Hopp til innhold

Palau

Palaun tasavalta

Tyynellä valtamerellä sijaitseva Palau on maailman pienimpiä tasavaltoja. Se itsenäistyi 1994, mutta on hyvin riippuvainen Yhdysvalloista. Sadoista saarista koostuva valtio on hyvin haavoittuvainen ilmastonmuutokselle, ja on vaarassa kadota kokonaan merenpinnan noustessa.

Päivitetty viimeksi 27.03.2015

Maantiede ja ympäristö

Tärkeimmät Palaun saaret sijaitsevat lähellä toisiaan, useimmat ovat yhdistyneet toisiinsa koralliriutoilla. Ilmasto on trooppinen, lämpötila vaihtelee hieman kausittain. Trooppiset myrskyt ovat yleisiä ja aiheuttavat joskus vakavia vaurioita. Palaulla on Mikronesia rikkain kasvisto ja eläimistö. Saaret ovat hedelmällisiä, mangrovemetsät ja palmut kasvavat rannalla ja sisämaa on sademetsää. Palaulla pesii yli 50 lintulajia. Koralliriutoilla elää yli 700 eri korallilajia ja 1400 kalalajia. Palaulla elää myös maailman suurin simpukka (Tridacna gigas), joka voi painaa yli 100 kiloa ja on yli metrin pituinen. Yksi suurimmista ympäristöhaasteita Palaulla on saarten rajalliset mahdollisuudet jätehuoltoon. Ilmastonmuutos ja meriveden lämpötilan nousu vaikuttavat alueen ekosysteemiin. Palau on myös altis ilmastonmuutoksen aiheuttamalle merenpinnan nousulle ja äärimmäisille sääilmiöille. Palaulla on ongelmia laittoman kalastuksen ja liikakalastuksen hillitsemisessä.

Historia

Ensimmäiset asukkaat saapuivat Palaulle noin 2500 vuotta sitten Indonesiasta. Espanjalaisten löydettyä saaren vuonna 1543 tuli Palausta Espanjan vallan alainen. Saksa osti saaren vuonna 1899 ja Palau tunnettiin siitä lähtien Saksan Mikronesiana. Japani miehitti Palaun vuonna 1914 ensimmäisen maailmansodan aikana ja hallitsi sitä Kansainliiton mandaatilla sodan jälkeen. Yhdysvallat valtasi Palaun vuonna 1944 ja japanilaiset jotka olivat asettuneet saarille, karkotettiin. Saaret kuuluivat vuodesta 1947 lähtien YK:lle ja Yhdysvallat hallinnoivat niitä. Vuonna 1982 käytiin monia neuvotteluja Palaun itsenäistämiseksi läheisessä kytköksessä Yhdysvaltoihin. Sopimus toimitettiin useita kertoja kansanäänestykseen, mutta se ei saanut perustuslain vaatimaa kolmen neljäsosan hyväksyntää. Sopimusta vastustettiin, koska se olisi antanut Yhdysvalloille oikeuden varastoida ydinaseita saarille. Perustuslakia muuttamalla sopimus oli kuitenkin hyväksyttävä yksinkertaisella enemmistöllä. Vuonna 1994 sopimus pantiin täytäntöön, ja Palausta tuli YK:n jäsenvaltio.

Yhteiskunta ja politiikka

Palaussa on 16 osavaltiota, joilla jokaisella on oma johtajansa. Presidentti on kuitenkin maan päämies ja hallituksen johtaja, hänet valitaan vaaleilla joka neljäs vuosi. Poliittisia puolueita ei ole. Ulkopolitiikassa tärkeintä on liitännäisvaltiosuhde (Compact Free Association) Yhdysvaltoihin. Sopimuksen mukaan Yhdysvallat huolehtivat Palaun puolustuksesta ja vastineeksi amerikkalaiset voivat perustaa sotilastukikohtia Palaulle. Työttömyyttä ei juuri ole, pikemminkin työvoimapulaa. Suhteet Taiwanin ja Japaniin ovat myös tärkeitä Palaulle. Maan asukkaista 5000 on ulkomaalaisia, lähinnä filippiiniläisiä.

Talous ja kaupankäynti

Palaun tärkeimmät tulonlähteet ovat turismi ja Yhdysvaltain taloudellinen tuki. Hallinto on suurin työllistäjä. Kasvavin taloussektori on matkailu, joka muodostaa yhdessä muun palvelusektorin kanssa 76 % bruttokansantuotteesta. Palaun Rock Islandin koralliriutat ovat parhaiten säilyneet meriekosysteemit Eteläisellä Tyynellämerellä. Maatalous ja kalastus tuottavat merkittävän osan Palaun perustoimeentulosta. Tärkeimmät maataloustuotteet ovat kookospähkinät, tapioka, banaanit ja bataatit. Kalastuslupia myydään ulkomaisille troolareille, mutta huonon seurannan vuoksi laiton kalastus on levinnyt laajalle. Palaulla on suhteellisen suuri rahoitusala joka palvelee ulkomaalaisia​​. Saarivaltiota on toistuvasti syytetty siitä, että sen heikosti säännellyt pankit mahdollistavat rahanpesun.

Lyhyesti

Palau

Pääkaupunki:

Melekeok

Etniset ryhmät:

palaulaiset 69,9 %, filippiiniläiset 15,3 %, kiinalaiset 4,9 %, muut aasialaiset 2,4 %, valkoiset 1,9 %, carolinalaiset 1,4 %, muut mikronesialaiset 1,1 %, muut tai määrittelemättömät 3,2 % (2000)

Kieli:

palau (virallinen suurimalla osalla saarista) 64,7 %, filippiini 13,5 %, englanti (virallinen) 9,4 %, kiina 5,7 %, caroliini 1,5 %, japano 1,5 %, muu aasialainen 2,3 %, muut kielet 1,5 % (2000)

Uskonto:

katolilaiset 41,6 %, protestantit 23,3 %, modekngeit 8,8 % (Palaun vähemmistö), adventistit 5,3 %, jehovan todistajat 0,9 %, mormonit 0,6 %, muut 3,1 %, määrittelemättömät tai uskonnottomat 16,4 % (2000)

Väkiluku:

21 291

Valtiomuoto:

suvereenivaltio erityissopimuksen alaisena

BKT per asukas:

15 286 PPP$

Jäsenyys/osallisuus

Muita maaprofiileita

UNA Finland / Suomen YK-liitto © 2017