[[suggestion]]
Saint Vincent ja Grenadiinit

Keskeiset luvut ja tiedot

Pääkaupunki

Kingstown

Etniset ryhmät

afrikkalaista alkuperää 66 %, monietnisiä 19 %, itä-intialaiset 6 %, eurooppalaiset 4 %, Karibian intiaanit 2 %, muut 3 %

Kieli

Englanti (virallinen), patois-ranska

Uskonto

Protestantit 75 % (anglikaanit 47 %, metodistit 28 %), katolilaiset 13 %, muut (mukaanlukien hindut, adventistit, muut protestantit) 12 %

Väkiluku

102 000

Valtiomuoto

Parlamentaarinen demokratia, perustuslaillinen monarkia

Muut maasivut

Maantiede


St. Vincent ja Grenadiinit kuuluu Pienten Antillien saariryhmään. Pääsaaren St. Vincentin lisäksi maahan kuuluu 30 pienempää saarta, mutta yli 90 prosenttia väestöstä asuu pääsaarella. Saaret ovat vulkaanista maaperää. St. Vincent koostuu metsäisistä vuorista ja saaren pohjoisosassa sijaitsee maan korkein vuori Mount Soufriere, 1234 metriä merenpinnan yläpuolella. Tulivuori on edelleen aktiivinen ja tuhoisia purkauksia on tapahtunut vuosina 1812, 1902 ja 1979. Rannikon valkoisten hiekkarantojen jälkeen alkavat koralliriutat.
 Saint Vincent ja Grenadiinien ympäristöongelmia aiheuttavat veden saastuminen rannikolla, mikä johtuu erityisesti jahtien päästöistä. Jotkut rannat ovat jo niin saastuneita, ettei uiminen ole suositeltua.

Historia


Useimpien saarien alkuperäiskansana oli aravaki-intiaanit, mutta myöhemmin Karibian intiaanit valtasivat saaret. Karibian intiaanit asuttivat saaria vielä silloinkin kun Kolumbus löysi saaret vuonna 1498. Pääsaaren ja lähisaarien alkuperäisasukkaat vastustivat pitkään eurooppalaista maahanmuuttoa.

 Vuonna 1787 Iso-Britannia valloitti saaret ja kun kapinayritys siirtomaavallan syrjäyttämiseksi epäonnistui, suurin osa alkuperäisväestöstä karkotettiin Roatán ja Utilan (nykyinen Honduras) saarille. St. Vincentillä alkuperäisväestö korvattiin tuomalla saarille afrikkalaisia orjia. Sen jälkeen kun orjuus kiellettiin brittiläiset hankkivat työvoimaa plantaaseilleen Intiasta.
 Vuonna 1902 suurin osa St. Vincent-saaren väestöstä kuoli voimakkaassa tulivuorenpurkauksessa. Vuosina 1958 - 1962 saaret kuuluivat Länsi-Intian federaatioon. Saint Vincent ja Grenadiinit sai autonomian Iso-Britannialta vuonna 1960. Vuonna 1979 saaret saivat itsenäisyyden ja pääministeriksi valittiin konservatiivinen Cato Milton St. Vincentin työväenpuolueesta.

Yhteiskunta ja politiikka


Saint Vincent ja Grenadiinien valtapuolue on Yhdistynyt työväenpuolue, joka on ollut vallassa koko 2000-luvun. Oppositiopuolueet ovat arvostelleet työväenpuolueta siitä, ettei se tee tarpeeksi parantaakseen saarien taloudellista tilannetta. Maa on tiiviissä yhteistyössä Kuuban ja Venezuelan kanssa ja sillä on myös hyvät diplomaattiset suhteet Taiwaniin. Suhteet Yhdysvaltoihin ovat olleet perinteisesti läheiset, Yhdysvallat muun muassa auttoi luomaan Saint Vincent ja Grenadiinien alueellisen turvallisuuden järjestelmän.

 Viime vuosina huumausainekauppa on lisääntynyt Karibialla saarilla, mikä on myös Saint Vincent ja Grenadiinien ongelma.
 Maa on Karibian yhteisö ja yhteismarkkina-alue CARICOMin sekä Itä-Karibian valtioiden organisaation OECSin jäsen. Jäsenvaltioilla on yhteinen valuutta ja keskuspankki. Yhteistyö on laajentunut talousliitoksi vuonna 2011 ja poliittista unionia kaavaillaan vuodeksi 2013.

Talous ja kaupankäynti


St. Vincent ja Grenadiinit on itäisen Karibian köyhimpiä valtioita. Vuonna 1979 saaria koetteli valtava tulivuorenpurkaus, joka peitti laavalla puolet saarten banaaniviljelmistä ja vuosi sen jälkeen hurrikaani Allan aiheutti uusia vaurioita. Näiden luonnonkatastrofien lisäksi kilpailun lisääntyminen ja epävakaat vientimarkkinat ovat johtaneet taloudellisiin vaikeuksiin ja korkeaan työttömyyteen. Valtion talouden selkärangan muodostaa banaanin tuotanto ja vienti, mutta sekin tippui vuosina 1990 - 2004 52 prosentista 38 prosenttiin bruttokansantuotteesta.

 Matkailun lisääntymistä toivotaan, mutta se on tapahtunut vain osittain. Matkailuala on kasvanut vuodesta 1996 asti, joskin hitaasti. Vuonna 2006 300 000 matkailijaa vieraili saarilla ja matkailu perustuu pitkälti jahtiveneilyyn. Vuonna 2011 valmistuneen kansainvälisen lentokentän toivotaan nyt lisäävän matkailua. Työttömyys saarilla on jo vuosia pysynyt vakaasti noin 20 prosentissa.

 2000-luvun alussa maa poistettiin kansainväliseltä rahanpesun mustalta listalta.

 
 Vuonna 2009 Saint Vincent ja Grenadiinit oli sijalla 91/182 YK:n inhimillisen kehityksen indeksillä.

Kartat

Tilastot

YK:n vuosituhattavoitteet Tältä sivulta löydät arvot maalle Saint Vincent ja Grenadiinit koskien kaikkia indikaattoreita (viimeisin raportoitu vuosi). Voit helposti verrata arvoja muiden maiden arvojen kanssa

  •  

    Saint Vincent ja Grenadiinit

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Pinta-ala
    390
    Neliökilometriä (km²)
    Viljelykelpoinen maa
    12,8
    Prosenttiosuus maan pinta-alasta
    Metsäalueet
    69,2
    Prosenttiosuus
  •  

    Saint Vincent ja Grenadiinit

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Väestömäärä
    Puuttuva tieto
    Hedelmällisyys
    1,9
    Lasten lukumäärä per nainen
    Inhimillisen kehityksen indeksi
    Puuttuva tieto
    Asteikko 0-1 (0 on huono, 1 on paras)
    Elinikä, odotettavissa oleva
    73
    Vuosi
    Elinikä, odotettavissa oleva, naiset
    75
    Vuosi
    Elinikä, odotettavissa oleva, miehet
    70
    Vuosi
  •  

    Saint Vincent ja Grenadiinit

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Ydinvoima
    Puuttuva tieto
    miljoonaa kilowattituntia (kWh)
  •  

    Saint Vincent ja Grenadiinit

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Äärimmäinen köyhyys
    Puuttuva tieto
    Prosenttiosuus
    Slummit, kaupunkiväestö
    Puuttuva tieto
    Prosenttiosuus kaupunkiväestöstä
    Aliravitsemus
    6,2
    Prosenttiosuus
  •  

    Saint Vincent ja Grenadiinit

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Turvapaikanhakijat kohdemaan mukaan
    5
    Henkilöä
    Pakolaiset, lähtömaan mukaan
    1 443
    Henkilöä
    Pakolaiset, kohdemaan mukaan
    Puuttuva tieto
    Henkilöä
    Maan sisäiset pakolaiset
    Puuttuva tieto
  •  

    Saint Vincent ja Grenadiinit

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Aseellisissa konflikteissa menehtyneet
    Puuttuva tieto
    Menehtyneiden määrä per 100 000 asukasta
    Rauhanindeksi
    Puuttuva tieto
    Asteikko 1-5 (yksi on paras, 5 on huonoin)
    Sotilasmenot
    Puuttuva tieto
    Prosenttiosuus BKT:sta
  •  

    Saint Vincent ja Grenadiinit

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Lapsikuolleisuus
    Puuttuva tieto
    Menehtyneiden määrä per 1000 elävänä syntynyttä lasta
    Synnytykset, nuoret tytöt
    Puuttuva tieto
    Elävänä syntyneet lapset per 1000 naista
    Äitiyskuolleisuus
    Puuttuva tieto
    Menehtyneiden määrä per 100 000 elävänä syntynyttä lasta
    Tuberkuloosi, tapaukset
    24
    Tuberkuloositapaukset per 100 000 asukasta
  •  

    Saint Vincent ja Grenadiinit

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Hiilidioksidipäästöt asukasta kohden
    Puuttuva tieto
    tonnia CO2 per asukas
    Ekologinen jalanjälki
    Puuttuva tieto
    Hehtaaria per henkilö
  •  

    Saint Vincent ja Grenadiinit

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Teloitukset
    Puuttuva tieto
    Korruptio
    58
    Skaala: 0-100 (100 on paras)
    Tasa-arvo politiikassa
    Puuttuva tieto
    Prosenttiosuus
    Onnellisuusindeksi, globaali
    Puuttuva tieto
    Asteikko: 1-100 (1 on huonoin, 100 on paras)
    Poliittiset oikeudet
    Puuttuva tieto
    Asteikko 1-7 (1 on paras, 7 huonoin)
    Kansalaisoikeudet
    Puuttuva tieto
    Asteikko 1-7 (1 on paras, 7 huonoin)
    Romahtaneet valtiot
    Puuttuva tieto
    Indeksi (0-120)
  •  

    Saint Vincent ja Grenadiinit

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Lukutaitoaste, nuoret
    Puuttuva tieto
    Prosenttiosuus
    Lukutaito, aikuiset
    95,6
    Prosenttiosuus
  •  

    Saint Vincent ja Grenadiinit

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Puhdas vesi
    95,1
    Prosenttiosuus
    Sanitaatio
    76
    Prosenttiosuus
  •  

    Saint Vincent ja Grenadiinit

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Työttömyys, nuoret naiset
    0,0
    Prosenttiosuus
    Työttömyys, nuoret
    40,3
    Prosenttiosuus
    Työttömyys
    Puuttuva tieto
    Prosenttiosuus
    Bruttokansantuote
    Puuttuva tieto
    ppp-dollaria (purchasing power parity, ostovoimapariteetti)
    Bruttokansantuote asukasta kohden
    Puuttuva tieto
    Primaarisektori
    Puuttuva tieto
    Prosent
    Sekundaarisektori
    17
    Prosent
    Tertiaarisektori
    75
    Prosent