslaki määrittelee valtionpäämieheksi Ison-Britannian kuningattaren Elisabet II:n Uuden-Seelannin mukaisesti, ja maan sisäisiä asioita johtaa pääministerin ja kolme muuta ministeriä käsittävä ministeristö. Valtiopäivät koostuvat 20 demokraattisesti valitusta edustajasta, joista valitsijamiehet valitsee 14 ja kaikki äänioikeutetut loput 6. Niue on jaettu 14 kylään, joilla on omat neuvostonsa.

Niuen ulkopolitiikasta on perustuslain hyväksymisestä lähtien päättänyt Uusi-Seelanti, mutta vuodesta 1994 lähtien Niuen omat ulkosuhteet ovat kehittyneet, kun maa on perustanut muodollisia diplomaattisuhteita ulkovaltoihin. Sittemmin YK: n sihteeristö on tunnustanut sen kykeneväksi itsenäiseen kaupankäyntiin. Uusi-Seelanti säilyttää kuitenkin perustuslaillisen siteen Niueen muun muassa kansalaisuuden kautta: Niuelaiset saavat aina Uuden-Seelannin kansalaisuuden. Myös maanpuolustus on emämaan vastuulla.

Talous ja kaupankäynti

Niuen talous on pieni ja täysin riippuvainen Uuden-Seelannin tuesta. Maan hallitus on perinteisesti vetänyt taloutta, mutta viime vuosina pieni yksityissektori on päässyt jaloilleen valtion tukemana. Hiljattain valmistunut Fonuakulan teollisuuskeskus vuokraa tiloja yksityisyrittäjille. Muuten teollisuus keskittyy lähinnä pieneen elintarviketuotantoon, vaikka suurin maanviljelijöistä viljeleekin omavaraiskäyttöön tai paikallisesti myytäväksi. Elinkeinona myös turismi on hitaassa nousussa, mutta pääkaupungin Alofin sataman pieni koko rajoittaa suurten matkustaja-alusten pääsyä saarelle, ja matkailu hoidetaan lentoliikenteellä Länsi-Samoan kautta. Niue kärsi huomattavasti vuonna 2004 saarelle iskeneestä sykloni Hetasta, jota seuraava jälleenrakennus lohkaisi budjettiin ison loven ja viivästytti monia muita kehitysprojekteja.

Kartat

Tilastot

YK:n vuosituhattavoitteet Tältä sivulta löydät arvot maalle Niue koskien kaikkia indikaattoreita (viimeisin raportoitu vuosi). Voit helposti verrata arvoja muiden maiden arvojen kanssa

  •  

    Niue

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Työttömyys, nuoret naiset
    Puuttuva tieto
    Prosenttiosuus
    Työttömyys, nuoret
    Puuttuva tieto
    Prosenttiosuus
    Työttömyys
    Puuttuva tieto
    Prosenttiosuus
    Primaarisektori
    Puuttuva tieto
    Prosent
    Sekundaarisektori
    Puuttuva tieto
    Prosent
    Tertiaarisektori
    Puuttuva tieto
    Prosent
  •  

    Niue

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Pinta-ala
    Puuttuva tieto
    Neliökilometriä (km²)
    Viljelykelpoinen maa
    Puuttuva tieto
    Prosenttiosuus maan pinta-alasta
    Metsäalueet
    69,6
    Prosenttiosuus
  •  

    Niue

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Väestömäärä
    2,000
    Hedelmällisyys
    Puuttuva tieto
    Lasten lukumäärä per nainen
    Elinikä, odotettavissa oleva
    Puuttuva tieto
    Vuosi
    Elinikä, odotettavissa oleva, naiset
    Puuttuva tieto
    Vuosi
    Elinikä, odotettavissa oleva, miehet
    Puuttuva tieto
    Vuosi
  •  

    Niue

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Ydinvoima
    Puuttuva tieto
    miljoonaa kilowattituntia (kWh)
  •  

    Niue

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Äärimmäinen köyhyys
    Puuttuva tieto
    Prosenttiosuus
    Slummit, kaupunkiväestö
    Puuttuva tieto
    Prosenttiosuus kaupunkiväestöstä
    Aliravitsemus
    0,0
    Prosenttiosuus
  •  

    Niue

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Turvapaikanhakijat kohdemaan mukaan
    Puuttuva tieto
    Henkilöä
    Pakolaiset, lähtömaan mukaan
    18
    Henkilöä
    Pakolaiset, kohdemaan mukaan
    Puuttuva tieto
    Henkilöä
    Maan sisäiset pakolaiset
    Puuttuva tieto
  •  

    Niue

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Aseellisissa konflikteissa menehtyneet
    Puuttuva tieto
    Menehtyneiden määrä per 100 000 asukasta
    Rauhanindeksi
    Puuttuva tieto
    Asteikko 1-5 (yksi on paras, 5 on huonoin)
    Sotilasmenot
    Puuttuva tieto
    Prosenttiosuus BKT:sta
  •  

    Niue

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Lapsikuolleisuus
    Puuttuva tieto
    Menehtyneiden määrä per 1000 elävänä syntynyttä lasta
    Synnytykset, nuoret tytöt
    14
    Elävänä syntyneet lapset per 1000 naista
    Äitiyskuolleisuus
    Puuttuva tieto
    Menehtyneiden määrä per 100 000 elävänä syntynyttä lasta
    Tuberkuloosi, tapaukset
    0
    Tuberkuloositapaukset per 100 000 asukasta
  •  

    Niue

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Teloitukset
    Puuttuva tieto
    Poliittiset oikeudet
    Puuttuva tieto
    Asteikko 1-7 (1 on paras, 7 huonoin)
    Lehdistönvapaus
    Puuttuva tieto
    Asteikossa 0 on paras
    Kansalaisoikeudet
    Puuttuva tieto
    Asteikko 1-7 (1 on paras, 7 huonoin)
  •  

    Niue

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Hiilidioksidipäästöt asukasta kohden
    Puuttuva tieto
    tonnia CO2 per asukas
    Ekologinen jalanjälki
    Puuttuva tieto
    Hehtaaria per henkilö
  •  

    Niue

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Lukutaitoaste, nuoret
    Puuttuva tieto
    Prosenttiosuus
    Lukutaito, aikuiset
    Puuttuva tieto
    Prosenttiosuus
  •  

    Niue

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Puhdas vesi
    98,5
    Prosenttiosuus
    Sanitaatio
    100
    Prosenttiosuus
  •  

    Niue

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Bruttokansantuote
    Puuttuva tieto
    ppp-dollaria (purchasing power parity, ostovoimapariteetti)
    Bruttokansantuote asukasta kohden
    Puuttuva tieto