[[suggestion]]
Senegal

Keskeiset luvut ja tiedot

Pääkaupunki

Dakar

Etniset ryhmät

Wolofit 43,3 %, pularit 23 %, sererit 14.7 %, jolat 3.7 %, mandinkat 3 %, soninket 1,1 %, eurooppalaiset ja libanonilaiset 1 %, muut 9,4 %

Kieli

Ranska (virallinen), wolof, pulaar, jola, mandinka

Uskonto

Muslimeja 94 %, kristittyjä 5 % (lähinnä katolilaisia), alkuperäisuskonnot 1 %

Väkiluku

13,6 miljoonaa

Valtiomuoto

Tasavalta

Muut maasivut

Maantiede


Etelä-Senegalissa vallitsee runsassateinen, trooppinen ilmasto ja Pohjois-Senegal kuuluu kuivaan Sahelin savannivyöhykkeeseen. Maassa sataa epätasaisesti, minkä takia Senegalia vaivaa usein kuivuus. Suurin osa Senegalista koostuu alangoista ja rannikko on mangrovemetsäsuota. Kasvillisuus vaihtelee ilmastovyöhykkeittäin. Sahelin savannilla kasvaa lähinnä piikikkäitä pensaita, mutta etelän savannialue on hedelmällistä. Lounais-Senegal on trooppista sademetsää.
Useimmat suuret nisäkäslajit ovat kadonneet Länsi-Senegalista, mutta idässä on vielä elefantteja, antilooppeja, leijonia, leopardeja ja hyeenoja. Sakaaleja ja apinoita todetaan lähes koko maassa. Krokotiilit, virtahevot ja kilpikonnat elävät Senegalin joissa. Maassa on monia käärmelajeja, kuten pyton, kobra ja mamba. Senegalista on löydetty myös yli 650 lintulajia. Yksi Länsi-Afrikan lajirikkaimmista alueista on Senegalin kansallispuisto Niokolo Koba, jossa elää 84 nisäkästä ja yli 300 lintulajia.

Senegalin ympäristöongelmia aiheuttavat metsähakkuut, liiallinen laiduntaminen, maaperän eroosio, aavikoituminen ja liikakalastus. Salametsästys on vaaraksi monelle eläinlajille.

Ecoprint

0.6 Maa-planeettaa

Jos kaikkien maailman ihmisten kulutustaso olisi yhtä suuri kuin keskivertoihmisen maassa Senegal, tarvitsisimme 0.6 Maa-planeettaa.
Tämän indikaattorin avulla voit tarkastella Ekologinen jalanjälki.

Historia


Senegalissa on elänyt ihmisiä ainakin 15 000 vuotta. Monet keskiaikaiset kuningaskunnat ovat sijainneet Senegalin alueella, kuten Ghana, Mali ja Songhai. Noin 500 vuotta sitten Senegalin asuttivat wolof- ja serer-heimot. Wolofit valloittivat laajoja alueita ja levittivät islamia. Heidän valtansa kukoisti 1300-1600 -luvuilla. Portugalin merimiehet saapuivat Senegaliin vuonna 1444 ja pitivät vuoteen 1550 saakka monopolin kullan ja orjien kaupasta alueella. Vuonna 1600 Ranska, Alankomaat ja Iso-Britannia taistelivat alueesta, minkä päätteeksi Britannian sai Gambian ja Ranska Senegalin. Ranskalainen siirtomaavalta kohtasi laajaa vastarintaa, jonka Ranska onnistui tukahduttamaan vasta 1800-luvun lopulla.
 Toisen maailmansodan jälkeen Senegalissa kasvoi sekä nationalistinen että panafrikkalainen liikehdintä. Vuonna 1946 kaikki asukkaat Ranskan siirtomaa-alueiden asukkaat saivat Ranskan kansalaisuuden ja äänioikeuden Ranskan parlamentissa. Vuonna 1958 Senegal irtautui Ranskasta ja sai itsenäisyyden 1960.

Yhteiskunta ja politiikka

Sosialistipuolue hallitsi Senegalia suurimman osan ajasta itsenäisyydestä lähtien vuoteen 2000 asti. Toisin kuin monissa muissa Afrikan valtiossa, Senegalissa valtionpäämies Leopold Senghorn  luopui vapaaehtoisesti vallasta ja vallanvaihto opposition ja hallitsevan puolueen välillä tapahtui demokraattisilla vaaleilla. Huolimatta satunnaisista poliittisten oikeuksien loukkauksista ja demokratian käytäntöjen rikkomisesta, Senegal on kohonnut esimerkillisen toimivaksi poliittiseksi demokratiaksi Afrikassa. Senegal ei ole koskaan kokenut vallanvaihtoon johtanutta kaappausta tai sotilasvaltaa.


Presidentti valitaan joka 5. vuosi ja hän voi olla virassa korkeintaan kaksi peräkkäistä kautta. Presidentti nimittää pääministerin. Vuonna 2000 presidentiksi valittu  Abdoulaye Wade asettui uusitun perustuslain vastaisesti ehdolle kolmannelle kaudelle vuonna 2012. Se synnytti maassa väkivaltaisia levottomuuksia. 84-vuotias Wade hävisi vaalit, ja presidentiksi valittiin Macky Sall.
 Sallin johtama usean puolueen koalitio Benno Bokk Yakaar (yhdistetty toivo) sai myös saman vuoden parlamenttivaaleissa murskavoiton, 119 paikkaa parlamentin 150:stä. Waden puolue sai vain 12 paikkaa. Parlamenttiin valittiin 64 naista.
 Vuonna 1990 eteläinen maakunta Casamance alkoi vaatia itsenäisyyttä tai autonomiaa, mikä johti aseelliseen konfliktiin ja pitkittyneeseen sisällissotaan. Pitävään rauhansopimukseen hallituksen ja kapinallisten välillä ei ole päästy. Kapinoinnilla oli myös etninen ja taloudellinen tausta. Alueen asukkaat ovat jola-heimoa, jonka osuus koko Senegalin väestöstä on vain neljä prosenttia. 
Itsenäistymisestään lähtien Senegal on ollut yksi poliittisesti vaikutusvaltaisimmista maista ranskankielisessä Afrikassa ja pääkaupunki Dakar on yksi poliittisen ja akateemisen elämän keskuksista Länsi-Afrikassa.

Talous ja kaupankäynti

Senegalin johtava asema alueella perustuu myös sen laajempaan teolliseen pohjaan kuin useimmassa muissa Afrikan maissa. Pääkaupunki Dakar on keskeinen kauppapaikka ja junaliikenteen keskus Sahelin alueella. Teollisuus on suhteellisen hyvin kehittynyt ja keskittynyt lähinnä Dakarin alueelle. Teollisuuden osuus vuonna 2013 oli 22 prosenttia BKT:sta. Sekä kotimaanmarkkinoita että merkittävää osuutta viennistä hallitsee maan tekstiiliteollisuus. Maasta viedään myös fosfaattia ja puuvillaa. Matkailuala on myös keskeisemmässä asemassa kuin useimmissa muissa Afrikan maissa. 
Senegal on kaikesta huolimatta köyhä valtio ja noin kolme neljästä senegalilaisesta työskentelee maataloudessa. Siirtomaa-ajan maatalous oli keskittynyt yksipuolisesti vain pähkinöiden tuottamiseen, mikä teki Senegalin maataloudesta hyvin haavoittuvan. Vuodesta 1990 lähtien Senegalissa on työskennelty maatalouden monipuolistamiseksi ja investoitu matkailuun sekä fosfaatin vientiin ja kalastukseen. Kalastusteollisuus ja kalastuslisenssien myynti on ollut Senegalin tärkein vientituote viimeiset 20 vuotta. Ulkomaiset avustukset ovat myös tärkeitä tulonlähteitä.
 Yli puolet väestöstä elää köyhyysrajan alapuolella ja työttömiä on lähes puolet työvoimasta. Siksi monet pyrkivät keinolla millä tahansa Eurooppaan etsimään toimeentuloa.

Kartat

Tilastot

YK:n vuosituhattavoitteet Tältä sivulta löydät arvot maalle Senegal koskien kaikkia indikaattoreita (viimeisin raportoitu vuosi). Voit helposti verrata arvoja muiden maiden arvojen kanssa

  •  

    Senegal

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Työttömyys, nuoret naiset
    12,9
    Prosenttiosuus
    Työttömyys, nuoret
    13,0
    Prosenttiosuus
    Työttömyys
    10,0
    Prosenttiosuus
    Primaarisektori
    16
    Prosent
    Sekundaarisektori
    24
    Prosent
    Tertiaarisektori
    61
    Prosent
  •  

    Senegal

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Pinta-ala
    196 710
    Neliökilometriä (km²)
    Viljelykelpoinen maa
    16,6
    Prosenttiosuus maan pinta-alasta
    Metsäalueet
    43,0
    Prosenttiosuus
  •  

    Senegal

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Väestömäärä
    15 851,000
    Hedelmällisyys
    4,6
    Lasten lukumäärä per nainen
    Elinikä, odotettavissa oleva
    60
    Vuosi
    Elinikä, odotettavissa oleva, naiset
    61
    Vuosi
    Elinikä, odotettavissa oleva, miehet
    59
    Vuosi
  •  

    Senegal

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Ydinvoima
    Puuttuva tieto
    miljoonaa kilowattituntia (kWh)
  •  

    Senegal

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Äärimmäinen köyhyys
    38,0
    Prosenttiosuus
    Slummit, kaupunkiväestö
    39,4
    Prosenttiosuus kaupunkiväestöstä
    Aliravitsemus
    10,0
    Prosenttiosuus
  •  

    Senegal

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Turvapaikanhakijat kohdemaan mukaan
    2 914
    Henkilöä
    Pakolaiset, lähtömaan mukaan
    21 280
    Henkilöä
    Pakolaiset, kohdemaan mukaan
    14 392
    Henkilöä
    Maan sisäiset pakolaiset
    24 000
  •  

    Senegal

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Aseellisissa konflikteissa menehtyneet
    25
    Menehtyneiden määrä per 100 000 asukasta
    Rauhanindeksi
    1,929
    Asteikko 1-5 (yksi on paras, 5 on huonoin)
    Sotilasmenot
    Puuttuva tieto
    Prosenttiosuus BKT:sta
  •  

    Senegal

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Lapsikuolleisuus
    47
    Menehtyneiden määrä per 1000 elävänä syntynyttä lasta
    Synnytykset, nuoret tytöt
    90
    Elävänä syntyneet lapset per 1000 naista
    Äitiyskuolleisuus
    Puuttuva tieto
    Menehtyneiden määrä per 100 000 elävänä syntynyttä lasta
    Tuberkuloosi, tapaukset
    138
    Tuberkuloositapaukset per 100 000 asukasta
  •  

    Senegal

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Teloitukset
    Puuttuva tieto
    Poliittiset oikeudet
    2
    Asteikko 1-7 (1 on paras, 7 huonoin)
    Lehdistönvapaus
    25,61
    Asteikossa 0 on paras
    Kansalaisoikeudet
    2
    Asteikko 1-7 (1 on paras, 7 huonoin)
  •  

    Senegal

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Hiilidioksidipäästöt asukasta kohden
    Puuttuva tieto
    tonnia CO2 per asukas
    Ekologinen jalanjälki
    1,0
    Hehtaaria per henkilö
  •  

    Senegal

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Lukutaitoaste, nuoret
    69,8
    Prosenttiosuus
    Lukutaito, aikuiset
    55,6
    Prosenttiosuus
  •  

    Senegal

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Puhdas vesi
    78,5
    Prosenttiosuus
    Sanitaatio
    48
    Prosenttiosuus
  •  

    Senegal

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Bruttokansantuote
    Puuttuva tieto
    ppp-dollaria (purchasing power parity, ostovoimapariteetti)
    Bruttokansantuote asukasta kohden
    Puuttuva tieto