Hopp til innhold

Saint Vincent ja Grenadiinit

Tämä saarivaltio on yksi Karibian alueen köyhimmistä. Kolumbus löysi saaret Pyhän Vincentin päivänä 22. tammikuuta 1498.

Päivitetty viimeksi 17.03.2015

Maantiede ja ympäristö

St. Vincent ja Grenadiinit kuuluu Pienten Antillien saariryhmään. Pääsaaren St. Vincentin lisäksi maahan kuuluu 30 pienempää saarta, mutta yli 90 prosenttia väestöstä asuu pääsaarella. Saaret ovat vulkaanista maaperää. St. Vincent koostuu metsäisistä vuorista ja saaren pohjoisosassa sijaitsee maan korkein vuori Mount Soufriere, 1234 metriä merenpinnan yläpuolella. Tulivuori on edelleen aktiivinen ja tuhoisia purkauksia on tapahtunut vuosina 1812, 1902 ja 1979. Rannikon valkoisten hiekkarantojen jälkeen alkavat koralliriutat.
 Saint Vincent ja Grenadiinien ympäristöongelmia aiheuttavat veden saastuminen rannikolla, mikä johtuu erityisesti jahtien päästöistä. Jotkut rannat ovat jo niin saastuneita, ettei uiminen ole suositeltua.

Historia

Useimpien saarien alkuperäiskansana oli aravaki-intiaanit, mutta myöhemmin Karibian intiaanit valtasivat saaret. Karibian intiaanit asuttivat saaria vielä silloinkin kun Kolumbus löysi saaret vuonna 1498. Pääsaaren ja lähisaarien alkuperäisasukkaat vastustivat pitkään eurooppalaista maahanmuuttoa.
 Vuonna 1787 Iso-Britannia valloitti saaret ja kun kapinayritys siirtomaavallan syrjäyttämiseksi epäonnistui, suurin osa alkuperäisväestöstä karkotettiin Roatán ja Utilan (nykyinen Honduras) saarille. St. Vincentillä alkuperäisväestö korvattiin tuomalla saarille afrikkalaisia orjia. Sen jälkeen kun orjuus kiellettiin brittiläiset hankkivat työvoimaa plantaaseilleen Intiasta.
 Vuonna 1902 suurin osa St. Vincent-saaren väestöstä kuoli voimakkaassa tulivuorenpurkauksessa. Vuosina 1958 - 1962 saaret kuuluivat Länsi-Intian federaatioon. Saint Vincent ja Grenadiinit sai autonomian Iso-Britannialta vuonna 1960. Vuonna 1979 saaret saivat itsenäisyyden ja pääministeriksi valittiin konservatiivinen Cato Milton St. Vincentin työväenpuolueesta.

Yhteiskunta ja politiikka

Saint Vincent ja Grenadiinien valtapuolue on Yhdistynyt työväenpuolue, joka on ollut vallassa koko 2000-luvun. Oppositiopuolueet ovat arvostelleet työväenpuolueta siitä, ettei se tee tarpeeksi parantaakseen saarien taloudellista tilannetta. Maa on tiiviissä yhteistyössä Kuuban ja Venezuelan kanssa ja sillä on myös hyvät diplomaattiset suhteet Taiwaniin. Suhteet Yhdysvaltoihin ovat olleet perinteisesti läheiset, Yhdysvallat muun muassa auttoi luomaan Saint Vincent ja Grenadiinien alueellisen turvallisuuden järjestelmän.
 Viime vuosina huumausainekauppa on lisääntynyt Karibialla saarilla, mikä on myös Saint Vincent ja Grenadiinien ongelma.
 Maa on Karibian yhteisö ja yhteismarkkina-alue CARICOMin sekä Itä-Karibian valtioiden organisaation OECSin jäsen. Jäsenvaltioilla on yhteinen valuutta ja keskuspankki. Yhteistyö on laajentunut talousliitoksi vuonna 2011 ja poliittista unionia kaavaillaan vuodeksi 2013.

Talous ja kaupankäynti

St. Vincent ja Grenadiinit on itäisen Karibian köyhimpiä valtioita. Vuonna 1979 saaria koetteli valtava tulivuorenpurkaus, joka peitti laavalla puolet saarten banaaniviljelmistä ja vuosi sen jälkeen hurrikaani Allan aiheutti uusia vaurioita. Näiden luonnonkatastrofien lisäksi kilpailun lisääntyminen ja epävakaat vientimarkkinat ovat johtaneet taloudellisiin vaikeuksiin ja korkeaan työttömyyteen. Valtion talouden selkärangan muodostaa banaanin tuotanto ja vienti, mutta sekin tippui vuosina 1990 - 2004 52 prosentista 38 prosenttiin bruttokansantuotteesta.
 Matkailun lisääntymistä toivotaan, mutta se on tapahtunut vain osittain. Matkailuala on kasvanut vuodesta 1996 asti, joskin hitaasti. Vuonna 2006 300 000 matkailijaa vieraili saarilla ja matkailu perustuu pitkälti jahtiveneilyyn. Vuonna 2011 valmistuneen kansainvälisen lentokentän toivotaan nyt lisäävän matkailua. Työttömyys saarilla on jo vuosia pysynyt vakaasti noin 20 prosentissa.
 2000-luvun alussa maa poistettiin kansainväliseltä rahanpesun mustalta listalta.
 
 Vuonna 2009 Saint Vincent ja Grenadiinit oli sijalla 91/182 YK:n inhimillisen kehityksen indeksillä.

Lyhyesti

Saint Vincent ja Grenadiinit

Pääkaupunki:

Kingstown

Etniset ryhmät:

afrikkalaista alkuperää 66 %, monietnisiä 19 %, itä-intialaiset 6 %, eurooppalaiset 4 %, Karibian intiaanit 2 %, muut 3 %

Kieli:

Englanti (virallinen), patois-ranska

Uskonto:

Protestantit 75 % (anglikaanit 47 %, metodistit 28 %), katolilaiset 13 %, muut (mukaanlukien hindut, adventistit, muut protestantit) 12 %

Väkiluku:

109 374

Valtiomuoto:

Parlamentaarinen demokratia, perustuslaillinen monarkia

BKT per asukas:

11 028 PPP$

Jäsenyys/osallisuus

Muita maaprofiileita

UNA Finland / Suomen YK-liitto © 2017