[[suggestion]]
Seychellit

Keskeiset luvut ja tiedot

Pääkaupunki

Victoria

Etniset ryhmät

Ranskalaisia, afrikkalaisia, intialaisia, kiinalaisia ja arabeja

Kieli

Kreolin kieli 91,8 %, englanti (virallinen) 4,9 %, muut 3,1 %, määrittelemättömät 0,2 % (2002)

Uskonto

Katolilaiset 82,3 %, protestantit 7,5 % (anglikaanit 6,4 %, adventistit 1,1 %), muut kristityt 3,4 %, hindut 2,1 %, muslimit 1,1 %, muut ei-kristityt 1,5 %, määrittelemättömät 1,5 %, uskonnottomat 0,6 % (2002)

Väkiluku

91 650

Valtiomuoto

Tasavalta

Muut maasivut

Maantiede

Seychellien saaristo sijaitsee Intian valtamerellä noin 1 600 kilometriä Afrikan mantereesta itään. Seychellit koostuu kahdesta saariryhmästä ja noin 115 saaresta, joista 33 on asuttuja. Maan suurin saari, Mahé, sijaitsee kaukana pohjoisessa. Eteläiseen saariryhmään kuuluu 83 korallisaarta, joista suurin osa on asumattomia ja tuskin vedenpinnan yläpuolella nousuveden aikaan. Pohjoisen saariryhmä koostuu graniittisaarista ja kapeista rannikkosuikaleista. Koholla olevaa sisämaata ympäröivät kirkkaat, kauniit rannat. Seychellien korkein kohta on 906 metriä merenpinnan yläpuolella.

Seychelleillä vallitsee trooppinen ilmasto, vähän kausivaihtelua ja se on trooppisen hirmumyrskyalueen ulkopuolella. Seychellinpalmu on kuuluisa kookoshedelmästään, joka on maailman suurin puussa kasvava hedelmä. Puun hedelmät voivat olla jopa puoli metriä pitkiä ja painaa 10-15 kiloa. Hedelmän kypsyminen kestää noin seitsemän vuotta. Hedelmiä kutsutaan meren kookoksiksi ("coco de mer"), sillä kun ne ajautuivat mantereelle kaukaisilta Seychelleiltä, niiden kuviteltiin kasvaneen meren pohjalla.

Historia


Seychellien asumattomat saaret kirjasi ylös ensimmäisenä portugalilainen merenkävijä Vasco da Gama vuonna 1502, mutta Itä-Afrikan rannikolla kauppaa käyneet arabit olivat luultavasti tienneet saarista jo pitkään ennen häntä. Brittiläiset valloittajat saapui saarille vuonna 1609 ja 100 vuotta myöhemmin Ranska syrjäytti britit saarien hallinnasta. Saaret liitettiin Ranskaan vuonna 1756. Ranskalainen asutus juurtui saarille vuonna 1768 ja he aloittivat saaren viljelyn käyttämällä afrikkalaista orjatyövoimaa. Britannia valtasi Seychellit vuonna 1794 ja sai ne virallisesti hallintaansa vuonna 1814 niin sanotussa Pariisin sopimuksessa.
Maailmansotien aikana Seychellien strateginen merkitys televiestinnän keskuksena korostui. Vuonna 1948 saarelle valittiin lainsäätävä edustusto. Vuonna 1964 muodostettiin ensimmäiset poliittiset puolueet. Maa sai osittaisen itsenäisyyden vuonna 1975, ja täysi itsenäisyys saavutettiin seuraavana vuonna. Vuonna 1977 toteutettiin Albert Renén ja SPPF-puolueen vallankaappaus, minkä vaikutuksesta vuonna 1979 Seychelleille luotiin perustuslain muutoksella yksipuoluejärjestelmä. Maan hallitus selvisi useista vallankaappausyrityksistä ja vuonna 1981 myös Etelä-Afrikan palkkasotureiden hyökkäyksestä.

Yhteiskunta ja politiikka

Vuodesta 1977 vallassa olleet Albert René ja vasemmistolainen SPPF-puolue pehmensivät poliittista linjaansa ja vuonna 1991 Seychelleillä luovuttiin yksipuoluejärjestelmästä. René toimi presidenttinä vuoteen 2004 saakka. SPPF on sittemmin voittanut kaikki vaalit Seychelleillä. 
Seychellit on presidentin johtama tasavalta. Pääministerin virkaa ei ole. Presidentti valitaan yleisillä vaaleilla viiden vuoden välein, korkeintaan kolmeksi kaudeksi. Hän nimittää hallituksen parlamentin suostumuksella. Lainsäädäntövalta on yksikamarisella 34-paikkaisella parlamentilla, joka valitaan viiden vuoden välein. 
Vuoden 2011 presidentinvaaleissa James Michel valittiin toiselle kaudelle 55 prosentin äänisaaliilla. Parlamentin ylivoimaisesti suurin puolue on kansanpuolueeksi nimensä muuttanut SPPF. Parlamentin jäsenistä 14 on naisia. Elintaso on afrikkalaisittain verraten korkea. Maassa on maksuton koulutus ja terveydenhuolto sekä kattava eläketurva. Työttömyyttä ei käytännössä ole.
 Seychellit on taistellut menestyksellisesti somalialaisia merirosvoja vastaan. Maa on osallistunut aktiivisesti kansainvälisiin ilmastoneuvotteluihin. Ilmastonmuutoksen aiheuttama merenpinnan nousu on vakava uhka saarivaltiolle.

Talous ja kaupankäynti

Talous perustuu pitkälti matkailutuloihin sekä kalastukseen ja erityisesti tonnikalan myyntiin. 
Talous on riippuvainen matkailusta, mikä tekee Seychellit alttiiksi matkailumarkkinoiden heilahteluille. Maa onkin viime vuosina pyrkinyt kehittämään muitakin taloudellisia tukijalkoja. 
Maasta viedään kalan lisäksi kopraa, kanelia ja vaniljaa.
 Vuonna 2008 alkanut globaali talouskriisi aiheutti talousongelmia, muun muassa yli 60 prosentin inflaation. 
Maa sai apua Kansainväliseltä valuuttarahasto IMF:ltä. Vuonna 2013 IMF totesi, että Seychellit on onnistunut markkinapohjaisissa talousuudistuksissaan, maassa ei ole työttömyyttä ja valtion budjetti on ylijäämäine.

Kartat

Tilastot

YK:n vuosituhattavoitteet Tältä sivulta löydät arvot maalle Seychellit koskien kaikkia indikaattoreita (viimeisin raportoitu vuosi). Voit helposti verrata arvoja muiden maiden arvojen kanssa

  •  

    Seychellit

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Työttömyys, nuoret naiset
    0,0
    Prosenttiosuus
    Työttömyys, nuoret
    Puuttuva tieto
    Prosenttiosuus
    Työttömyys
    Puuttuva tieto
    Prosenttiosuus
    Primaarisektori
    2
    Prosent
    Sekundaarisektori
    12
    Prosent
    Tertiaarisektori
    71
    Prosent
  •  

    Seychellit

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Pinta-ala
    460
    Neliökilometriä (km²)
    Viljelykelpoinen maa
    0,2
    Prosenttiosuus maan pinta-alasta
    Metsäalueet
    88,4
    Prosenttiosuus
  •  

    Seychellit

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Väestömäärä
    95,000
    Hedelmällisyys
    2,1
    Lasten lukumäärä per nainen
    Elinikä, odotettavissa oleva
    Puuttuva tieto
    Vuosi
    Elinikä, odotettavissa oleva, naiset
    Puuttuva tieto
    Vuosi
    Elinikä, odotettavissa oleva, miehet
    Puuttuva tieto
    Vuosi
  •  

    Seychellit

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Ydinvoima
    Puuttuva tieto
    miljoonaa kilowattituntia (kWh)
  •  

    Seychellit

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Äärimmäinen köyhyys
    0,4
    Prosenttiosuus
    Slummit, kaupunkiväestö
    Puuttuva tieto
    Prosenttiosuus kaupunkiväestöstä
    Aliravitsemus
    0,0
    Prosenttiosuus
  •  

    Seychellit

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Turvapaikanhakijat kohdemaan mukaan
    Puuttuva tieto
    Henkilöä
    Pakolaiset, lähtömaan mukaan
    Puuttuva tieto
    Henkilöä
    Pakolaiset, kohdemaan mukaan
    Puuttuva tieto
    Henkilöä
    Maan sisäiset pakolaiset
    Puuttuva tieto
  •  

    Seychellit

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Aseellisissa konflikteissa menehtyneet
    Puuttuva tieto
    Menehtyneiden määrä per 100 000 asukasta
    Rauhanindeksi
    Puuttuva tieto
    Asteikko 1-5 (yksi on paras, 5 on huonoin)
    Sotilasmenot
    Puuttuva tieto
    Prosenttiosuus BKT:sta
  •  

    Seychellit

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Lapsikuolleisuus
    14
    Menehtyneiden määrä per 1000 elävänä syntynyttä lasta
    Synnytykset, nuoret tytöt
    56
    Elävänä syntyneet lapset per 1000 naista
    Äitiyskuolleisuus
    Puuttuva tieto
    Menehtyneiden määrä per 100 000 elävänä syntynyttä lasta
    Tuberkuloosi, tapaukset
    26
    Tuberkuloositapaukset per 100 000 asukasta
  •  

    Seychellit

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Teloitukset
    Puuttuva tieto
    Poliittiset oikeudet
    3
    Asteikko 1-7 (1 on paras, 7 huonoin)
    Lehdistönvapaus
    30,17
    Asteikossa 0 on paras
    Kansalaisoikeudet
    3
    Asteikko 1-7 (1 on paras, 7 huonoin)
  •  

    Seychellit

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Hiilidioksidipäästöt asukasta kohden
    Puuttuva tieto
    tonnia CO2 per asukas
    Ekologinen jalanjälki
    Puuttuva tieto
    Hehtaaria per henkilö
  •  

    Seychellit

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Lukutaitoaste, nuoret
    99,1
    Prosenttiosuus
    Lukutaito, aikuiset
    95,3
    Prosenttiosuus
  •  

    Seychellit

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Puhdas vesi
    95,7
    Prosenttiosuus
    Sanitaatio
    98
    Prosenttiosuus
  •  

    Seychellit

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Bruttokansantuote
    Puuttuva tieto
    ppp-dollaria (purchasing power parity, ostovoimapariteetti)
    Bruttokansantuote asukasta kohden
    Puuttuva tieto