Hopp til innhold

Saint Kitts ja Nevis

Saint Christopherin ja Nevisin federaatio

Saint Christopher ja Nevis, joka tunnetaan myös nimellä Saint Kitts ja Nevis, on saarivaltio Karibialla. Erimielisyyttä on, onko suurin saari nimetty Kolumbuksen vai hänen suojelupyhimyksensä Pyhän Kristoforoksen mukaan. Maan pääelinkeino on matkailu ja maa kamppailee huumeiden salakuljetuksen kanssa.

Päivitetty viimeksi 17.03.2015

Maantiede ja ympäristö

Saint Kitts ja Nevis muodostuu kahdesta Pienten Antillien saaresta. Molemmat saaret koostuvat tuliperäisestä vuoristosta ja trooppisista sademetsistä. Mount Liamuiga on maan korkein vuori, 1156 metriä merenpinnan yläpuolella. Vuorten välissä on hedelmällisiä laaksoja. Maan suurimman saaren, Saint Kittsin rannat ovat mustaa vulkaanista hiekkaa, kun taas koralliriutan ympäröivällä pienemmällä Nevisin saarella on valkoiset rannat. Yli 80 prosenttia väestöstä asuu Saint Kittsin saarella.

Earth Earth Ecoprint

2.6 Maa-planeettaa

Jos kaikkien maailman ihmisten kulutustaso olisi yhtä suuri kuin keskivertoihmisen maassa Saint Kitts ja Nevis, tarvitsisimme 2.6 Maa-planeettaa.
Katso indikaattori Ekologinen jalanjälki.

Historia

Kolumbus löysi Saint Kittsin ja Nevisin vuonna 1493, jolloin saaria asuttivat alkuperäisheimot (”Karibian intiaanit”). 1600-luvun ajan Ranska, Espanja ja Englanti kamppailivat saarten hallinnasta. Saarille perustettiin viljemiä, joista erityisesti sokerintuotanto toi Nevisille suuria voittoja. Vuonna 1713 Saint Kitts tuli osaksi brittiläisimperiumia, mutta valtataistelu saarista jatkui 1700-luvun loppuun saakka.

Sokeriplantaasien ankarat elinolosuhteet ja köyhyys johtivat radikaalin poliittisen liikkeen syntyyn 1900-luvulla. Työväenpuolueet vaativat Saint Kittsin ja Nevisin itsenäisyyttä Isosta-Britanniasta, mutta maa sai autonomian vasta vuonna 1967. Viereinen Anguillan saari kuului Saint Kittsin ja Nevisin valtioon vuoteen 1980 saakka, jonka jälkeen se irtaantui ja tuli osaksi Ison-Britannian hallintoaluetta. Erimielisyys uudesta perustuslaista johti vuonna 1982 yhteiskunnallisiin levottomuuksiin, mutta niistä huolimatta maa itsenäistyi 1983. Nevisin asukkailla on ollut myös separatistia haaveita eriytyä omaksi valtiokseen ja saada laaja itsehallinto. Vuonna 1996 Nevis kampanjoi laajasti irtautumisesta St. Kittsistä, mutta kansanäänestyksessä vuonna 1998 separatistit eivät saaneet tarpeellista kahden kolmasosan enemmistöä.

Yhteiskunta ja politiikka

Työväenpuolueella on historiallisesti vahva kannatus maassa, suosio on katkennut vain vuosina 1980 - 1995, jolloin People’s Action Movement – puolue oli johtavassa asemassa. Työväenpuolue voitti vaalit uudestaan ​​vuonna 1995 ja muodosti uuden hallituksen. Hallitusta johtamaan valittiin Denzil Douglas, joka toimii yhä Saint Kittsin ja Nevisin pääministerinä. Hallituksen pääprioriteettina on parantaa huumeiden salakuljetuksen torjuntaa valvonnan lisäämisellä ja huumeisiin liittyvän väkivallan vähentäminen. Saint Kittsin ja Nevisin murhatilastot ovat väkilukuun suhteutettuna maailman korkeimpia.
Saint Kittsin ja Nevisin asukkaat ovat paremmassa asemassa kuin monien sen naapurimaiden asukkaat, mutta elintasossa on suuria eroja. Yksi kolmesta Saint Kittsin ja Nevisin asukkaista elää köyhyydessä ja monet perheet asuvat niukassa omavaraistaloudessa. Hyvinvointijärjestelmä eläkkeineen, sairauspäivärahoineen ja vanhempainetuuksineen on vain niille, jotka työskentelevät yrityksissä tai omistavat yrityksen.
 Ulkomaalaiset voivat ostaa maan kansalaisuuden, mikä on herättänyt voimakasta kritiikkiä Yhdysvalloissa ja Kanadassa, jotka uskovat järjestelmän tukevan laitonta maahanmuuttoa Pohjois-Amerikkaan ja luovan saarille rikollisten vapaakaupungin.
 Saarten vetonauloja ovat Fort Georgen linnoitus Brimstone-kukkulalla sekä kansallispuisto, joka on Unescon maailmanperintökohde.

Talous ja kaupankäynti

Saint Kitts ja Nevis on velkaantunut kansakunta, mutta tärkeillä matkailu- ja offshore- palveluilla on ollut positiivinen vaikutus maan talouteen. Saint Kitts ja Nevis oli itäisen Karibian viimeinen valtio, jonka talous riippui täysin sokeriruo'osta, mutta sokerin maailmanmarkkinahinnan laskiessa hallitus yrittää saada aikaan maatalouden rakennemuutosta. Valtion sokeritehtaat suljettiin vuonna 2005, kun ne olivat tuottaneet tappiota jo pitkään ja viimeisen, 300-vuotiaan sokeriruokotehtaan sijalle avattiin itäisen Karibian suurin hotellikompleksi.
 Yli 200 000 matkailijaa vieraili saarilla vuonna 2009, mutta matkailuteollisuutta haavoittaa luonnonmullistukset ja poliittiset levottomuudet. Myös talouskriisi vaikutti rajusti matkailuelinkeinoon, mutta kasvun odotetaan jatkuvan.
Saint Kitts ja Nevis kuuluu Karibian yhteisö ja yhteismarkkina-alueeseen (CARICOM), joka pyrkii muun muassa luomaan yhteiset taloudelliset markkinat Karibian alueelle. CARICOM ​​on yrittänyt yhtenäistää alueen tariffeja niin, että pääoma ja työvoima voivat liikkua vapaasti maasta toiseen. Järjestö puoltaa myös yhteisen valuutan käyttöönottoa.

Lyhyesti

Saint Kitts ja Nevis

Pääkaupunki:

Basseterre

Etniset ryhmät:

Kieli:

englanti (virallinen)

Uskonto:

anglikaanit, muut protestantit, katolilaiset

Väkiluku:

55 376

Valtiomuoto:

parlamentaarinen demokratia, perustuslaillinen monarkia

BKT per asukas:

24 369 PPP$

Jäsenyys/osallisuus

Muita maaprofiileita

UNA Finland / Suomen YK-liitto © 2017