[[suggestion]]
Pohjois-Korea

Keskeiset luvut ja tiedot

Pääkaupunki

Pjongjang

Etniset ryhmät

Lähes pelkästään korealaisia, lisäksi joitakin japanilaisia

Kieli

Korea

Uskonto

Buddhalaisia, kungfutselaisia, joitakin kristittyjä sekä muita pieniä uskonnollisia ryhmiä

Väkiluku

24 000 000 (arvio)

Muut maasivut

Maantiede

Noin 80 prosenttia Pohjois-Korean maa-alueista on vuoristoaluetta. Maassa vallitsee mannermainen monsuuni-ilmasto, talvet ovat kylmiä ja kesät lämpimiä. Pohjois-Korealla on paljon kaivannaisia kuten hiiltä ja rautamalmia, mutta laaja teollisuustoiminta on johtanut maaperän ja juomaveden saastumiseen. Polttopuun tarpeen vuoksi alankoalueiden metsät ovat suurin piirtein kadonneet, vaikka maassa aloitettiin systemaattinen metsän istutus jo 1950-luvun puolivälissä. Metsäkadon seurauksena myös maanpinnan eroosiosta tuli suuri ongelma.

Historia

Korean historiaa leimaa sen maantieteellinen sijainti Kiinan ja Japanin välissä. Monien vuosisatojen ajan Kiinan vaikutus oli voimakkainta Korean niemimaalla, mutta 1800-luvun loppupuolella japanilainen vaikutus sai yliotteen. Japanilaiset ottivat Korean siirtomaakseen vuodesta 1895 aina toiseen maailmansotaan asti. Japanin hävittyä sodan Korea jaettiin kahteen osaan. Neuvostoliitto hallinnoi pohjoista puolta ja Yhdysvallat eteläistä puolta. Jaon piti olla tilapäinen ratkaisu. Korean molempiin puoliskoihin perustettiin keskenään kilpailevat hallitukset. Etelä-Korea julistettiin ensimmäisenä itsenäiseksi valtioksi vuonna 1948 ja heti perään myös Pohjois-Koreasta tuli itsenäinen. Yhdysvallat ja Neuvostoliitto vetäytyivät pois, mutta viimeksi mainittu jätti jälkeensä Pohjois-Koreaan hyvin organisoidun armeijan. Korean sota puhkesi vuonna 1950 Pohjois-Korean hyökättyä Etelä-Koreaan. Pohjois-Korea sai tukea Kiinalta, kun taas Yhdysvallat ja useimmat YK:n jäsenmaista antoivat tukensa Etelä-Korealle. Kun sota loppui kolme vuotta myöhemmin, oli raja suurin piirtein sama kuin ennenkin. Näiden kahden valtion välistä rauhansopimusta ei ole vieläkään allekirjoitettu. Korean jako pirstoi lukemattomia korealaisia sukuja ja perheitä. Yhä tänäkin päivänä lähes kymmentä miljoonaa läheistä sukulaista estetään tapaamasta toisiaan, koska kukaan ei saa ylittää Koreoiden välistä rajaa.

Yhteiskunta ja politiikka

Pohjois-Korea on viralliselta nimeltään Korean demokraattinen tasavalta, mutta hallitusmuoto on suljettu ja totalitäärinen. Kim Il Sungin (”Suuri johtaja”) kuoltua 1994  johtoon tuli hänen poikansa Kim Jong Il (”Rakas johtaja”) ja tämän kuoltua vuonna 2011 johtajaksi tuli hänen nuorin poikansa Kim Jong-un (”Suuri seuraaja”). Valtiollinen propaganda on kaiken kattavaa, ja ihmisoikeudet tuntematon käsite. Poliittiset vangitsemiset, kidutus ja kuolemantuomiot ovat järjestelmällisiä. Pohjois-Korean armeijan arvioidaan olevan yli miljoonan henkilön suuruinen eli maailman suurin suhteessa maan asukaslukuun. Asepalvelus kestää kolmesta kymmeneen vuoteen. Pohjois-Korea on myös käyttänyt paljon resursseja kemiallisten ja biologisten aseiden sekä ydinaseiden kehittämiseen. Maasta laukaistaan jatkuvasti keskimatkan ohjuksia. Kansainvälisen atomienergiajärjestön IAEA:n asetarkastajat häädettiin maasta vuonna 1994, mutta kansainvälinen yhteisö yrittää jatkuvasti painostaa Pohjois-Koreaa lopettamaan ydinaseohjelmansa neuvotteluyrityksin ja erilaisin pakottein. Pohjois-Korea on kärsinyt ajoittaisista tai jatkuvista nälänhätäjaksoista 1990-luvun alusta lähtien, Maailman ruokaohjelma WFP arvioi vuonna 2011, että yli kuusi miljoonaa ihmistä maassa on ruoka-avun tarpeessa. Erityisesti lapset kärsivät aliravitsemuksesta. Maassa toimii yli sata ulkomaista avustusjärjestöä.

Talous ja kaupankäynti

Pohjois-Korean talous on organisoitu Stalinin mallin mukaisesti ja valtio kontrolloi yli 90 prosenttia kaikesta työstä. Maan talous on yksi maailman keskusjohtoisimmista ja eristäytyneimmistä. 95 prosenttia kaikista teollisuustuotteista saadaan valtion omistamalta teollisuudelta, ja maanviljely on organisoitu suuriksi kollektiiveiksi. Pohjois-Korean vientituotteita ovat tekstiilit, metalli ja maataloustuotteet.  Tärkein kauppakumppani on Kiina. Koska Pohjois-Korea on koko ajan pyrkinyt taloudessaan täyteen omavaraisuuteen, sen ulkomaankauppa on suhteellisen vähäistä. Neuvostoliiton hajoaminen aiheutti maalle suuria ongelmia. Neuvostoliitto oli Pohjois-Korean tärkein yhteistyökumppani, ja se avusti Pohjois-Koreaa myymällä maalle halpaa öljyä. Energianpuute on nykyisin maan suuri ongelma ja tärkein syy siihen, että teollisuus on vuodesta 1990 lähtien toiminut vain puolella teholla.

Kartat

Tilastot

YK:n vuosituhattavoitteet Tältä sivulta löydät arvot maalle Pohjois-Korea koskien kaikkia indikaattoreita (viimeisin raportoitu vuosi). Voit helposti verrata arvoja muiden maiden arvojen kanssa

  •  

    Pohjois-Korea

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Pinta-ala
    120 540
    Neliökilometriä (km²)
    Viljelykelpoinen maa
    19,5
    Prosenttiosuus maan pinta-alasta
    Metsäalueet
    41,8
    Prosenttiosuus
  •  

    Pohjois-Korea

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Väestömäärä
    25 491,000
    Hedelmällisyys
    1,9
    Lasten lukumäärä per nainen
    Inhimillisen kehityksen indeksi
    Puuttuva tieto
    Asteikko 0-1 (0 on huono, 1 on paras)
    Elinikä, odotettavissa oleva
    69
    Vuosi
    Elinikä, odotettavissa oleva, naiset
    72
    Vuosi
    Elinikä, odotettavissa oleva, miehet
    66
    Vuosi
  •  

    Pohjois-Korea

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Ydinvoima
    Puuttuva tieto
    miljoonaa kilowattituntia (kWh)
  •  

    Pohjois-Korea

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Äärimmäinen köyhyys
    Puuttuva tieto
    Prosenttiosuus
    Slummit, kaupunkiväestö
    Puuttuva tieto
    Prosenttiosuus kaupunkiväestöstä
    Aliravitsemus
    41,6
    Prosenttiosuus
  •  

    Pohjois-Korea

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Turvapaikanhakijat kohdemaan mukaan
    Puuttuva tieto
    Henkilöä
    Pakolaiset, lähtömaan mukaan
    1 766
    Henkilöä
    Pakolaiset, kohdemaan mukaan
    0
    Henkilöä
    Maan sisäiset pakolaiset
    Puuttuva tieto
  •  

    Pohjois-Korea

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Aseellisissa konflikteissa menehtyneet
    Puuttuva tieto
    Menehtyneiden määrä per 100 000 asukasta
    Rauhanindeksi
    2,950
    Asteikko 1-5 (yksi on paras, 5 on huonoin)
    Sotilasmenot
    Puuttuva tieto
    Prosenttiosuus BKT:sta
  •  

    Pohjois-Korea

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Lapsikuolleisuus
    25
    Menehtyneiden määrä per 1000 elävänä syntynyttä lasta
    Synnytykset, nuoret tytöt
    1
    Elävänä syntyneet lapset per 1000 naista
    Äitiyskuolleisuus
    Puuttuva tieto
    Menehtyneiden määrä per 100 000 elävänä syntynyttä lasta
    Tuberkuloosi, tapaukset
    442
    Tuberkuloositapaukset per 100 000 asukasta
  •  

    Pohjois-Korea

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Hiilidioksidipäästöt asukasta kohden
    Puuttuva tieto
    tonnia CO2 per asukas
    Ekologinen jalanjälki
    Puuttuva tieto
    Hehtaaria per henkilö
  •  

    Pohjois-Korea

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Teloitukset
    Puuttuva tieto
    Korruptio
    12
    Skaala: 0-100 (100 on paras)
    Tasa-arvo politiikassa
    Puuttuva tieto
    Prosenttiosuus
    Onnellisuusindeksi, globaali
    Puuttuva tieto
    Asteikko: 1-100 (1 on huonoin, 100 on paras)
    Poliittiset oikeudet
    7
    Asteikko 1-7 (1 on paras, 7 huonoin)
    Lehdistönvapaus
    88,87
    Asteikossa 0 on paras
    Kansalaisoikeudet
    7
    Asteikko 1-7 (1 on paras, 7 huonoin)
    Romahtaneet valtiot
    93,2
    Indeksi (0-120)
  •  

    Pohjois-Korea

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Lukutaitoaste, nuoret
    100,0
    Prosenttiosuus
    Lukutaito, aikuiset
    Puuttuva tieto
    Prosenttiosuus
  •  

    Pohjois-Korea

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Puhdas vesi
    99,7
    Prosenttiosuus
    Sanitaatio
    82
    Prosenttiosuus
  •  

    Pohjois-Korea

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Työttömyys, nuoret naiset
    Puuttuva tieto
    Prosenttiosuus
    Työttömyys, nuoret
    Puuttuva tieto
    Prosenttiosuus
    Työttömyys
    Puuttuva tieto
    Prosenttiosuus
    Bruttokansantuote
    Puuttuva tieto
    ppp-dollaria (purchasing power parity, ostovoimapariteetti)
    Bruttokansantuote asukasta kohden
    Puuttuva tieto
    Primaarisektori
    Puuttuva tieto
    Prosent
    Sekundaarisektori
    Puuttuva tieto
    Prosent
    Tertiaarisektori
    Puuttuva tieto
    Prosent