[[suggestion]]
Papua-Uusi-Guinea

Keskeiset luvut ja tiedot

Pääkaupunki

Port Moresby

Etniset ryhmät

Melanesialaiset, papualaiset, negritot, mikronesialaiset, polynesialaiset

Kieli

Pidgin, englanti, valtava määrä paikallisia kieliä

Uskonto

Protestantit 69 %, katoliset 27 %, muut/ei eritellyt/ei uskontoa 4 %

Väkiluku

6 500 000

Muut maasivut

Maantiede

Papua-Uusi-Guinea muodostuu useista sadoista saarista, jotka ovat maastoltaan hyvin erilaisia. Pääsaari Papuaa peittää tiheä metsä, jota leikkaavat jyrkät ja pääsemättömät vuoristot koko saaren alueella. Suurin osa pienemmistä saarista muodostuu vulkaanisista vuorimuodostelmista, jotka nousevat ylös merestä. Näillä saarilla on vain vähän jos ollenkaan metsää, eikä saarille ole mahdollista rantautua niiden jyrkkyyden vuoksi. Papua-Uusi-Guinea kuuluu niin kutsuttuun Tulirenkaaseen, joka muodostuu saarten aktiivisista tulivuorenhuipuista tällä Tyynenmeren alueella. Sijaintinsa johdosta Papua-Uusi-Guineassa on usein maanjäristyksiä ja pienempiä hyökyaaltoja. Vaihtelevan maaston myötä maa jakautuu useisiin erilaisiin ilmastotyyppeihin. Tiheissä sademetsissä lämpötilat ovat korkeita ja sateet runsaita, kun taas vuoristossa yli 4000 metrin korkeudessa lämpötilanvaihtelut ovat suuria ja lumisateet säännöllisiä.

Papua-Uusi-Guinean eläinkanta on yksi maailman moninaisimmista. Sillä on yhtäläisyyksiä Australian eläimistöön, koska Papuan ja Australian välillä on ollut maasilta, jota pitkin eläimet saattoivat kulkea näiden alueiden välillä. Metsäalueet ovat uhanalaisia säännöstelemättömien hakkuiden vuoksi. Mikäli metsänhakkuut jatkuvat nykyistä vauhtia, tulee puolet itsenäistymisvuoden 1975 aikaisista metsistä katoamaan vuoteen 2012 mennessä. Likainen juomavesi ja metsänhakkuiden aiheuttama maanpinnan eroosio ovat muita maan huomattavista ympäristöongelmista.

Earth

1 Maa-planeettaa

Jos kaikkien maailman ihmisten kulutustaso olisi yhtä suuri kuin keskivertoihmisen maassa Papua-Uusi-Guinea, tarvitsisimme 1 Maa-planeettaa.
Tämän indikaattorin avulla voit tarkastella Ekologinen jalanjälki.

Historia

Papua-Uusi-Guinean asuttivat Aasian mantereelta saapuneet asukkaat jo useita vuosituhansia sitten. Pysyvä asutus syntyi luultavasti noin 8000 vuotta sitten kapeisiin vuoristolaaksoihin hajanaisten pienyhteisöjen muodossa. Ensimmäiset eurooppalaiset saapuivat alueelle 1500-luvulla, ja he aloittivat pienimuotoisen kaupankäynnin maan alkuperäisväestön kanssa. Seuraavien vuosisatojen ajan alankomaalaiset, englantilaiset, espanjalaiset ja saksalaiset hallitsivat vuoron perään koko nykyisen Papua-Uusi-Guinean aluetta tai osia siitä. Ensimmäisen maailmansodan jälkeen Australia sai alueen vastuulleen Kansainliiton mandaatilla. Maa itsenäistyi vuonna 1975 YK:n monivuotisen siirtomaiden lopettamisohjelman avulla. Itsenäistymisen jälkeiset ensimmäiset vuodet olivat suhteellisen rauhallisia, vaikka hallitukset tulivat ja menivät useaan otteeseen. 1980-luvulla tilanne alkoi jännittyä Bougainvillen saarella, joka halusi irrottautua Papua-Uusi-Guineasta. Vuosina 1990-1997 viranomaiset ja separatistit olivat sodassa keskenään, mikä myös lisäsi poliittista levottomuutta muualla ja köyhdytti maan jo ennestään heikkoa taloutta. Vuoden 1997 rauhansopimuksessa Bougainville sai itsemääräämisoikeuden ja nykyään tilanne on suhteellisen rauhallinen.

Yhteiskunta ja politiikka


Papua-Uusi-Guinea on parlamentaarinen monarkia, jonka muodollinen päämies on Iso-Britannian kuningatar. Häntä edustaa kenraalikuvernööri. Maata johtaa kuitenkin parlamentin (kansalliskokouksen) valitsema pääministeri. Parlamentissa on 109 viiden vuoden välein valittavaa jäsentä, joista 20 on provinssien kuvernöörejä. Politiikka on henkilökeskeistä ja koalitiot löysiä, eikä maalla ole ollut enemmistöhallitusta kertaakaan vuoden 1975 itsenäistymisestä lähtien. Vuoden 2012  vaaleissa parlamenttiin valittiin edustajia yli 20 puolueesta.
Papua-Uusi-Guinean läpipääsemätön luonto on tehnyt siitä yhden maailman vaihtelevimmista alueista, eläimistö ja kasvillisuus on erittäin lajirikasta. Vaikeakulkuisuudella on myös negatiiviset puolensa: Papua-Uusi-Guinea on yksi Aasian vähiten kehittyeistä maista ja liki kolmasosa sen väestöstä elää samalla tavoin kuin tuhansia vuosia sitten muusta maailmasta eristäytyneissä heimoyhteisöissä. Maassa puhutaan yli 800 kieltä, mutta useimpia niistä puhuu alle 1000 ihmistä. Väkivaltaisuuksia eri etnisten ryhmien välillä esiintyy ajoittain koko maassa. Poliitikkojen ja poliisin korruptiosta on tullut kasvava ongelma, ja maassa on erittäin paljon muuta rikollisuutta. Maassa ei ole juuri ollenkaan asfaltoituja teitä ja laajojen alueiden ainoa yhteys ulkomaailmaan on lentokone tai helikopteri. Koulutustaso on alhainen. Viime vuosien aikana HIV/AIDS-epidemia on alkanut levitä saarille ja Papua-Uusi-Guineassa onkin jo runsaasti tartunnan saaneita.

Talous ja kaupankäynti

Papua-Uusi-Guinealla on paljon mineraaleja ja luonnonvaroja, mutta läpipääsemättömät sademetsät ja erittäin jyrkät vuoret tekevät luonnonvarojen hyödyntämisestä hankalaa. Heikko hallinto, lain ja järjestyksen sekä maanomistusolojen epämääräisyys vaikeuttavat  myös talouden kehittämistä. Maatalous on tärkein elinkeino. Yli 70 prosenttia asukkaista harjoittaa yksinkertaista maanviljelyä omiin tarpeisiinsa, mikä ei synnytä talouskasvua. Pienemmät plantaasit viljelevät kahvia, kaakaota ja puuvillaa vientiä varten ja maa on riippuvainen ulkomailta tuoduista elintarvikkeista. Suuret puutavara-, kalastus- ja kaivosyritykset ovat ulkomaalaisten omistuksessa, ja taloudellinen voitto siirtyy näin ollen pois maasta. Öljyn, kullan ja kuparin lisäksi lisäksi maasta viedään palmuöljyä, kahvia, kaakaota, kopraa, tonnikalaa ja katkarapuja. Tärkeimmät vientimaat ovat Australia, Kiina ja Japani. Rikas luonto on alkanut houkutella turisteja kasvavassa määrin. Papua-Uusi-Guinea kärsi voimakkaasta kuivuudesta vuonna 1997 El Niño -sääilmiön yhteydessä, mutta pitkäaikaisella osallistumisella Maailmanpankin ja Valuuttarahaston eri ohjelmiin maa on onnistunut saamaan taloutensa jaloilleen. Papua-Uusi-Guinea on kuitenkin riippuvainen ulkomaisista avustuksista. Australia antaa maalle runsaasti rahallista tukea vuosittain.

Kartat

Tilastot

YK:n vuosituhattavoitteet Tältä sivulta löydät arvot maalle Papua-Uusi-Guinea koskien kaikkia indikaattoreita (viimeisin raportoitu vuosi). Voit helposti verrata arvoja muiden maiden arvojen kanssa

  •  

    Papua-Uusi-Guinea

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Työttömyys, nuoret naiset
    3,0
    Prosenttiosuus
    Työttömyys, nuoret
    6,8
    Prosenttiosuus
    Työttömyys
    2,5
    Prosenttiosuus
    Primaarisektori
    38
    Prosent
    Sekundaarisektori
    39
    Prosent
    Tertiaarisektori
    23
    Prosent
  •  

    Papua-Uusi-Guinea

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Pinta-ala
    462 840
    Neliökilometriä (km²)
    Viljelykelpoinen maa
    0,7
    Prosenttiosuus maan pinta-alasta
    Metsäalueet
    72,5
    Prosenttiosuus
  •  

    Papua-Uusi-Guinea

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Väestömäärä
    8 251,000
    Hedelmällisyys
    3,5
    Lasten lukumäärä per nainen
    Elinikä, odotettavissa oleva
    63
    Vuosi
    Elinikä, odotettavissa oleva, naiset
    66
    Vuosi
    Elinikä, odotettavissa oleva, miehet
    61
    Vuosi
  •  

    Papua-Uusi-Guinea

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Ydinvoima
    Puuttuva tieto
    miljoonaa kilowattituntia (kWh)
  •  

    Papua-Uusi-Guinea

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Äärimmäinen köyhyys
    39,3
    Prosenttiosuus
    Slummit, kaupunkiväestö
    Puuttuva tieto
    Prosenttiosuus kaupunkiväestöstä
    Aliravitsemus
    0,0
    Prosenttiosuus
  •  

    Papua-Uusi-Guinea

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Turvapaikanhakijat kohdemaan mukaan
    400
    Henkilöä
    Pakolaiset, lähtömaan mukaan
    339
    Henkilöä
    Pakolaiset, kohdemaan mukaan
    9 510
    Henkilöä
    Maan sisäiset pakolaiset
    8 400
  •  

    Papua-Uusi-Guinea

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Aseellisissa konflikteissa menehtyneet
    78
    Menehtyneiden määrä per 100 000 asukasta
    Rauhanindeksi
    2,095
    Asteikko 1-5 (yksi on paras, 5 on huonoin)
    Sotilasmenot
    Puuttuva tieto
    Prosenttiosuus BKT:sta
  •  

    Papua-Uusi-Guinea

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Lapsikuolleisuus
    57
    Menehtyneiden määrä per 1000 elävänä syntynyttä lasta
    Synnytykset, nuoret tytöt
    65
    Elävänä syntyneet lapset per 1000 naista
    Äitiyskuolleisuus
    Puuttuva tieto
    Menehtyneiden määrä per 100 000 elävänä syntynyttä lasta
    Tuberkuloosi, tapaukset
    417
    Tuberkuloositapaukset per 100 000 asukasta
  •  

    Papua-Uusi-Guinea

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Teloitukset
    0
    Poliittiset oikeudet
    3
    Asteikko 1-7 (1 on paras, 7 huonoin)
    Lehdistönvapaus
    26,19
    Asteikossa 0 on paras
    Kansalaisoikeudet
    3
    Asteikko 1-7 (1 on paras, 7 huonoin)
  •  

    Papua-Uusi-Guinea

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Hiilidioksidipäästöt asukasta kohden
    Puuttuva tieto
    tonnia CO2 per asukas
    Ekologinen jalanjälki
    1,8
    Hehtaaria per henkilö
  •  

    Papua-Uusi-Guinea

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Lukutaitoaste, nuoret
    66,7
    Prosenttiosuus
    Lukutaito, aikuiset
    63,4
    Prosenttiosuus
  •  

    Papua-Uusi-Guinea

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Puhdas vesi
    40,0
    Prosenttiosuus
    Sanitaatio
    19
    Prosenttiosuus
  •  

    Papua-Uusi-Guinea

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Bruttokansantuote
    Puuttuva tieto
    ppp-dollaria (purchasing power parity, ostovoimapariteetti)
    Bruttokansantuote asukasta kohden
    Puuttuva tieto