[[suggestion]]
Palau

Keskeiset luvut ja tiedot

Pääkaupunki

Melekeok

Etniset ryhmät

palaulaiset 69,9 %, filippiiniläiset 15,3 %, kiinalaiset 4,9 %, muut aasialaiset 2,4 %, valkoiset 1,9 %, carolinalaiset 1,4 %, muut mikronesialaiset 1,1 %, muut tai määrittelemättömät 3,2 % (2000)

Kieli

palau (virallinen suurimalla osalla saarista) 64,7 %, filippiini 13,5 %, englanti (virallinen) 9,4 %, kiina 5,7 %, caroliini 1,5 %, japano 1,5 %, muu aasialainen 2,3 %, muut kielet 1,5 % (2000)

Uskonto

katolilaiset 41,6 %, protestantit 23,3 %, modekngeit 8,8 % (Palaun vähemmistö), adventistit 5,3 %, jehovan todistajat 0,9 %, mormonit 0,6 %, muut 3,1 %, määrittelemättömät tai uskonnottomat 16,4 % (2000)

Väkiluku

21 000

Valtiomuoto

suvereenivaltio erityissopimuksen alaisena

Muut maasivut

Maantiede

Tärkeimmät Palaun saaret sijaitsevat lähellä toisiaan, useimmat ovat yhdistyneet toisiinsa koralliriutoilla. Ilmasto on trooppinen, lämpötila vaihtelee hieman kausittain. Trooppiset myrskyt ovat yleisiä ja aiheuttavat joskus vakavia vaurioita. Palaulla on Mikronesia rikkain kasvisto ja eläimistö. Saaret ovat hedelmällisiä, mangrovemetsät ja palmut kasvavat rannalla ja sisämaa on sademetsää. Palaulla pesii yli 50 lintulajia. Koralliriutoilla elää yli 700 eri korallilajia ja 1400 kalalajia. Palaulla elää myös maailman suurin simpukka (Tridacna gigas), joka voi painaa yli 100 kiloa ja on yli metrin pituinen. Yksi suurimmista ympäristöhaasteita Palaulla on saarten rajalliset mahdollisuudet jätehuoltoon. Ilmastonmuutos ja meriveden lämpötilan nousu vaikuttavat alueen ekosysteemiin. Palau on myös altis ilmastonmuutoksen aiheuttamalle merenpinnan nousulle ja äärimmäisille sääilmiöille. Palaulla on ongelmia laittoman kalastuksen ja liikakalastuksen hillitsemisessä.

Historia

Ensimmäiset asukkaat saapuivat Palaulle noin 2500 vuotta sitten Indonesiasta. Espanjalaisten löydettyä saaren vuonna 1543 tuli Palausta Espanjan vallan alainen. Saksa osti saaren vuonna 1899 ja Palau tunnettiin siitä lähtien Saksan Mikronesiana. Japani miehitti Palaun vuonna 1914 ensimmäisen maailmansodan aikana ja hallitsi sitä Kansainliiton mandaatilla sodan jälkeen. Yhdysvallat valtasi Palaun vuonna 1944 ja japanilaiset jotka olivat asettuneet saarille, karkotettiin. Saaret kuuluivat vuodesta 1947 lähtien YK:lle ja Yhdysvallat hallinnoivat niitä. Vuonna 1982 käytiin monia neuvotteluja Palaun itsenäistämiseksi läheisessä kytköksessä Yhdysvaltoihin. Sopimus toimitettiin useita kertoja kansanäänestykseen, mutta se ei saanut perustuslain vaatimaa kolmen neljäsosan hyväksyntää. Sopimusta vastustettiin, koska se olisi antanut Yhdysvalloille oikeuden varastoida ydinaseita saarille. Perustuslakia muuttamalla sopimus oli kuitenkin hyväksyttävä yksinkertaisella enemmistöllä. Vuonna 1994 sopimus pantiin täytäntöön, ja Palausta tuli YK:n jäsenvaltio.

Yhteiskunta ja politiikka

Palaussa on 16 osavaltiota, joilla jokaisella on oma johtajansa. Presidentti on kuitenkin maan päämies ja hallituksen johtaja, hänet valitaan vaaleilla joka neljäs vuosi. Poliittisia puolueita ei ole. Ulkopolitiikassa tärkeintä on liitännäisvaltiosuhde (Compact Free Association) Yhdysvaltoihin. Sopimuksen mukaan Yhdysvallat huolehtivat Palaun puolustuksesta ja vastineeksi amerikkalaiset voivat perustaa sotilastukikohtia Palaulle. Työttömyyttä ei juuri ole, pikemminkin työvoimapulaa. Suhteet Taiwanin ja Japaniin ovat myös tärkeitä Palaulle. Maan asukkaista 5000 on ulkomaalaisia, lähinnä filippiiniläisiä.

Talous ja kaupankäynti

Palaun tärkeimmät tulonlähteet ovat turismi ja Yhdysvaltain taloudellinen tuki. Hallinto on suurin työllistäjä. Kasvavin taloussektori on matkailu, joka muodostaa yhdessä muun palvelusektorin kanssa 76 % bruttokansantuotteesta. Palaun Rock Islandin koralliriutat ovat parhaiten säilyneet meriekosysteemit Eteläisellä Tyynellämerellä. Maatalous ja kalastus tuottavat merkittävän osan Palaun perustoimeentulosta. Tärkeimmät maataloustuotteet ovat kookospähkinät, tapioka, banaanit ja bataatit. Kalastuslupia myydään ulkomaisille troolareille, mutta huonon seurannan vuoksi laiton kalastus on levinnyt laajalle. Palaulla on suhteellisen suuri rahoitusala joka palvelee ulkomaalaisia​​. Saarivaltiota on toistuvasti syytetty siitä, että sen heikosti säännellyt pankit mahdollistavat rahanpesun.

Kartat

Tilastot

YK:n vuosituhattavoitteet Tältä sivulta löydät arvot maalle Palau koskien kaikkia indikaattoreita (viimeisin raportoitu vuosi). Voit helposti verrata arvoja muiden maiden arvojen kanssa

  •  

    Palau

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Työttömyys, nuoret naiset
    0,0
    Prosenttiosuus
    Työttömyys, nuoret
    Puuttuva tieto
    Prosenttiosuus
    Työttömyys
    Puuttuva tieto
    Prosenttiosuus
    Primaarisektori
    4
    Prosent
    Sekundaarisektori
    9
    Prosent
    Tertiaarisektori
    87
    Prosent
  •  

    Palau

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Pinta-ala
    460
    Neliökilometriä (km²)
    Viljelykelpoinen maa
    2,2
    Prosenttiosuus maan pinta-alasta
    Metsäalueet
    87,6
    Prosenttiosuus
  •  

    Palau

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Väestömäärä
    22,000
    Hedelmällisyys
    Puuttuva tieto
    Lasten lukumäärä per nainen
    Elinikä, odotettavissa oleva
    Puuttuva tieto
    Vuosi
    Elinikä, odotettavissa oleva, naiset
    Puuttuva tieto
    Vuosi
    Elinikä, odotettavissa oleva, miehet
    Puuttuva tieto
    Vuosi
  •  

    Palau

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Ydinvoima
    Puuttuva tieto
    miljoonaa kilowattituntia (kWh)
  •  

    Palau

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Äärimmäinen köyhyys
    Puuttuva tieto
    Prosenttiosuus
    Slummit, kaupunkiväestö
    Puuttuva tieto
    Prosenttiosuus kaupunkiväestöstä
    Aliravitsemus
    0,0
    Prosenttiosuus
  •  

    Palau

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Turvapaikanhakijat kohdemaan mukaan
    0
    Henkilöä
    Pakolaiset, lähtömaan mukaan
    6
    Henkilöä
    Pakolaiset, kohdemaan mukaan
    0
    Henkilöä
    Maan sisäiset pakolaiset
    Puuttuva tieto
  •  

    Palau

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Aseellisissa konflikteissa menehtyneet
    Puuttuva tieto
    Menehtyneiden määrä per 100 000 asukasta
    Rauhanindeksi
    Puuttuva tieto
    Asteikko 1-5 (yksi on paras, 5 on huonoin)
    Sotilasmenot
    Puuttuva tieto
    Prosenttiosuus BKT:sta
  •  

    Palau

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Lapsikuolleisuus
    16
    Menehtyneiden määrä per 1000 elävänä syntynyttä lasta
    Synnytykset, nuoret tytöt
    27
    Elävänä syntyneet lapset per 1000 naista
    Äitiyskuolleisuus
    Puuttuva tieto
    Menehtyneiden määrä per 100 000 elävänä syntynyttä lasta
    Tuberkuloosi, tapaukset
    42
    Tuberkuloositapaukset per 100 000 asukasta
  •  

    Palau

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Teloitukset
    Puuttuva tieto
    Poliittiset oikeudet
    1
    Asteikko 1-7 (1 on paras, 7 huonoin)
    Lehdistönvapaus
    Puuttuva tieto
    Asteikossa 0 on paras
    Kansalaisoikeudet
    1
    Asteikko 1-7 (1 on paras, 7 huonoin)
  •  

    Palau

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Hiilidioksidipäästöt asukasta kohden
    Puuttuva tieto
    tonnia CO2 per asukas
    Ekologinen jalanjälki
    Puuttuva tieto
    Hehtaaria per henkilö
  •  

    Palau

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Lukutaitoaste, nuoret
    99,8
    Prosenttiosuus
    Lukutaito, aikuiset
    99,5
    Prosenttiosuus
  •  

    Palau

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Puhdas vesi
    95,3
    Prosenttiosuus
    Sanitaatio
    100
    Prosenttiosuus
  •  

    Palau

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Bruttokansantuote
    Puuttuva tieto
    ppp-dollaria (purchasing power parity, ostovoimapariteetti)
    Bruttokansantuote asukasta kohden
    Puuttuva tieto