Hopp til innhold

Slovenia

Slovenian tasavalta

Slovenia nauttii upeiden vuorten, vihreiden metsienja lyhyen Adrianmeren rannikkokaistaleen lisäksi merkittävästä taloudellisesta ja poliittisesta tasapainosta. Se oli ainoa entisen Jugoslavian maa, joka liittyi EU:hun ensimmäisessä laajentumisprosessissa: Sloveniasta tuli EU:n jäsenmaa vuonna 2004. Vain muutamaa kuukautta aikaisemmin se oli liittynyt Natoon.

Päivitetty viimeksi 02.03.2015

Maantiede ja ympäristö

Slovenia sijaitsee Keski-Euroopassa, Adrianmeren lahden pohjukassa. Sen rajanaapureina ovat pohjoisessa Itävalta, idässä Unkari, etelässä Kroatia ja Adrianmeren rannikko sekä lännessä Italia. Pääkaupunki Ljubljana on keskellä maata. Slovenian rannikon ilmastoon vaikuttaa vahvasti Välimeri, ja sen sisäilmasto vaihtelee leudoista kuumiin kesiin ja kylmiin talviin, erityisesti tasangoilla ja idän laaksomailla. Monipuolinen ilmasto on synnyttänyt maahan runsaan kasviston ja eläimistön. Noin puolet maasta on vuoristoa, josta suurin osa sijaitsee Slovenian keski- ja itäosissa. Rinteillä kasvatetaan usein viiniä ja hedelmällisillä alamailla karjaa.

Slovenian ympäristöongelmia ovat teollisuuden päästöjen aiheuttamat happosateet sekä vesistöjen saastuminen. Maa on myös altis tulville ja maanjäristyksille.

Earth Earth Ecoprint

2.5 Maa-planeettaa

Jos kaikkien maailman ihmisten kulutustaso olisi yhtä suuri kuin keskivertoihmisen maassa Slovenia, tarvitsisimme 2.5 Maa-planeettaa.
Katso indikaattori Ekologinen jalanjälki.

Historia

Slaavilaisiin heimoihin kuuluvat sloveenit asuttivat nykyisen Slovenian alueita 500-luvulla. 700-luvulla alueet liitettiin Kaarle Suuren frankkien valtakuntaan ja sen jälkeen Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan osaksi. 1200-luvun lopulta Slovenia oli itävaltalaisen Habsburgien monarkian perintömaana Itävalta-Unkarin romahtamiseen, vuoteen 1918 asti. Slovenialaiset pystyivät kuitenkin säilyttämään oman slaavilaisen kielensä ja kulttuurinsa. Kun Itävalta-Unkari hävisi ja hajosi ensimmäisen maailmansodan jälkeen, Slovenia liittyi muiden eteläisten slaavikansojen kanssa Serbien, Kroaattien ja Sloveenien kuningaskuntaan, joka vuonna 1929 muutti nimensä Jugoslaviaksi. Se joutui Italian ja Saksan (nk. Akselivaltojen) miehittämäksi toisessa maailmansodassa. Sodan jälkeen Sloveniasta tuli yksi serbikommunisti Josip Broz Titon johtaman sosialistisen Jugoslavian tasavalloista. Vuonna 1989 Slovenian parlamentti hyväksyi perustuslakiin muutoksen, joka sallisi sen irtautua Jugoslaviasta. Slovenia siirtyi monipuoluejärjestelmään ensimmäisenä Jugoslavian tasavalloista vuonna 1990. Seuraavana vuonna järjestettiin kansanäänestys, jossa 88 % kansasta puolsi itsenäisyyttä. Slovenia julistautui itsenäiseksi kesäkuussa 1991, mitä seurasi lähes väkivallaton 10 päivän sota Jugoslavian kanssa. Jugoslavian armeija vetäytyi maasta Slovenian ilmaistua virallisen vastustuksensa Belgradin hallinnolle. 
Itsenäistyttyään Slovenia tarjosi kaikille maassa asuville kansalaisuuden välttääkseen ryhmien välisiä konflikteja.

Yhteiskunta ja politiikka

Slovenia on tasavalta, jonka päämies on joka 5. vuosi valittava presidentti. Parlamentti äänestää presidentin esittämästä pääministeristä. Presidentiksi valittiin vuonna 2012 Borut Pahor sosialidemokraattisesta puolueesta. Parlamentti koostuu 90-jäsenisestä kansalliskokouksesta, joka vastaa lainsäädännöstä, sekä kansallisneuvostosta, joka on neuvoa-antava elin. Parlamenttivaalit ovat joka 4. vuosi. 
Slovenia oli Jugoslavian aikana sen kehittynein ja vaurain tasavalta. Myös itsenäistymisen jälkeen talouskasvu oli vakaata. Liityttyään Euroopan unioniin sitä pidettiin pitkään EU:n ”mallioppilaana”. Vuonna 2008 alkanut talouskriisi iski kuitenkin rajusti maan talouteen. Slovenian pelättiin välillä joutuvan turvautumaan EU:n tukipaketteihin. Hallitus aloitti valtionyhtiöiden massiiviset yksityistämiset, veronkorotukset  ja valtion menojen rankat leikkaukset. Myös maan pankkisektori oli kriisissä. Pahasti velkaantuneella yrityssektorilla oli runsaasti konkursseja mm. rakennusalalla. Seurauksena oli elintason laskua ja suurta työttömyyttä. Poliittinen epävakaus ja tyytymättömyys lisääntyivät myös johtavien poliitikkojen korruptioskandaalien vuoksi. Maassa ajauduttiin ennenaikaisiin vaaleihin vuonna 2011. Vuonna 2013 pääministeri Janez Janšan hallitus joutui eroamaan saatuaan epäluottamuslauseen parlamentissa. Samana vuonna Janša tuomittiin kahden vuoden ehdottomaan vankeuteen. Alenka Bratusekista tuli pääministeri, mutta hänen puolueensa Positiivinen Slovenia äänesti kuitenkin puolueen johtoon Zoran Jankovicin toukokuussa 2014. Bratusek ei katsonut voivansa jatkaa pääministerinä ilman puolueensa tukea ja muut hallituspuolueet eivät halunneet tehdä yhteistyötä Jankovicin kanssa, josta oli meneillään korruptiotutkinta. Ennenaikaiset vaalit järjestettiin heinäkuussa. Parlamentin suurimmaksi puolueeksi nousi ennätysmäisellä ääniosuudella vain muutama viikko ennen vaaleja perustettu  SMC (Miro Cerarin puolue). Keskustavasemmistolaiseksi luonnehdittu, ryvettymätön oikeustieteen professori Miro Cerar valittiin pääministeriksi. Hallituskumppaneiksi tulivat murskatappion vaaleissa kärsinyt sosiaalidemokraattinen puolue ja eläkeläisten demokraattinen puolue.

Talous ja kaupankäynti

Slovenian itsenäisyyden jälkeiset talousuudistukset johtivat maan tasaiseen talouskasvuun, jota EU-jäsenyys on tukenut. Maalla on erinomainen infrastruktuuri, kehittynyt lainsäädäntö ja hallinto, hyvin koulutettua työvoimaa ja keskeinen sijainti Balkanin ja Länsi-Euroopan välissä.  Slovenia otti euron käyttöön jo vuonna 2007 ensimmäisenä ns. uusista jäsenmaista. Taloutta on pyritty monipuolistamaan. 
Slovenialle on tärkeää, että sen läntisen Euroopan kauppakumppanit, erityisesti sen vientimaa Saksa, toipuvat taloustaantumasta. Maan päävientituotteet ovat elintarvikkeet, koneet ja liikennevälineet sekä kemikaalit.
Matkailulla on tärkeä asema taloudessa, se muodostaa noin viidenneksen maan BKT:sta.

Lyhyesti

Slovenia

Pääkaupunki:

Ljubljana

Etniset ryhmät:

sloveenit 83,1 %, serbit 2 %, kroaatit 1,8 %, bosniakit 1,1 %, muut tai määrittämättömät 12 %

Kieli:

sloveeni (virallinen) 91,1 %, serbokroaatti 4,5 %, muu tai määrittämätön 4,4 %, italia ja unkari (viralliset) vain kunnissa, joissa unkarilaista asutusta

Uskonto:

roomalaiskatoliset 57,8 %, muslimit 2,4 %, ortodoksit 2,3 %, muut kristityt 0,9 %, sitoutumattomat 3,5 %, muu tai määrittämätön 23 %, ei uskontoa 10,1 %

Väkiluku:

2 079 085

BKT per asukas:

31 122 PPP$

Jäsenyys/osallisuus

Muita maaprofiileita

UNA Finland / Suomen YK-liitto © 2017