Hopp til innhold

Ranska

Ranska on yksi Euroopan suurimmista ja rikkaimmista maista ja se on tärkeä Euroopan Unionin jäsenmaa. Ranskalaisten elintaso on erittäin korkea, mutta maan työttömyys on kasvussa.

Päivitetty viimeksi 17.03.2015

Maantiede ja ympäristö

Ranska koostuu kolmesta eri alueesta, jotka ovat luoteisosan alankoalue, maan keski- ja eteläosien keskiylänkö ja Pyreineitten ja Alppien vuoristot maan lounais- ja kaakkoisosissa. Ranskan maiseman halkaisevat monet suuret joet kuten Rhône, Loire ja Seine, jotka ovat olleet tärkeitä liikenneväyliä monien vuosisatojen ajan. Atlantin ja Välimeren vastaiset rannikkokaistaleet koostuvat kallioista, pitkistä hiekkarannoista ja monista luonnollisista satamista, joiden ympärille suuret kauppakaupungit ovat rakentuneet.

Maan pohjoisosassa vallitsee tyypillinen Pohjois-Atlantin ilmasto runsaine ympärivuotisine sateineen ja vähäisine vuodenaikojen vaihteluineen. Eteläosissa maata taas vallitsee tyypillinen Välimeren ilmasto eli alueella sataa vähemmän ja kesät ovat lämpimämpiä. Teollisuuden saastepäästöjen seurauksena suuri osa juomavesilähteistä on voimakkaasti saastuneita. Päästöt aiheuttavat myös happamia sateita ja huonontavat suurempien kaupunkien ilmanlaatua. Ranska aloitti ympäristön suojelun 1970-luvulla. Vaikka päästömäärät ovat vähenemään päin, ovat maan hiilidioksidipäästöt yhdet maailman korkeimmista.

Earth Earth Ecoprint

2.3 Maa-planeettaa

Jos kaikkien maailman ihmisten kulutustaso olisi yhtä suuri kuin keskivertoihmisen maassa Ranska, tarvitsisimme 2.3 Maa-planeettaa.
Katso indikaattori Ekologinen jalanjälki.

Historia

Nykyinen Ranska liitettiin Rooman valtakuntaan 50 eKr. roomalaisten ja gallialaisten eli kelttienvälisten pitkien taistelujen jälkeen. 400-luvulla tapahtuneen Rooman valtakunnan romahtamisen jälkeen frankkien germaaniheimo otti alueen hallintaansa ja muodosti Ranskan valtion edeltäjän, frankkien valtakunnan. Sen voimakkain hallitsija oli 700-luvun lopulla valtaan noussut Kaarle Suuri, joka loi lähes koko Länsi-Euroopan kattaneen valtion. Kaarle Suuren pojanpojat jakoivat valtakunnan kolmeen osaan Verdunin sopimuksella vuonna 834, jolloin luotiin perusta nykyisille Ranskan, Saksan ja Italian valtioille.
Ranska pirstoutui läänitysten kautta aateliston hallitsemiksi ruhtinaskunniksi. Kaarle Suuren karolingien suvun sammuttua vuonna 987  alkoi kuningas Hugo Capet´n kapetingisuvun aika. Sillä oli hallinnassaan alkuun vain Pariisi ympäristöineen, mutta 1100-1200 lähes koko nykyinen Ranska.
Englannin kuningas Vilhelm Valloittaja oli vallannut vuonna 1066 osan Länsi-Ranskaa.Kapetingien suvun sammuttua 1328 syntyi ankara perimyskiista ranskalaisten ja englantilaisten välillä, joka johti ns. Satavuotiseen sotaan (1337-1453). Englantilaiset karkotettiin, ja Ranskan kuningas sai ohjat käsiinsä ja valtakuntansa aiempaa yhtenäisemmäksi.
1500-luvun uskonpuhdistuksen myötä Ranska joutui katolisten ja protestanttien uskonsotien kierteeseen ja osallistui 1618 -1648 myös Saksasta alun perin uskonsotana alkaneeseen, mutta yleiseurooppalaiseksi levinneeseen 30-vuotiseen sotaan. Sotamenestys teki Ranskasta sotilasmahdin ja auttoi Ranskan kuninkaita hankkimaan käsiinsä itsevaltiuden kotimaassa. Itsevaltius päättyi vuoden 1789 veriseen vallankumoukseen, jossa kymmeniä tuhansia ihmisiä surmattiin ja maan kuningaspari menetti ensin valtansa ja myöhemmin vielä päänsä giljotiinissa. Naapurimaat käyttivät Ranskan sekasortoista tilaa hyväkseen hyökkäämällä maahan. Johtavaksi sotapäälliköksi kohonnut kenraali Napoleon Bonaparte anasti vallan ja kruunasi itsensä lopulta Ranskan keisariksi. Napoleon aloitti sodan lähes kaikkia muita eurooppalaisia valtioita vastaan, mutta hävisi kärsittyään lopullisen tappion Waterloontaistelussa vuonna 1815. Monarkia palautettiin Ranskaan, mutta 1800-luvun kahden uuden vallankumouksen ja yhden hävityn sodan jälkeen Ranskasta tehtiin lopullisesti tasavalta vuonna 1870.
Samoihin aikoihin Ranskassa tehtiin suuria sosiaalisia uudistuksia, maa alkoi nousta teollisuusmaiden eturiviin ja se alkoi hankkia siirtomaikseen suuria maa-alueita Pohjois-Afrikasta ja Aasiasta. Ranska soti molemmissa maailmansodissa voittajien puolella ja säilytti sodanjälkeisessä maailmassa asemansa merkittävänä kansainvälisen politiikan osapuolena.

Yhteiskunta ja politiikka

Ranskaa johtaa presidentti, joka valitaan suoralla vaalilla viisivuotiskaudeksi. Presidentillä on vahva asema: hän nimittää hallitusta johtavan pääministerin, mutta hallituksen suuret linjat määrittelee yleensä kuitenkin presidentti.  Presidentti johtaa ulkopolitiikkaa ja hänellä on myös toimeenpanovaltaa.
Parlamentissa on kaksi kamaria: 577-jäseninen kansalliskokous (Assemblée Nationale) ja 348-jäseninen senaatti (Sénat). Kansalliskokous valitaan suorilla vaaleilla viideksi vuodeksi, ja senaatti  epäsuorilla vaaleilla kuudeksi vuodeksi.  Valinnan suorittavat paikallishallinnon edustajat.  Molemmilla kamareilla on lähes samanlainen lainsäädäntövalta, mutta jos ne ovat loppuun asti erimielisiä, hallitus voi antaa asian kansalliskokouksen päätettäväksi.
Ranska on perinteisesti ollut joko maltillisen oikeisto- tai vasemmistopuolueen johtama. Vuoden 2012 parlamenttivaaleissa sosialistipuolue (PS) voitti selvästi oikeistopuolue UMP:n ja hallitusvalta vaihtui. Saman vuoden presidentin vaaleissa PS:n ehdokas Francois Hollande voitti täpärästi UMP:n Nicolas Sarkozyn. Kolmanneksi selvisi äärioikeistolaisen, maahanmuutto- ja EU-vastaisen Kansallinen rintama (Front National, FN) –puolueen Marine Le Pen. EU-parlamenttivaaleissa 2014 FN nousi suurimmaksi puolueeksi.
Ranskassa asuu noin 12 miljoonaa maahanmuuttajaa tai heidän jälkeläistään. Vajaa puolet maahanmuuttajataustaisista on lähtöisin toisesta Euroopan maasta. Siirtomaa-ajan peruna
noin neljällä miljoonalla on afrikkalainen tai arabitausta. Maahanmuuttajaväestö on pääosin keskittynyt kolmeen suurimpaan kaupunkiin, erityisesti suur-Pariisin alueelle. Epäonnistuneen integraatiopolitiikan seurauksena maahanmuuttajavaltaisilla alueilla on ollut levottomuuksia.
Ranska on yksi Euroopan Unionin perustajamaista ja yhä vaikutusvaltainen. Maa on myös YK:n turvallisuusneuvoston pysyvä jäsen. Ranska on yhdessä Saksan ja Puolan kanssa osallistunut aktiivisesti Ukrainan kriisin sovitteluun vuodesta 2014.

Talous ja kaupankäynti

Ranska on yksi maailman suurimmista talousmahdeista ja sen taloudellinen järjestelmä on tehokas ja uudenaikainen. Perinteiset teollisuudenalat kuten tekstiiliteollisuus ja terästeollisuus ovat viime vuosien aikana saaneet väistyä huipputekniikan, tietokoneteollisuuden ja avaruusteknologian tieltä. Ranskasta on hiljalleen kehittynyt suuri palvelualan toimija ja sen monipuolinen maatalous on tehnyt maasta yhden maailman suurimmista maataloustuotteiden viejistä. Tärkeimmät vientituotteet ovat viinit ja juustot.
Valtio on perinteisesti omistanut suuren osan tärkeimmistä teollisuuslaitoksista, mutta viime vuosina yhä useammat sektorit on yksityistetty, ammattiyhdistysten äänekkäästä vastustuksesta huolimatta. Kallis ja kankea hyvinvointijärjestelmä rasittaa valtion kassaa, ja Ranskalla onkin ollut vaikeuksia pitää budjettialijäämänsä Euroopan talous- ja rahaliitto EMU:n määräämissä rajoissa.Valtion on ollut pakko ottaa suuria lainoja kattaakseen budjetin alijäämän. Viime vuosina Ranska on kuitenkin pystynyt pienentämään sekä budjettialijäämäänsä että valtion velkaa.

Valtiovallan rooli on ollut perinteisesti voimakas ja julkinen hallinto on erittäin laaja.
Tämä rasittaa valtion taloutta, mutta se on myös johtanut yhden maailman parhaimman terveydenhuoltojärjestelmän syntyyn. Julkisen sektorin hyvä työllisyystilanne on kuitenkin voimakas vastakohta muutoin vallitsevalle korkealle työttömyydelle, joka nousi vuonna 2008 alkaneen globaalin talouskriisin jälkeen yli 10 prosenttiin. Verojen korotuksilla valtio on kerännyt varoja työttömyyden hoitoon ja työvoimakustannuksia on alennettu.
Ranska on maailman suosituin matkailukohde, ja maassa vierailee yli 80 miljoonaa turistia vuosittain.

Lyhyesti

Ranska

Pääkaupunki:

Pariisi

Etniset ryhmät:

Kelttiläisiä, latinalaisia, slaavilaisia ja pohjoisafrikkalaisia kansanryhmiä. Mustia, valkoisia, mulatteja, amerikanintiaaneja ja kiinalaisia valtamerentakaisissa territorioissa.

Kieli:

Ranska

Uskonto:

Katolisia 83–88 %, protestantteja 2 %, juutalaisia 1 %, muslimeja 5–10 %, muita/ei eritellyt/ei uskontoa 4 %

Väkiluku:

64 982 894

BKT per asukas:

39 678 PPP$

Jäsenyys/osallisuus

Muita maaprofiileita

UNA Finland / Suomen YK-liitto © 2017