Hopp til innhold

Ruotsi

Ruotsin kuningaskunta

Ruotsi on suurin ja väkirikkain Pohjoismaa. Maailmalla Ruotsi tunnetaan puolueettomana ja vakaana korkean elintason maana.

Päivitetty viimeksi 17.03.2015

Maantiede ja ympäristö

Ruotsin pinta-ala on yli 450 000 neliökilometriä ja se on Pohjoismaiden suurin maa. Pohjoisosissa on tunturialueita ja ylänköä. Maan keskiosissa on rannikon tuntumassa paljon hedelmällisiä viljelyalueita, mutta myös maan suurimpia teollisuuskeskittymiä. Etelässä asutus on tiheintä ja siellä harjoitetaan maataloutta. Ilmasto vaihtelee maan eri osissa. Pohjoisessa talvet ovat kylmiä ja lumisia, mutta kesät ovat usein lämpimiä. Etelässä ilmasto on leuto vuoden ympäri. Atlantin Golfvirran ansiosta Ruotsin ilmasto on lämpimämpi kuin vastaavilla leveysasteilla muualla maailmassa.

Earth Earth Earth Ecoprint

3.6 Maa-planeettaa

Jos kaikkien maailman ihmisten kulutustaso olisi yhtä suuri kuin keskivertoihmisen maassa Ruotsi, tarvitsisimme 3.6 Maa-planeettaa.
Katso indikaattori Ekologinen jalanjälki.

Historia

Viikinkiaika 700-luvun lopulta 1000-luvun puoliväliin on tärkeä vaihe Ruotsin vanhassa historiassa. Skandinaviasta tulleet viikingit aiheuttivat ryöstöretkillään tuhoa ympäri Eurooppaa. He jättivät vaikutuksensa mm. englannin kieleen. Arkeologisten löytöjen perusteella skandinaavit kävivät kauppaa ja tekivät ryöstöretkiä Euroopassa jo tätä ennen. Vuodesta 1397 lähtien Ruotsi oli valtioliitossa Tanskan ja Norjan kanssa. Näiden muodostama Kalmarin Unioni kesti vuoteen 1523, jolloin Kustaa Vaasa irtautui liitosta ja Ruotsi itsenäistyi. Sata vuotta myöhemmin Ruotsi sai hiljalleen paljon vaikutusvaltaa Itämeren alueella ja siitä tuli eurooppalainen suurvalta. Maa teki aluevalloituksia muun muassa Suomen alueella – tosin nykyisen Suomen länsiosat Ruotsi oli valloittanut jo 1200-luvulla.. Alueen laajenemisen myötä myös Ruotsin vihollisten määrä kasvoi. Venäjästä tuli sen suurin vihollinen ja vastapeluri taisteluissa Itämeren alueen herruudesta. Vuonna 1709 Ruotsi kärsi Venäjää vastaan tappiot suuressa Pohjan Sodassa ja menetti suurvalta-asemansa. Vuosina 1814–1905 Ruotsi ja Norja olivat valtioliitossa. Sekä ensimmäisessä että toisessa maailmansodassa Ruotsi olio puolueeton ja se on pyrkinyt myös sotien jälkeen säilyttämään puolueettomuutensa. Vuonna 1995 Ruotsista tuli EU:n jäsen.

Yhteiskunta ja politiikka

Ruotsi on perustuslaillinen monarkia. Kuningas Kaarle XVI Kustaa on virallinen valtionpäämies, mutta hänellä ei ole käytännön valtaa. Lainsäädäntövaltaa käyttää parlamentti, Riksdagen. Kansanedustajat valitaan nelivuotiskausiksi ja parlamentti valitsee pääministerin.
Ruotsin puolueet jakautuvat kahteen koalitioon, maltillisten oikeistopuolueiden muodostamaan Allianssiin ja sosialidemokraattien, ympäristöpuolueen (Miljöpartiet) ja vasemmistopuolueen (Vänsterpartiet) punavihreisiin (Rödgröna). Vuoden 2014 parlamenttivaalit voitti punavihreä-blokki, joka ei kuitenkaan saanut enemmistöä. Sosialidemokraatit muodostivat vähemmistöhallituksen yhdessä ympäristöpuolueen kanssa, vasemmistopuolueen tuella. Pääministeriksi tuli sosialidemokraattien Stefan Löfven. Vaaleissa vaa’ankieliasemaan noussut blokkien ulkopuolinen Ruotsidemokraatit (Sverigedemokraterna) kaatoi yhdessä Allianssin kanssa hallituksen budjettiesityksen, ja maassa oli määrä järjestää uudet vaalit. Hallitus pääsi kuitenkin Allianssin kanssa sopimukseen, jossa se sitoutui antamaan jatkossa tukensa hallituksen budjeteille, jotta Ruotsidemokraatteja estettäisiin käyttämästä vaa’ankieliasemaansa.

Talous ja kaupankäynti

Ruotsin vientivetoinen talous on eurooppalaisessa mittakaavassa pärjännyt varsin hyvin vuonna 2008 alkaneen finanssikriisin jälkeisenä aikana, osittain myös kotitalouksien kulutuksen ansiosta.
Ruotsin julkinen talous on ollut pitkään ylijäämäinen. Julkisen talouden velka vuonna 2015   on 41,1 prosenttia ja  2016  39,5 prosenttia BKT:stä. Työttömyysaste (7,8 %) vuonna 2015 kuitenkin laskee ennakoitua hitaammin johtuen työvoiman määrän kasvusta, vuoden 2016 ennuste on 7,4 prosenttia. Nuorisotyöttömyys on pysynyt suurena, vuonna 2015 20,1 %. Maassa on silti pulaa ammattitaitoisista työntekijöistä.
Suuret metsät, mineraalivarannot ja vesivoima ovat luoneet perustan Ruotsin monipuoliselle teollisuudelle. Tärkeimmät vientituotteet ovat koneet, moottoriajoneuvot, metsätaloustuotteet, rauta, teräs ja kemikaalit. Suurimpia ruotsalaisia vientiyrityksiä olivat vuonna 2013: Ericsson, AB Volvo, Preem AB, AstraZeneca AB, Svenskt Stål AB, Sandvik AB ja LK AB.

Lyhyesti

Ruotsi

Pääkaupunki:

Tukholma

Etniset ryhmät:

ruotsalaisia, suomalaisia, saamelaisia, jugoslaaveja, tanskalaisia, norjalaisia, kreikkalaisia, turkkilaisia

Kieli:

ruotsi (virallinen kieli), saamea ja suomea puhuvia vähemmistöjä

Uskonto:

luterilaisia 87 %, muita 13 %

Väkiluku:

9 693 883

Valtiomuoto:

Kuningaskunta

BKT per asukas:

46 420 PPP$

Jäsenyys/osallisuus

Muita maaprofiileita

UNA Finland / Suomen YK-liitto © 2017