Hopp til innhold

Slovakia

Slovakian tasavalta

Slovakia kuului ennen Tšekkoslovakiaan, mutta se itsenäistyi vuonna 1993. Sen jälkeen maan talous on kääntynyt huomattavaan kasvuun, mutta rikkaiden ja köyhien väliset erot ovat lisääntyneet.

Päivitetty viimeksi 02.03.2015

Maantiede ja ympäristö

Slovakian pohjois- ja keskiosia hallitsee Karpaattien vuoristo, joka korkeimmillaan ulottuu lähes 2655 metrin korkeuteen. Monet joet virtaavat vuorilta alas maan eteläpuolen tasankoalueille ja useimmat niistä laskevat Tonavaan. Slovakian ilmasto on mannermainen kylmine, kuivine talvineen ja lämpimine kesineen. Vuoristoalueilla on kylmempää ja sateisempaa kuin eteläpuolen tasankoalueilla, jossa myös maan pääkaupunki Bratislava sijaitsee. Entisessä Tšekkoslovakiassa hiili oli tavallinen energianlähde ja ilman saastuminen onkin yhä Slovakian yksi suurista ongelmista. Teollisuuden päästöt ovat suuri ympäristöuhka sen lisäksi, että ne ovat vahingollisia maan asukkaiden terveydelle. Keuhkosyöpää esiintyy runsaasti juuri saastuneimmilla alueilla. Suuret metsäalueet ovat tuhoutuneet Puolasta ja enisestä Itä-Saksasta tulleiden happamien sateiden seurauksena. Maanviljelyn ja kaivosteollisuuden aiheuttama eroosio on myös yksi suuri ympäristöongelma.

Earth Earth Ecoprint

2.1 Maa-planeettaa

Jos kaikkien maailman ihmisten kulutustaso olisi yhtä suuri kuin keskivertoihmisen maassa Slovakia, tarvitsisimme 2.1 Maa-planeettaa.
Katso indikaattori Ekologinen jalanjälki.

Historia

Slovakia oli osa Itävalta-Unkaria vuoteen 1918 asti, jolloin tšekit ja slovakit perustivat yhdessä Tšekkoslovakian valtion. Slovakiasta tehtiin oma, nimellisesti itsenäinen valtio, ensimmäistä kertaa vuonna 1939 Saksan miehitettyä Tšekkoslovakian länsipuolikkaan. Slovakia oli Saksan liittolainen toisen maailmansodan aikana. Sodan jälkeen Tšekkoslovakia perustettiin uudelleen ja vuonna 1948 kommunistit kaappasivat vallan käsiinsä Neuvostoliiton vahvalla tuella. Rauhanomainen ”samettivallankumous” vuonna 1989 johti Tšekkoslovakian kommunistisen hallinnon lopettamiseen. Vuonna 1992 Tšekkoslovakia jaettiin Tšekinmaaksi ja Slovakiaksi, mutta maat jatkoivat läheistä keskinäistä kanssakäymistä.

Yhteiskunta ja politiikka

Slovakia on parlamentaarinen tasavalta. Presidentti on valtion päämies, mutta poliittinen valta on vähäistä. Joka viides vuosi vaaleilla valittava presidentti on kuitenkin armeijan ylipäällikkö, ja hänellä on veto-oikeus lakeihin sekä nimitysoikeuksia. Toimeenpanovalta on pääministerillä ja hallituksella. Vuonna 2014 presidentiksi nousi politiikan ulkopuolelta miljonääri-liikemies Anrej Kiska. Hänet tunnetaan myös korruptoitumattomana hyväntekijänä, joka poliittisesti edustaa lähinnä keskustaa. Kiska voitti vastaehdokkaansa sosiaalidemokraattisen pääministeri Robert Ficon selvästi.  Parlamentissa (Kansallisneuvosto) on 150 joka 4. vuosi valittavaa jäsentä. Vuoden 2012 vaaleissa selvästi suurimmaksi puolueeksi selvisi sosiaalidemokraattinen SMER, joka sai 83 paikkaa. Parlamenttiin edustajansa sai myös viisi muuta puoluetta, ilman paikkoja jäi kuusi puoluetta. Puoluejärjestelmä on hajanainen ja yhteistyöhallitukset ovat tavallisia. 1990-luvun lopulta alkaen viranomaiset ovat tehneet talousuudistuksia houkutellakseen maahan ulkomaisia sijoittajia. Slovakian liki 375 000 romania elävät hyvin vaikeissa olosuhteissa, useimmiten kaupungin reuna-alueille sijoitetuissa parakeissa. Romanien työttömyysaste on 75 prosenttia, ja joillakin alueilla kokonaiset kaupungit elävät sosiaaliturvan varassa. Alueiden väliset erot ovat muutoinkin suuret.
 Korruptio on varsin laajaa. Euroopan komission Eurobrometri-kyselyssä vuonna 2013  slovakialaisista  90 % piti korruptiota laajalle levinneenä. Yli puolet vastaajista oli sitä mieltä, että vallan väärinkäyttö henkilökohtaista hyötyä tavoitellen ja lahjusten antaminen tai ottaminen on laajalle levinnyttä tuomioistuimissa, poliittisissa puolueissa ja julkisen terveydenhuollon alalla. 
Slovakiasta tuli vuonna 2004 sekä EU:n että puolustusliitto Naton jäsen. Slovakia otti euron käyttöön 1.1.2009. Maalla on hyvät suhteet Tsekkiin ja muihin naapurimaihinsa, samoin Venäjään. Maa on suhtautunut vastahakoisesti EU:n Venäjälle Ukrainan kriisin vuoksi 2014-2015 asettamiin pakotteisiin. EU:n laajentumiseen etenkin Balkanilla Slovakia suhtautuu myönteisesti.

Talous ja kaupankäynti

Slovakia on siirtyi suunnitelmataloudesta markkinatalouteen verraten mutkattomasti ja menestynyt 2000-luvulla on taloudellisesti erittäin hyvin. Maa on alhaisella verotuksella, yrityksiä suosivalla työlainsäädännöllä ja halvalla työvoimalla saanut houkuteltua maahan runsaasti ulkomaisia sijoituksia. Taloutta ovat vauhdittaneet erityisesti auto- ja elektroniikkateollisuus. Pankkisektori on pitkälti ulkomaalaisten toimijoiden käsissä. Teollisuuden ja maatalouden osuus bruttokansantuotteesta on laskenut 1990-luvun loppupuolelta lähtien, kun taas palvelusektorin osuus on kasvanut. Slovakia on riippuvainen Venäjältä Ukrainan kautta kulkevasta energiasta. Tšekki ja muut EU-maat ovat tärkeimmät kauppakumppanit. 
Slovakia pyrkii hyödyntämään maan keskeistä maantieteellistä asemaa ja kehittää siitä eurooppalaisen liikenteen solmukohdan. 
Talouskehityksestä huolimatta Slovakia on jäljessä rikkaammista EU-maista. Työttömyys on suurta.

Lyhyesti

Slovakia

Pääkaupunki:

Bratislava

Etniset ryhmät:

Slovakit 86 %, unkarilaiset 10 %, romanit 2 %, muut/ei eritellyt 2 % (2001)

Kieli:

Slovakki, unkari, romani, ukraina (2001)

Uskonto:

Katoliset 69 %, protestantit 1 %, kreikkalais-katoliset 4 %, muut/ei eritellyt 3 %, ei uskontoa 13 % (2001)

Väkiluku:

5 457 889

BKT per asukas:

28 877 PPP$

Satelliittikuvat

Gabčíkovo

Jäsenyys/osallisuus

Muita maaprofiileita

UNA Finland / Suomen YK-liitto © 2017