Hopp til innhold

Papua-Uusi-Guinea

Papua-Uuden-Guinean itsenäinen valtio

Papua-Uusi-Guinea sijaitsee Oseaniassa. Maassa on suuria työttömyysongelmia ja paljon rikollisuutta. Papua-Uusi-Guinea on tunnettu moninaisuudestaan ja maassa puhutaankin yli 800:aa eri kieltä.

Päivitetty viimeksi 27.03.2015

Maantiede ja ympäristö

Papua-Uusi-Guinea muodostuu useista sadoista saarista, jotka ovat maastoltaan hyvin erilaisia. Pääsaari Papuaa peittää tiheä metsä, jota leikkaavat jyrkät ja pääsemättömät vuoristot koko saaren alueella. Suurin osa pienemmistä saarista muodostuu vulkaanisista vuorimuodostelmista, jotka nousevat ylös merestä. Näillä saarilla on vain vähän jos ollenkaan metsää, eikä saarille ole mahdollista rantautua niiden jyrkkyyden vuoksi. Papua-Uusi-Guinea kuuluu niin kutsuttuun Tulirenkaaseen, joka muodostuu saarten aktiivisista tulivuorenhuipuista tällä Tyynenmeren alueella. Sijaintinsa johdosta Papua-Uusi-Guineassa on usein maanjäristyksiä ja pienempiä hyökyaaltoja. Vaihtelevan maaston myötä maa jakautuu useisiin erilaisiin ilmastotyyppeihin. Tiheissä sademetsissä lämpötilat ovat korkeita ja sateet runsaita, kun taas vuoristossa yli 4000 metrin korkeudessa lämpötilanvaihtelut ovat suuria ja lumisateet säännöllisiä.

Papua-Uusi-Guinean eläinkanta on yksi maailman moninaisimmista. Sillä on yhtäläisyyksiä Australian eläimistöön, koska Papuan ja Australian välillä on ollut maasilta, jota pitkin eläimet saattoivat kulkea näiden alueiden välillä. Metsäalueet ovat uhanalaisia säännöstelemättömien hakkuiden vuoksi. Mikäli metsänhakkuut jatkuvat nykyistä vauhtia, tulee puolet itsenäistymisvuoden 1975 aikaisista metsistä katoamaan vuoteen 2012 mennessä. Likainen juomavesi ja metsänhakkuiden aiheuttama maanpinnan eroosio ovat muita maan huomattavista ympäristöongelmista.

Earth

1 Maa-planeettaa

Jos kaikkien maailman ihmisten kulutustaso olisi yhtä suuri kuin keskivertoihmisen maassa Papua-Uusi-Guinea, tarvitsisimme 1 Maa-planeettaa.
Katso indikaattori Ekologinen jalanjälki.

Historia

Papua-Uusi-Guinean asuttivat Aasian mantereelta saapuneet asukkaat jo useita vuosituhansia sitten. Pysyvä asutus syntyi luultavasti noin 8000 vuotta sitten kapeisiin vuoristolaaksoihin hajanaisten pienyhteisöjen muodossa. Ensimmäiset eurooppalaiset saapuivat alueelle 1500-luvulla, ja he aloittivat pienimuotoisen kaupankäynnin maan alkuperäisväestön kanssa. Seuraavien vuosisatojen ajan alankomaalaiset, englantilaiset, espanjalaiset ja saksalaiset hallitsivat vuoron perään koko nykyisen Papua-Uusi-Guinean aluetta tai osia siitä. Ensimmäisen maailmansodan jälkeen Australia sai alueen vastuulleen Kansainliiton mandaatilla. Maa itsenäistyi vuonna 1975 YK:n monivuotisen siirtomaiden lopettamisohjelman avulla. Itsenäistymisen jälkeiset ensimmäiset vuodet olivat suhteellisen rauhallisia, vaikka hallitukset tulivat ja menivät useaan otteeseen. 1980-luvulla tilanne alkoi jännittyä Bougainvillen saarella, joka halusi irrottautua Papua-Uusi-Guineasta. Vuosina 1990-1997 viranomaiset ja separatistit olivat sodassa keskenään, mikä myös lisäsi poliittista levottomuutta muualla ja köyhdytti maan jo ennestään heikkoa taloutta. Vuoden 1997 rauhansopimuksessa Bougainville sai itsemääräämisoikeuden ja nykyään tilanne on suhteellisen rauhallinen.

Yhteiskunta ja politiikka

Papua-Uusi-Guinea on parlamentaarinen monarkia, jonka muodollinen päämies on Iso-Britannian kuningatar. Häntä edustaa kenraalikuvernööri. Maata johtaa kuitenkin parlamentin (kansalliskokouksen) valitsema pääministeri. Parlamentissa on 109 viiden vuoden välein valittavaa jäsentä, joista 20 on provinssien kuvernöörejä. Politiikka on henkilökeskeistä ja koalitiot löysiä, eikä maalla ole ollut enemmistöhallitusta kertaakaan vuoden 1975 itsenäistymisestä lähtien. Vuoden 2012  vaaleissa parlamenttiin valittiin edustajia yli 20 puolueesta.
Papua-Uusi-Guinean läpipääsemätön luonto on tehnyt siitä yhden maailman vaihtelevimmista alueista, eläimistö ja kasvillisuus on erittäin lajirikasta. Vaikeakulkuisuudella on myös negatiiviset puolensa: Papua-Uusi-Guinea on yksi Aasian vähiten kehittyeistä maista ja liki kolmasosa sen väestöstä elää samalla tavoin kuin tuhansia vuosia sitten muusta maailmasta eristäytyneissä heimoyhteisöissä. Maassa puhutaan yli 800 kieltä, mutta useimpia niistä puhuu alle 1000 ihmistä. Väkivaltaisuuksia eri etnisten ryhmien välillä esiintyy ajoittain koko maassa. Poliitikkojen ja poliisin korruptiosta on tullut kasvava ongelma, ja maassa on erittäin paljon muuta rikollisuutta. Maassa ei ole juuri ollenkaan asfaltoituja teitä ja laajojen alueiden ainoa yhteys ulkomaailmaan on lentokone tai helikopteri. Koulutustaso on alhainen. Viime vuosien aikana HIV/AIDS-epidemia on alkanut levitä saarille ja Papua-Uusi-Guineassa onkin jo runsaasti tartunnan saaneita.

Talous ja kaupankäynti

Papua-Uusi-Guinealla on paljon mineraaleja ja luonnonvaroja, mutta läpipääsemättömät sademetsät ja erittäin jyrkät vuoret tekevät luonnonvarojen hyödyntämisestä hankalaa. Heikko hallinto, lain ja järjestyksen sekä maanomistusolojen epämääräisyys vaikeuttavat  myös talouden kehittämistä. Maatalous on tärkein elinkeino. Yli 70 prosenttia asukkaista harjoittaa yksinkertaista maanviljelyä omiin tarpeisiinsa, mikä ei synnytä talouskasvua. Pienemmät plantaasit viljelevät kahvia, kaakaota ja puuvillaa vientiä varten ja maa on riippuvainen ulkomailta tuoduista elintarvikkeista. Suuret puutavara-, kalastus- ja kaivosyritykset ovat ulkomaalaisten omistuksessa, ja taloudellinen voitto siirtyy näin ollen pois maasta. Öljyn, kullan ja kuparin lisäksi lisäksi maasta viedään palmuöljyä, kahvia, kaakaota, kopraa, tonnikalaa ja katkarapuja. Tärkeimmät vientimaat ovat Australia, Kiina ja Japani. Rikas luonto on alkanut houkutella turisteja kasvavassa määrin. Papua-Uusi-Guinea kärsi voimakkaasta kuivuudesta vuonna 1997 El Niño -sääilmiön yhteydessä, mutta pitkäaikaisella osallistumisella Maailmanpankin ja Valuuttarahaston eri ohjelmiin maa on onnistunut saamaan taloutensa jaloilleen. Papua-Uusi-Guinea on kuitenkin riippuvainen ulkomaisista avustuksista. Australia antaa maalle runsaasti rahallista tukea vuosittain.

Lyhyesti

Papua-Uusi-Guinea

Pääkaupunki:

Port Moresby

Etniset ryhmät:

Melanesialaiset, papualaiset, negritot, mikronesialaiset, polynesialaiset

Kieli:

Pidgin, englanti, valtava määrä paikallisia kieliä

Uskonto:

Protestantit 69 %, katoliset 27 %, muut/ei eritellyt/ei uskontoa 4 %

Väkiluku:

7 631 819

BKT per asukas:

2 865 PPP$

Satelliittikuvat

Ok Tedin kaivos

Jäsenyys/osallisuus

Muita maaprofiileita

UNA Finland / Suomen YK-liitto © 2017