Hopp til innhold

Päiväntasaajan Guinea

Päiväntasaajan Guinean tasavalta

Päiväntasaajan Guinea on yksi Afrikan pienimmistä maista sekä pinta-alaltaan että väestömäärältään. Maa oli pitkään myös yksi Afrikan köyhimmistä ja siellä vallitsi julma diktatuuri. 90-luvulla maasta löydettiin öljyä ja kaasua, mutta tulot eivät ole jakautuneet tasaisesti koko väestöryhmälle.

Päivitetty viimeksi 17.03.2015

Maantiede ja ympäristö

Päiväntasaajan Guinea koostuu osasta manteretta ja viidestä saaresta. Maan suurin saari on Bioko, missä sijaitsee myös pääkaupunki Malabo. Noin kolme neljäsosaa väestöstä elää mantereella, joka on suurelta osin sademetsää. Tuliperäinen Bioko on suurimmaksi osaksi viidakkoa, joskin alueen pohjoisosassa kasvaa kahvi- ja kaakaoviljelmiä.
 Päiväntasaajan Guineassa kasvaa yli 140 eri puulajia ja alueella elää runsaasti villieläimiä, joista suurimpia ovat elefantti ja buffalo. Maassa elää myös monia uhanalaisia simpanssi- ja gorillalajeja. Päiväntasaajan Guinea oli köyhä maa, jossa oli pienimuotoista omavaraistaloutta. Maalla oli hieman kaakaon, kahvin sekä puun vientiä ennen kuin 90-luvun puolivälissä löydettiin öljy ja kaasu.
 Öljy-ja metsäteollisuuden kehitys on luonut monia ympäristöongelmia. Öljyvuodot ovat vahingoittaneet rantaviivaa ja laajoilla hakkuilla ollaan tuhottu suuria alueita sademetsää, mikä on ajanut monet lajit uhanalaisiksi.

Historia

Alueella on ollut asutusta jo rautakaudelta lähtien, Päiväntasaajan Guinean ensimmäiset asukkaat olivat pygmejä. Päiväntasaajan Guinea oli Portugalin siirtomaa vuodesta 1400 lähtien ja oli vuosisatojen ajan tunnettu orjakaupan vientisatama. Espanja valtasi siirtomaan vuonna 1778 ja Espanjan sisällissodan jälkeen 150 vuotta myöhemmin siirtomaa aloitti kaakaon viljelyyn perustuvan taloudellisen kehityksen ohjelman.
Vuonna 1959 Päiväntasaajan Guineasta tehtiin erottamaton osa Espanjaa. Kaikki kansalaiset olivat automaattisesti Espanjan kansalaisia ja valitsivat edustajansa Espanjan parlamenttiin. Siirtokuntalla oli myös itsemääräämisoikeus. Vuonna 1968 Päiväntasaajan Guinea itsenäistyi ja Francisco Macias Nguema valittiin uuden tasavallan ensimmäiseksi presidentiksi. Ngueman hallinnossa maahan kehittyi nopeasti julma diktatuuri. Noin kolmasosa väestöstä kuoli tai pakeni maasta. Vuonna 1979 presidentti syöstiin vallasta. Vallankaappauksen toteutti presidentin veljenpoika, everstiluutnantti Nguema, joka on edelleen vallassa eivätkä Päiväntasaajan Guinean ihmisten elinolosuhteet ole juurikaan parantuneet.

Yhteiskunta ja politiikka

Päiväntasaajan Guinea on periaatteessa tasavalta, mutta käytännössä presidentti Teodoro Obiang  Nguema Mbasogo on ollut itsevaltias vuoden 1979 vallankaappauksesta lähtien. Maassa on myös kaksikamarin parlamentti, mutta käytännössä parlamentilla on hyvin vähän valtaa. Sen molemmat kamarit ovat presidentin puolueen vallassa, kummassakin on vain yksi muun puolueen edustaja. Maassa on järjestetty useita presidentin ja parlamentin vaaleja, mutta yksiäkään niistä ei pidetä laillisina. Opposition poliitikot ovat pitkään joutuneet työskentelemään ulkomailla. Nguema Mbasogo on miehittänyt kaikki hallinnon avainpaikat sukulaisillaan ja heimonsa jäsenillä.
Vuonna 2011 perustuslakiin tehtiin muutoksia, jotka rajaavat presidentin valinnan kahteen peräkkäiseen 7-vuotiskauteen. Sen mukaan Nguema Mbasogon olisi luovuttava vallasta vuonna 2016.
Suuret öljytulot eivät ole muuttaneet Päiväntasaajan Guinean ihmisten elämää erityisesti. Kaksi kolmesta edelleen elää "äärimmäisessä köyhyydessä", eli alle eurolla päivässä, lapsikuolleisuus on korkea. Kansainväliset tahot ovat raportoineet räikeistä ihmisoikeusloukkauksista, puolueellisesta oikeusjärjestelmästä ja kidutuksesta. Maailmanpankki, YK ja muut avustusjärjestöt vetäytyivät maasta kun tukirahojen väärinkäyttö paljastui.

Talous ja kaupankäynti

Vuonna 1995 Päiväntasaajan Guineasta löydettiin öljyä. Noin kymmenessä vuodessa maasta kehittyi Afrikan seitsemänneksi suurin öljyntuottaja. On odotettavissa, että kaasutulot tulevat kasvamaan tulevaisuudessakin. Öljyn ja kaasun osuus kattaa nykyään lähes 95%. Päiväntasaajan Guinean viennistä. Muita vientiartikkeleita ovat puu, kahvi ja kaakao. Päiväntasaajan Guinea käy paljon kauppaa vanhan siirtomaaisäntänsä Espanjan kanssa, mutta Yhdysvallat on maan suurin kauppakumppani sekä tuonnin että viennin suhteen. Öljyä ja kaasua viedään paljon myös Eurooppaan ja Kiinaan.
Suurin osa väestöstä saa elantonsa pienviljelystä. Maatalouden kehittäminen on laiminlyöty. Maassa on myös runsaasti mineraaleja (mm. kulta, timantit, sinkki), mutta ne ovat toistaiseksi paljolti hyödyntämättä.

Lyhyesti

Flagg

Pääkaupunki:

Malabo

Etniset ryhmät:

fangit 85,7 %, bubit 6,5 %, mdowet 3,6 %, annobot 1,6 %, bujebat 1,1 %, muut 1,4 % (1994)

Kieli:

espanja (virallinen) 67,6 %, muut (muun muassa ranska (virallinen), fangi, bubi) 32,4 % (1994)

Uskonto:

nimellisesti kristinusko (lähinnä katolilaisuus), alkuperäisuskonnot

Väkiluku:

799 372

Valtiomuoto:

tasavalta

BKT per asukas:

30 041 PPP$

Jäsenyys/osallisuus

Muita maaprofiileita

UNA Finland / Suomen YK-liitto © 2017