Hopp til innhold

Salomonsaaret

Salomonsaarien epävakaata poliittista tilannetta leimaavat korruptio ja etninen väkivalta. Kansainvälisten joukkojen saavuttua saarille vuonna 2003 tilanne alkoi parantua. Saarien sademetsien liikahakkuut aiheuttavat maalle ympäristöongelmia.

Päivitetty viimeksi 17.03.2015

Maantiede ja ympäristö

Salomonsaaret muodostuu kahdeksasta suuresta tuliperäisestä saaresta. Kaikkiaan maahan kuuluu yli 990 saarta, joista monet ovat vain pieniä korallisaaria ja atolliriuttoja. Suurin saari on nimeltään Guadalcanal, mutta Malaitan saari on tiheimmin asuttu. Useat saaret ovat vuoristoista maaperää ja maan korkein vuori (2447 metriä) sijaitsee Guadalcanal-saarella. Ilmasto on trooppinen eli kuuma ja kostea ympäri vuoden. Suurimmilla saarilla kasvaa edelleen sademetsää, mutta monin paikoin metsä on kadonnut ja korvautunut savannin kaltaisella ruohomaisemalla. Vuonna 2007 merenalaisen, 8,1 Richterin asteikon maajäristyksen aiheuttama tsunami toi laajaa tuhoa saarille. Noin 50 ihmistä kuoli ja lähes 10 000 jäi kodittomiksi.
Ympäristöongelma Salomonsaarilla on erityisesti metsäkadosta ja sademetsien liian nopeasta hakkuusta johtuva maaperän eroosio. Lisäksi monet saaria ympäröivät koralliriutat ovat kuolleet tai kuolevia.

Earth Ecoprint

1.1 Maa-planeettaa

Jos kaikkien maailman ihmisten kulutustaso olisi yhtä suuri kuin keskivertoihmisen maassa Salomonsaaret, tarvitsisimme 1.1 Maa-planeettaa.
Katso indikaattori Ekologinen jalanjälki.

Historia

Ensimmäisen asukkaat saapuivat Salomonsaarille todennäköisesti jo 4000 vuotta sitten. Ensimmäinen saarelle saapunut eurooppalainen oli espanjalainen löytöretkeilijä Alvaro de Mendana de Neira ja hän nimesi saaret Raamatun kuningas Salomon mukaan vuonna 1567. Sen jälkeen saaret pysyivät tutkimattomina lähes 200 vuotta ennen kuin eurooppalaiset saapuivat saarille. Vuonna 1850 anglikaaninen kirkko aloitti käännytykset saarella ja saaren alkuperäiskansaa pakkosiirrettiin Australiaan plantaasityövoimaksi. Vuonna 1885 Iso-Britannia ja Saksa ottivat hallintaansa osia saarista. Saksa jätti vuonna 1893 suurimman osan saarista Iso-Britannialle, jolloin saarista tuli brittiläinen protektoraatti (suojelualue). Toisen maailmansodan aikana Salomonsaarilla käytiin raskaita taisteluja, mutta vuonna 1944 saaret palautuivat liittoutuneiden hallintaan. Salomonsaaret itsenäistyi 7. heinäkuuta 1978.

Yhteiskunta ja politiikka

Salomonsaarilla ei ole poliittisia puolueita tai riippumattomien ehdokkaiden muodostamia liittoumia. Maata on leimannut rehottava korruptio ja huono hallinto. Salomonsaarien etnisten ryhmien välinen pitkäaikainen konflikti on ajoittain johtanut sisällissotaan ja väkivalta kärjistyi 2000-luvun alusta lähtien. Vuonna 2003 saarille saapui monikansalliset joukot järjestyksen palauttamiseksi. Vuodesta 1998 asti vallinnut väkivalta on maksanut yli 250 ihmishenkeä ja ajanut yli 20 000 asukasta pakolaiseksi. Monikansalliset joukot ovat myös yrittäneet puuttua hallituksen korruptioon luodakseen saarelle vakaammat poliittiset olosuhteet. Vuonna 2009 Totuus- ja sovintokomissio alkoi hoitaa etnisen konfliktin pysäyttämistä. Naisiin kohdistuva väkivalta on yleistä ja vuonna 2009 64 prosenttia naispuolisesta väestöstä vastasi, että he ovat joutuneet seksuaalisen väkivallan tai hyväksikäytön kohteeksi.

Talous ja kaupankäynti

Talous perustuu Salomonsaarien luonnonvarojen hyödyntämiseen, josta lähinnä ulkomaiset yritykset saavat voittoa. Liikahakkuut ovat aiheuttaneet nopean metsäkadon, mistä Salomonsaaret ovatkin saaneet kovaa kansainvälistä arvostelua osakseen. Salomonsaarilla on ollut myös useita väkivaltaisia ​​yhteenottoja paikallisten asukkaiden ja ulkomaisten metsäyhtiöiden välillä. Vuonna 2004 ryöstöhakkuut herättivät kansainvälistä huomiota, kun ulkomaiset metsäyhtiöt hakkasivat parissa viikossa muutaman saaren paljaaksi. Tämä johti poliitikkojen lahjonnan ja korruption ankaraan kritisointiin.
 Siirtyminen omavaraistaloudesta moderniin rahatalouteen on ollut hidasta. Maatalous, metsäteollisuus ja kalastus muodostivat vuonna 2003 noin 48 prosenttia bruttokansantuotteesta ja yhdeksän kymmenestä salomonsaarelaisesta työskentelee edelleen maataloudessa. Useimmat maataloudet ovat kotien omavaraisviljelyä, mutta saarilla viljellään myös palmuja, kaakaota ja riisiä. Vaikka Salomonsaarilla on valkoiset hiekkarannat ja trooppinen ilmasto, matkailuala on pieni. Sisällissota on pelottanut turisteja pois, mutta vuodesta 2003 lähtien turistien määrä on hieman kasvanut.
 Vuonna 2010 Salomonsaaret on sijalla 123/169 YK:n inhimillisen kehityksen indeksillä.

Lyhyesti

Salomonsaaret

Pääkaupunki:

Honiara

Etniset ryhmät:

Melanesialaiset 94,5 %, polynesialaiset 3 %, mikronesialaiset 1,2 %, muut 1,1 %, määrittelemättömät 0,2 % (1999)

Kieli:

Melanesian pidgin (lingua franca suurimmalla osalla saarea), englanti (virallinen, mutta vain puhuttu vain 1-2 % väestöstä), 120 alkuperäiskieltä

Uskonto:

Prostestantit 73,7 %, katoliset 19 %, muut kristityt 4,4 %, muut 2,4 %, määrittelemättömät 0,3 %, uskonnottomat 0,2 % (1999)

Väkiluku:

584 482

Valtiomuoto:

Parlamentaarinen demokratia, perustuslaillinen monarkia

BKT per asukas:

2 186 PPP$

Jäsenyys/osallisuus

Muita maaprofiileita

UNA Finland / Suomen YK-liitto © 2017