Hopp til innhold

Sri Lanka

Sri Lankan demokraattinen sosialistinen tasavalta

Sri Lankan trooppisella saarella käytiin pitkä sisällissota. Konflikti aiheutui Sri Lankan etnisten ryhmien välisistä erimielisyyksistä.

Päivitetty viimeksi 27.03.2015

Maantiede ja ympäristö

Sri Lankan saari sijaitsee Intian valtameressä. Saareen maasto voidaan jakaa kolmeen eri päätyyppiin. Saaren lounaissosat ovat sateisia, kun taas sen koillisosa muodostuu kuivasta alankoalueesta ja eteläosa ylängöistä. Sri Lankan korkein vuori nimeltä Adam Peak on 2238 metriä korkea. Lukuisat joet virtaavat alas vuorilta moniin eri suuntiin. Rannikolla on hiekkarantoja ja laguuneja. Ilmasto on trooppinen ja lämmin, ja eri vuodenaikojen väliset erot ovat pieniä. Lämpötilat vaihtelevat kuitenkin alueittain. Maan lounaisosissa on lämmintä ja kosteaa, pohjoisessa kuivaa ja erittäin lämmintä ja eteläpuolen ylängöillä taas kylmempää.

Sri Lankan suurin ympäristöongelma on nopea metsien tuhoaminen. Tämä on johtanut huomattavaan maanpinnan eroosioon, eläinten luontaisten elinympäristöjen tuhoutumiseen sekä altistanut alueen myös tulville. 1970-luvulla Sri Lankan viranomaiset aloittivat puunistutusohjelman, kielsivät puutavaran viennin ja myös metsän hakkuut yli 1500 metrin korkeudessa. Nämä toimenpiteet ovat kuitenkin osoittautuneet tehottomiksi ja Sri Lankan metsien häviäminen jatkuu.

Ecoprint

0.7 Maa-planeettaa

Jos kaikkien maailman ihmisten kulutustaso olisi yhtä suuri kuin keskivertoihmisen maassa Sri Lanka, tarvitsisimme 0.7 Maa-planeettaa.
Katso indikaattori Ekologinen jalanjälki.

Historia

Ennen kuin portugalilaiset saapuivat Sri Lankaan vuonna 1505, oli sen eteläosassa kaksi singalesien kuningaskuntaa ja tamilien valtakunta saaren pohjoisosassa. Voimakkaasta vastarinnasta huolimatta portugalilaiset ottivat saareen siirtomaakseen hyvin nopeasti. 1600-luvulla alankomaalaiset syrjäyttivät portugalilaiset, kun taas 1700-luvun lopulla englantilaiset ottivat saaren haltuunsa. Englantilaiset perustivat saarelle suuria tee- ja kumiplantaaseja, toivat mukanaan rahatalouden ja pakottivat saaren alkuperäiset asukkaat maksamaan veroa. Siirtomaavallan toiminnan seurauksena syntyikin vapautusliike, joka vaati itsenäisyyttä Sri Lankalle. Vasta vuonna 1948 maasta tuli itsenäinen valtio, joka kuuluu Brittiläiseen Kansainyhteisöön. Buddhalaisten singaleesien ja hindulaisen tamilivähemmistön väliset erimielisyydet lisääntyivät mm. singaleesiväestön saamien etuuksien vuoksi. Lisäksi oli päätetty, että singaleesista tehtäisiin maan virallinen kieli ja buddhalaisuus otettiin maan viralliseksi uskonnoksi. Kaiken tämän seurauksena kasvoi tamilien radikaalinen liike nimeltä Tamilitiikerit (LTTE), joka vaati oman itsenäisen tamilivaltion perustamista. Sri Lankan tamilien ja maan hallituksen välinen konflikti jatkui yli 25 vuotta (1983–2009).

Yhteiskunta ja politiikka

Sri Lanka on demokraattinen sosialistinen tasavalta, jossa vallanvaihto tapahtuu vaalien kautta. Maan perustuslaki rakentuu ranskalaiseen malliin, jossa presidentin asema on voimakas. Presidentti ja parlamentti valitaan joka kuudes vuosi. Presidentti on myös hallituksen johtaja. Maan hallituksen ja Tamilitiikerien (LTTE) välinen konflikti on leimannut maan politiikkaa. Vuonna 2011 YK:n laatiman raportin mukaan sodan molemmat osapuolet syyllistyivät sotarikoksiin. Sri Lankan hallitus on kiistänyt raportin tiedot. Vuonna 2013 tamili-oppositio voitti maan pohjoisosan osittain itsehallinnollisella alueella järjestetyt vaalit. Vaalitarkkailijat raportoivat armeijan pelotelleen äänestäjiä. Vaikka Sri Lanka on näennäisesti demokraattinen valtio, on maan hallinto kuitenkin syyllistynyt vallan väärinkäyttöön, vaalivilppiin, korruptioon ja poliittiseen sortoon. Vuoden 2015 presidentinvaalit voitti yllättäen opposition ehdokas Maithripala Sirisena, joka sai kannatusta myös maan tamili- ja muslimiväestöltä. Vastaehdokkaana ollut edellinen presidentti Mahinda Rajapaksa oli ajanut läpi perustuslakimuutoksen, joka mahdollisti hänen ehdokkuutensa kolmannelle kaudelle. Rajapaksan hallintoa arvosteltiin korruptiosta, itsevaltaisista otteista ja sukulaisten suosimisesta. Rajapaksan entinen puoluetoveri Sirisena on luvannut rajoittaa presidentin valtaoikeuksia, uudistaa perustuslakia, vähentää hallinnon korruptiota ja lisätä lehdistönvapautta. Hän myös kieltäytyi vuonna 2013 noudattamasta YK:n suosituksia, joissa vaadittiin maata tekemään tutkimus sotarikoksista. Sirisenan uudessa hallituksessa on mukana myös etnisten ja uskonnollisten vähemmistöjen edustajia. Hallitus ilmoitti maaliskuussa suunnitelmista päästää kuusitoista järjestöä ja satoja yksittäisiä tamileja "ulkomaisten terroristien" tarkkailulistalta.

Viimeisten vuosikymmenten aikana Sri Lankan köyhyys on vähentynyt, mutta silti lähes neljäsosa maan asukkaista elää köyhyysrajan alapuolella. Muihin alueen maihin verrattuna on Sri Lankan hyvinvointijärjestelmä suhteellisen hyvä. Monet terveyspalvelut ovat ilmaisia ja maassa on monia sairaaloita. Naisten asema on heikko, ja työelämässä ja koulutuslaitoksessa tapahtuu syrjintää.

Talous ja kaupankäynti

Sri Lankan talous perustui aiemmin maatalouteen ja yksinkertaiseen teollisuuteen. 1960-luvun loppupuolella 90 prosenttia maan vientituloista saatiin teen, kookoksen ja kumin viennistä. Nykyisinkin näiden tuotteiden osuus on merkittävä maan viennistä. Suurin vientimaa on Yhdysvallat. Turismi on tärkeä tulonlähde, ja se on elpynyt sisällissodan jälkeen vauhdilla. Sri Lankan vienti on vähäisempää kuin sen tuonti, minkä vuoksi maalla on paljon ulkomaanvelkaa. Ulkomailla työskentelevien srilankalaisten rahalähetyksillä on huomattavaa merkitystä vaihtotaseen vajeen supistamisessa. Sri Lankan työttömyysaste on laskenut viime vuosien aikana.

Lyhyesti

Sri Lanka

Pääkaupunki:

Colombo

Etniset ryhmät:

Singaleesit 73,8 %, Sri Lankan moorit 7,2 %, Intian tamilit 4,6 %, Sri Lankan tamilit 3,9 %, muut ja erittelemättömät 10,5 % (2001)

Kieli:

Sinhali (virallinen ja kansallinen kieli), tamili (kansallinen kieli), lisäksi muita kieliä

Uskonto:

Buddhalaisia 69,1 %, muslimeja 7,6 %, hinduja 7,1 %, kristittyjä 6,2 %, ei eritellyt 10 % (2001)

Väkiluku:

21 611 842

BKT per asukas:

11 739 PPP$

Jäsenyys/osallisuus

Muita maaprofiileita

Sota ja konfliktit

UNA Finland / Suomen YK-liitto © 2017