Hopp til innhold

Puola

Puolan tasavalta

Kulttuuriperinnöstään ylpeän Puolan juuret voidaan jäljittää yli tuhannen vuoden päähän. Maa on käynyt läpi levottomia ja väkivaltaisia aikoja keskeisen sijaintinsa vuoksi ja ollut vuoroin itsenäinen, vuoroin muiden vallan alaisena.

Päivitetty viimeksi 26.04.2017

Maantiede ja ympäristö

Itä-Euroopassa sijaitseva Puola on maantieteellisesti melko keskellä Eurooppaa. Se rajoittuu pohjoisessa Itämereen sekä Venäjän alaiseen Kaliningradin alueeseen, Idässä Liettuaan, Valko-Venäjään ja Ukrainaan, etelässä Slovakiaan ja Tšekin tasavaltaan. Maan pinnanmuodot jaetaan keskiosien kumpuilevaan alankoon, järvien täyttämään Baltian ylänköön pohjoisessa sekä kapeaan ja alavaan rannikkoalueeseen. Useita merkittäviä jokia laskee Itämereen, joista tärkeimpiä Veiksel, Oder, Warta ja läntinen Bug. Maan pääkaupunki Varsova sijaitsee itäisessä keskiosassa.

Puolan ympäristön tila on parantunut sitten sosialismin aikojen; maan raskasteollisuus on vähentynyt ja hallinto on tullut tietoiseksi ympäristöongelmista. Maa kärsii kuitenkin yhä toisen maailmansodan aikaisista liikahakkuista. Ilman, veden ja maaperän saastuminen olivat 90-luvulla pahimpia ongelmia, jotka johtuvat pääosassa teollisuuden päästöistä.

Earth Earth Ecoprint

2.1 Maa-planeettaa

Jos kaikkien maailman ihmisten kulutustaso olisi yhtä suuri kuin keskivertoihmisen maassa Puola, tarvitsisimme 2.1 Maa-planeettaa.
Katso indikaattori Ekologinen jalanjälki.

Historia

Puolan kirjoitettu historia alkaa hallitsija Mieszko I:stä, varhaisimmasta tunnetusta Piastin dynastian ruhtinaasta, joka kääntyi yhdessä kansakunnan kanssa kristinuskoon vuonna 966. Valtio muodostui yhtenäiseksi 1000-luvulla, mutta hajosi 1100-luvulla osiin. Uuteen loistoonsa Puola kohosi Jagellonien kuningassuvun aikana, jolloin Puola liittoutui Liettuan kanssa, ja pysäytti saksalaisen ritarikunnan leviämispyrkimykset vuonna 1410. Vuonna 1569 perustettiin Puola-Liettuan tasavalta, joka oli monen kansanryhmän hajanainen valtio. Monarkia heikkeni useiden mullistusten myötä ja lopulta päättyi, kun maa vuonna 1795 jaettiin Preussin, Venäjän ja Itävallan kesken.

Ensimmäisen maailmansodan aikana Puola pyrki aktiivisesti kohti itsenäisyyttä, joka saavutettiin uudelleen vuonna 1918. Puola kävi Neuvostoliiton kanssa sotaa vuosina 1919–21, ja sen seurauksena Ukraina ja Valko-Venäjä jaettiin maiden kesken kahtia. Toinen maailmansota alkoi, kun natsi-Saksa hyökkäsi Puolaan Neuvostoliiton kanssa sovitun Molotovin-Ribbentropin sopimuksen ja sen salaisen lisäpöytäkirjan seurauksena. Sodan aikana kuoli yli kuusi miljoonaa puolalaista, mikä on väkimäärään suhteutettuna eniten Euroopassa. Kuolleista lähes 3 miljoonaa oli juutalaisia. Natsien keskitysleiri Auschwitz on yksi tunnetuimmista Puolaan perustetuista tuhoamisleireistä. Neuvostojoukot valtasivat Puolan 1945. Maan johtoon nostettiin kommunistit, ja vuonna 1952 Puola julistettiin kansantasavallaksi.

Puola oli jatkuvissa talousvaikeuksissa. Vuonna 1980 tyytymättömyys talouden rappioon ja nouseviin hintoihin johti lakkoihin ja Solidaarisuus-ammattiliiton perustamiseen. Se pakotti hallituksen neuvotteluihin, mutta Solidaarisuuden suosion kasvaessa hallitus julisti maahan sotatilan. Sen varjolla Solidaarisuus-johtajat vangittiin, ja ammattiliitto kiellettiin. Levottomuudet kuitenkin vain kasvoivat, ja vuonna 1989 hallitus ja Solidaarisuus sopivat vapaista parlamenttivaaleista. Solidaarisuus saavutti murskavoiton, ja Puola sai ensimmäisenä itäblokin maana ei-kommunistisen pääministerin. Maa muutettiin myös tasavallaksi ja markkinatalousmaaksi.

Puola liittyi Natoon vuonna 1999 Tšekin ja Unkarin kanssa. Euroopan unionin jäsen siitä tuli vuonna 2004.

Yhteiskunta ja politiikka

Puola sai nykyisen perustuslakinsa vuonna 1997. Valtion päämies on viiden vuoden välein valittava presidentti, joka toimii myös asevoimien ylipäällikkönä. Presidentti nimittää pääministerin, joka on yleensä parlamentin suurimman puolueen puheenjohtaja. Kaksikamarinen parlamentti koostuu alahuoneesta (Sejm), jossa istuu 460 jäsentä, sekä 100-jäsenisestä senaatista. Alahuoneen vaalit pidetään neljän vuoden välein. Senaatin jäsenet valitaan vaaleilla alueittain joka neljäs vuosi.

Vuodesta 2007 pääministerinä toimi kristillisdemokraattista Kansalaisfoorumi-puoluetta edustanut Donald Tusk ja hän pyrki määrätietoisesti saamaan maalleen merkittävän aseman EU:n ytimissä. Tusk valittiin EU-presidentiksi eli Eurooppa-neuvoston puheenjohtajaksi joulukuussa 2014. Tuskilla oli maata vakauttava rooli vuonna 2010, kun silloinen presidentti ja 89 muuta puolalaista merkkihenkilöä kuoli Venäjällä lento-onnettomuudessa.

Syksyn 2015 parlamenttivaaleissa Venäjään jyrkän kielteisesti suhtautuva kansallismielinen Laki ja oikeus -oppositiopuolue voitti vaalit. Puolueen johtajana toimii Jaroslaw Kaczynski, jolla ei ole virallista asemaa hallituksessa, mutta puolue toimii hänen ohjeidensa mukaisesti. Kaczynski on lento-onnettomuudessa kuolleen presidentin kaksoisveli. Laki ja oikeus eli PiS valitsi presidentiksi Andrzej Dudan. Pääministeriksi valittiin Beata Szydło. Laki ja oikeus kannatti EU:hun liittymistä, mutta on osoittautunut sittemmin hyvin EU-kriittiseksi. EU onkin antanut Puolalle ensimmäisen kirjallisen varoituksen oikeusvaltion tilanteesta. Oikeistohallitus on lähtenyt aktiivisesti rajoittamaan perustuslakituomioistuimen valtaa ja murtamaan oikeusvaltioperiaatteita. Se on vaihtanut omat ehdokkaansa tuomioistuimeen ja säätänyt lakeja, jotka hankaloittavat tuomioistuimen toimintaa.

Puola on katolinen maa. Suuren vastustuksen vuoksi hallitus perui lakialoitteen, jonka mukaan aborttioikeus tehtäisiin käytännössä lähes mahdottomaksi.

EU valitsi Tuskin uudelleen Eurooppa-neuvoston puheenjohtajaksi keväällä 2017, vaikka Puolan hallitus vastusti nimitystä. Solidaarisuus-liikkeen entinen johtaja, entinen presidentti ja Nobelin rauhanpalkinnon saaja Lech Wałęsa on huolestunut Puolan nykytilasta. Puolassa on ollut levottomuuksia sen jälkeen, kun Laki ja oikeus voitti vaalit.

Talous ja kaupankäynti

Puolassa on vallinnut poliittinen vakaus pitkään ja talouskasvu on ollut nopeaa maan EU-jäsenyydestä lähtien. Maan BKT on kaksinkertaistunut 10:ssä vuodessa ja ainoana EU-maana sen talous kasvoi myös talouskriisivuoden 2009 aikana. Kasvu on perustunut hyvään talouspolitiikkaan, runsaisiin EU-rakennetukiin, alhaisiin työvoimakustannuksiin ja oman valuutan alhaiseen arvoon.

Perinteisenä maatalousmaana Puolassa on edelleen varsin laaja maataloussektori, joka työllistää 13 % työvoimasta, mutta tuottaa vain 4 % bruttokansantuotteesta. Tuottavampia aloja ovat elektroniikka-, kaivos-, kone- sekä kemianteollisuus. Puolassa tuotetaan autojen lisäksi laivoja, helikoptereita, kivihiiltä, lääkkeitä ja tietokoneita. Teollisuuden merkittävimpiä vientituotteita ovat koneet ja kulkuvälineet, jotka muodostavat lähes 40 prosenttia vientituloista.

EU-alue on tärkein vientialue, mutta lähes kolmasosa viennistä suuntautuu Saksaan. Venäjä on ollut toiseksi tärkein vientimaa, mutta se on pudonnut vientitilastoissa. Venäjän EU-maille asettamat vastapakotteet ovat purreet puolalaisten maataloustuotteiden vientiin. Marraskuussa 2013 alkanut Ukrainan kriisi on muuttanut Puolan poliittisen vakauden epävarmuudeksi ja huolestumiseksi Venäjän tavoitteista. Puola tuo öljystä 90 prosenttia ja maakaasusta 70 prosenttia Venäjältä.

Lähteet:

YLE - Laki ja oikeus -puolue

MTV3 - Huono ilmanlaatu eri puolilla Eurooppaa

CIA - Puola

Lyhyesti

Puola

Pääkaupunki:

Varsova

Etniset ryhmät:

puolalaiset 96,7 %, saksalaiset 0,4 %, valkovenäläiset 0,1 %, ukrainalaiset 0,1 %, muut ja määrittämättömät 2,7 %

Kieli:

puola (virallinen) 97,8 %, muut ja määrittämättömät 2,2 %

Uskonto:

roomalaiskatoliset 89,8 % (noin 75 % aktiivisia), ortodoksit 1,3 %, protestantit 0,3 %, muut 0,3 %, määrittämättömät 8,3 %

Väkiluku:

38 221 584

BKT per asukas:

26 135 PPP$

Satelliittikuvat

Musta kolmio

Jäsenyys/osallisuus

Muita maaprofiileita

UNA Finland / Suomen YK-liitto © 2017