Hopp til innhold

San Marino

San Marinon seesteinen tasavalta

San Marino on Italian enklaavi eli sisävaltio ja yksi maailman pienimmistä maista. Pienenä kaupunkivaltiona se muistuttaa ajasta, jolloin kaupunkivaltiot kukoistivat Euroopassa. Vuori Monte Titano dominoi maisemaa. Kolme puolustuslinnaketta koristaa sen rinteitä, jotka laskevat lähelle Adrianmeren rannikkoa.

Päivitetty viimeksi 17.03.2015

Maantiede ja ympäristö

San Marino on pieni Italian sisävaltio noin 10 kilometrin päässä Adrianmeren rannikosta. Maa on Euroopan kolmanneksi pienin valtio ja pinnanmuodoiltaan kukkulainen, sillä San Marino kuuluu Apenniinien vuorijonoon. San Marino onkin alun perin rakentunut maan korkeimman kohdan Monte Titanon (749 m) ympärille. Maa on jaettu yhdeksään hallinnolliseen hallintopiiriin, ja asutus koostuu 43 kyläkeskittymästä. Ilmasto on mannermaisen välimerellinen, eli kesät ovat kuumia ja talvet viileitä. Merkittäviä vesistöjä maassa ei ole.

Monte Titano ja San Marinon keskiaikainen keskusta liitettiin Unescon maailmanperintölistalle vuonna 2008.

Historia

Perimätiedon mukaan San Marinon perusti vuonna 201 kristitty kivenhakkaaja Marinus Dalmatialainen, joka pakeni roomalaiskeisari Diocletianiuksen vainoja. Hän piileksi Monte Titanon huipulla ja perusti pienen kristillisen yhteisön. Alueen oletetaan olleen asuttu esihistoriallisesta ajasta lähtien, vaikka ensimmäiset maininnat vuoresta ovat keskiajalta. Alue nimettiin kivenhakkaajan muiston kunniaksi ”Pyhän Marinuksen maaksi”, ja nimi muutettiin myöhemmin nykymuotoonsa San Marinon tasavallaksi. Maan alkuperäinen hallintomuoto koostui suvunjohtajista, mutta valtionpäämiehen toimi perustettiin vuonna 1243. San Marino käsitti aluksi vain Monte Titanon, mutta valtio liittoutui vuonna 1463 muiden kanssa yhteistä vihollista Riminin herttuaa vastaan, ja tämän kukistumisen jälkeen paavi myönsi San Marinolle naapurikaupungit Fiorentinon, Montegiardinon ja Serravallen. Myöhemmin samana vuonna myös Faetanon kaupunki liittyi valtioon omasta tahdostaan. Siitä lähtien San Marinon rajat ovat pysyneet muuttumattomina.

San Marino on ollut miehitettynä vain kahdesti historiansa aikana, molemmilla kerroilla vain lyhyen aikaa: vuonna 1503 Valencen herttua Cesare Borgio miehitti maan muutaman kuukauden päästä seuranneeseen kuolemaansa asti, ja vuonna 1739 italialainen kardinaali Giulio Alberoni miehitti maan, kunnes kansalaistottelemattomuus ja vetoaminen paaviin saivat paavin tunnustamaan maan itsenäisyyden. San Marino pysyi maailmansodissa liittoutumattomana, vaikka sen raportoitiin virheellisesti julistaneen sodan Englannille ja vaikka sitä hallitsi vuosina 1923–1943 San Marinon fasistinen puolue.

Yhteiskunta ja politiikka

San Marinon alkuperäinen hallintomuoto koostui suvunjohtajista, mutta valta siirtyi Suurelle ja yleiselle konsiljille, joka valitsi ensimmäiset kapteenivaltionhoitajat vuonna 1243 valtionpäämiehiksi. Sama käytäntö toimii edelleen. Konsilji on San Marinon parlamentti, ja sillä on 60 jäsentä, jotka valitaan suhteellisella vaalitavalla omista vaalipiireistään viideksi vuodeksi kerrallaan. Se hyväksyy budjetin ja nimittää kaksi kapteenivaltionhoitajaa maan johtoon kuudeksi kuukaudeksi kerrallaan. Jokaisen kuusikuukautisen kauden jälkeen kansalaisilla on 3 päivän ajan mahdollisuus osoittaa valituksia edellisille kapteenivaltionhoitajille. Toimeenpanovaltaa käyttää valtionkongressi (hallitus), jolla on 10 sihteeristöä.

San Marino ei kuulu Euroopan unioniin, mutta käyttää valuuttanaan euroa.

Talous ja kaupankäynti

Tuotantosektori kattaa San Marinon bruttokansantuotteesta reilun kolmanneksen. Muita tärkeitä sektoreita ovat pankki- ja vakuutussektori, julkishallinto, kaupankäynti, palvelut ja rakennussektori. Myös turismi on merkittävä ala: maassa vierailee vuosittain noin 2 miljoonaa matkailijaa.

San Marinon perinteinen talous keskittyi viljelyyn, lampaankasvatukseen ja kivenlouhintaan. Nykyisellään toiminta keskittyy viljan, viinin ja hedelmien viljelyyn sekä karjankasvatukseen. Turismin ohella suuria tuloja tuovat myös pankkisektori ja tuotantosektori, jonka tärkeimmät vientituotteet ovat keramiikka, kaakelit, huonekalut, vaatteet, maalit, tekstiilit ja alkoholijuomat. Elintaso on verrattavissa Italiaan, ja San Marinon työttömyysaste on Euroopan alhaisin, eikä maalla ole valtionvelkaa.

Lyhyesti

San Marino

Pääkaupunki:

San Marino

Etniset ryhmät:

sanmarinolaiset, italialaiset

Kieli:

italia

Uskonto:

roomalaiskatolisuus

Väkiluku:

31 802

Jäsenyys/osallisuus

Muita maaprofiileita

UNA Finland / Suomen YK-liitto © 2017