[[suggestion]]
Suriname

Keskeiset luvut ja tiedot

Pääkaupunki

Paramaribo

Etniset ryhmät

Hindustaneja 37 %, kreoleja (sekä tumma- että valkoihoisia) 31 %, javalaisia 15 %, marooneja 10 %, Amerikan intiaaneja 2 %, kiinalaisia 2 %, valkoihoisia 1 %, muita 2 %

Kieli

Hollanti (virallinen), englanti (laajasti puhuttu), sranang tongo (Surinamen kreolien äidinkieli, nuoren väestön keskuudessa laajasti käytetty ja maan lingua franca), Karibian hindustani, Jaavan kieli

Uskonto

Hindut 27,4 %, protestantit 25,2 %, katolilaiset 22,8 %, muslimit 19,6 %, alkuperäisuskonnot 5 %

Väkiluku

573 000

Valtiomuoto

Perustuslaillinen tasavalta

Muut maasivut

Maantiede

Lähes 90 prosenttia Surinamesta koostuu harvaan asutusta sademetsästä ja ihmisasutus on keskittynyt maan viljellylle pohjoispuolelle. Sademetsien läpi virtaa useita jokia ja metsissä kasvaa yli 2000 eri puulajia. Luonnon monimuotoisuus on suuri, mutta nykyinen kehitys uhkaa sekä kasvistoa että eläimistöä. Nisäkäseläimistö on monipuolinen: Surinamessa elää apinoita, muurahaiskarhuja, jaguaareja, peuroja ja vyötiäisiä. Maassa on kirjattu lähes 700 eri lintulajia, mukaan lukien papukaijoja, kolibreja ja 50 lajia haukkoja. Surinamen sademetsissä elää myös lukuisia käärmelajeja ja sammakkoeläimiä. Maan alava rannikko-osa pohjoisessa koostuu hiekkarannoista, mangrovemetsistä ja suomaista. Etelässä on osa Guyanan ylänköä. Ilmasto on kostea ympäri vuoden ja lämpötila keskimäärin 27 °C. Surinamen ympäristöongelman muodostavat metsäkato ja kaivostoiminnan aiheuttama jokien saastuminen.

Historia

Kun espanjalaiset saapuivat Surinamen rannikolle vuonna 1498, maassa oli harvakseltaan Karibian intiaanien ja aravakien asutusta. Maa alkoi herättää kiinnostusta vasta 1600-luvulla, kun sinne keskitettiin plantaaseja, joilla afrikkalaiset orjat viljelivät kaakaota, kahvia, sokeria ja puuvilla. Vuonna 1667 toisen Englannin-Hollannin sodan päätteeksi Iso-Britannia luovutti Surinamen Alankomaille. Alankomaat huomioi vain vähän siirtomaataan, jossa orjien kapinointi oli hyvin yleistä.


Kun orjuus lakkautettiin vuonna 1863, Alankomaat rahtasi maahan maataloustyöntekijöitä Intiasta, Indonesiasta ja Kiinasta, mikä teki maan pienen populaation hyvin pirstoutuneeksi. Vuonna 1954 Suriname sai autonomian Alankomailta ja itsenäistyi vuonna 1975. Koska maassa oli huonot mahdollisuudet laadukkaaseen koulutukseen, työllisyyteen ja sosiaaliturvaan, puolet väestöstä lähti itsenäistymisen jälkeen kokeilemaan onneaan Alankomaissa.
Vuonna 1980 sotilaat kaappasivat Desi Boutersen johdolla vallan väärinkäytöksistä ja tehottomuudesta kritisoidulta hallitukselta. Joulukuussa 1982 armeija pidätti ja surmasi 15 oppositiojohtajaa. Murhien jälkeen Alankomaat ja Yhdysvallat lakkauttivat taloudellisen ja sotilaallisen yhteistyön maan kanssa. Vuonna 1986 maroonit, karanneiden afrikkalaisten orjien jälkeläiset aloittivat viidakkosodan, johon armeija vastasi hävittämällä marooniyhteisöjen kyliä ja surmaten väestöä. Sissisota päättyi 1992. Kansainvälinen paine johti vaaleihin vuonna 1987, jolloin demokraatit voittivat. Uusi vallankaappaus tapahtui vuonna 1990, mutta kansainvälisen painostuksen jälkeen uudet vaalit järjestettiin jo 1991 ja maa siirtyi siviilihallintoon. Seuraavissa vaaleissa 1996 valta vaihtui rauhallisesti. Suurimmaksi puolueeksi nousi entisen sotilasjohtajan Boutersen perustama Kansallisdemokraattinen puolue. Huumekaupoilla rikastunut Bouterse itse oli Alankomaiden ja Europolin etsintäkuuluttama. Surinamen vapautusarmeijan on ajanut aseellista kapinaa ja sabotoinut naapurimaata Ranskan Guayanaa vuodesta 1984 lähtien. Etniset jännitteet ja korruptio olivat joitakin syitä siihen, että maassa puhkesi sisällissota vuonna 1986. Rauhansopimus solmittiin vasta vuonna 1992.

Yhteiskunta ja politiikka


Suriname on tasavalta, jossa presidentillä on vahva asema. Lakeja säätää 51-jäseninen kansalliskokous, jonka jäsenet valitaan joka viides vuosi. Kansalliskokous valitsee presidentin kahden kolmasosan enemmistöllä. Parlamentti  valitsee  presidentin kahden kolmasosan enemmistöllä. Presidentti on myös hallituksen johtaja ja nimittää ministerit. Vuonna 2010 entisen sotilasjohtaja Boutersen puolueliittouma sai parlamenttivaaleissa 23 paikkaa ja valitsi hänet presidentiksi. Parlamentti myös keskeytti oikeudenkäynnin  Boutersea vastaan sotilashallinnon aikaisista ihmisoikeusrikkomuksista, mikä aiheutti välirikon Alankomaiden kanssa. Bouterse on yhä Europolin pidätyslistalla huumekauppojen vuoksi.
Surinamen väestö on niin etnisesti kuin uskonnollisesti Etelä-Amerikan hajanaisimpia ja puolueet ovat rakentuneet lähinnä tältä pohjalta. Suurimman väestöryhmän muodostavat 1800-luvulla saapuneet intialaiset, joita on noin 37 % väestöstä.  Kreoleita (valkoisten ja mustien jälkeläisiä), on noin 31 %, indonesialaisia 15 % ja paenneiden afrikkalaisten orjien jälkeläisiä (maroonit) 10 %. Loput ovat intiaaneja, kiinalaisia ja valkoisia. Maroonit ja intiaanit asuvat pääosin sisämaan kyläyhteisöissä alkeellisissa oloissa. Arviolta puolet surinamelaisista on muuttanut Alankomaihin. Surinameen puolestaan on muuttanut laittomia siirtolaisia muualta Etelä-Amerikasta, etenkin Brasiliasta kullantuotantoalueille, mikä aiheuttaa usein konflikteja.  Maan rajat ovat huonosti valvottuja, ja Suriname on Etelä-Amerikan huumeiden keskeisiä salakuljetusreittejä Eurooppaan ja Afrikkaan.

Talous ja kaupankäynti

Surinamen taloutta hallitsee mineraalien louhinta ja vienti: alumiinin, kullan ja öljyn osuus on 85 prosenttia maan viennistä ja 25 prosenttia valtion tuloista. Maa on jo vuosia saanut huomattavaa taloudellista tukea Alankomailta. Vain 0,5 prosenttia Surinamen maa-alasta on viljeltyä ja maatalouden osuus onkin alle 10 prosenttia bruttokansantuotteesta. Surinamen talous kasvoi hyvin vuosina 2007-2008, mutta talous laski jälleen vuonna 2009 ja alkoi nousta 2010. Surinamella on käyttämätöntä potentiaalia useilla aloilla. Maalla on sademetsien ansiosta kaunis ja lajirikas luonto, minkä ansiosta siitä voisi tulla merkittävä matkailukohde. Vesivoima ja metsätalous ovat muita toimialoja, joita voisi kehittää. Maan keskiosassa on myös suuria määriä kultaa. Surinamessa raakaöljyn tuotanto on ollut kasvussa. Vuonna 2010 Suriname oli sijalla 94/169 YK:n inhimillisen kehityksen indeksillä.

Kartat

Tilastot

YK:n vuosituhattavoitteet Tältä sivulta löydät arvot maalle Suriname koskien kaikkia indikaattoreita (viimeisin raportoitu vuosi). Voit helposti verrata arvoja muiden maiden arvojen kanssa

  •  

    Suriname

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Pinta-ala
    163 820
    Neliökilometriä (km²)
    Viljelykelpoinen maa
    0,4
    Prosenttiosuus maan pinta-alasta
    Metsäalueet
    95,4
    Prosenttiosuus
  •  

    Suriname

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Väestömäärä
    563,000
    Hedelmällisyys
    2,2
    Lasten lukumäärä per nainen
    Inhimillisen kehityksen indeksi
    0,725
    Asteikko 0-1 (0 on huono, 1 on paras)
    Elinikä, odotettavissa oleva
    71
    Vuosi
    Elinikä, odotettavissa oleva, naiset
    74
    Vuosi
    Elinikä, odotettavissa oleva, miehet
    68
    Vuosi
  •  

    Suriname

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Ydinvoima
    Puuttuva tieto
    miljoonaa kilowattituntia (kWh)
  •  

    Suriname

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Äärimmäinen köyhyys
    23,4
    Prosenttiosuus
    Slummit, kaupunkiväestö
    7,3
    Prosenttiosuus kaupunkiväestöstä
    Aliravitsemus
    8,0
    Prosenttiosuus
  •  

    Suriname

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Turvapaikanhakijat kohdemaan mukaan
    2
    Henkilöä
    Pakolaiset, lähtömaan mukaan
    66
    Henkilöä
    Pakolaiset, kohdemaan mukaan
    108
    Henkilöä
    Maan sisäiset pakolaiset
    Puuttuva tieto
  •  

    Suriname

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Aseellisissa konflikteissa menehtyneet
    Puuttuva tieto
    Menehtyneiden määrä per 100 000 asukasta
    Rauhanindeksi
    Puuttuva tieto
    Asteikko 1-5 (yksi on paras, 5 on huonoin)
    Sotilasmenot
    Puuttuva tieto
    Prosenttiosuus BKT:sta
  •  

    Suriname

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Lapsikuolleisuus
    21
    Menehtyneiden määrä per 1000 elävänä syntynyttä lasta
    Synnytykset, nuoret tytöt
    65
    Elävänä syntyneet lapset per 1000 naista
    Äitiyskuolleisuus
    Puuttuva tieto
    Menehtyneiden määrä per 100 000 elävänä syntynyttä lasta
    Tuberkuloosi, tapaukset
    38
    Tuberkuloositapaukset per 100 000 asukasta
  •  

    Suriname

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Hiilidioksidipäästöt asukasta kohden
    Puuttuva tieto
    tonnia CO2 per asukas
    Ekologinen jalanjälki
    Puuttuva tieto
    Hehtaaria per henkilö
  •  

    Suriname

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Teloitukset
    0
    Korruptio
    45
    Skaala: 0-100 (100 on paras)
    Tasa-arvo politiikassa
    Puuttuva tieto
    Prosenttiosuus
    Onnellisuusindeksi, globaali
    25,4
    Asteikko: 1-100 (1 on huonoin, 100 on paras)
    Poliittiset oikeudet
    2
    Asteikko 1-7 (1 on paras, 7 huonoin)
    Lehdistönvapaus
    16,44
    Asteikossa 0 on paras
    Kansalaisoikeudet
    2
    Asteikko 1-7 (1 on paras, 7 huonoin)
    Romahtaneet valtiot
    64,0
    Indeksi (0-120)
  •  

    Suriname

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Lukutaitoaste, nuoret
    99,0
    Prosenttiosuus
    Lukutaito, aikuiset
    95,5
    Prosenttiosuus
  •  

    Suriname

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Puhdas vesi
    94,8
    Prosenttiosuus
    Sanitaatio
    79
    Prosenttiosuus
  •  

    Suriname

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Työttömyys, nuoret naiset
    8,9
    Prosenttiosuus
    Työttömyys, nuoret
    21,0
    Prosenttiosuus
    Työttömyys
    5,6
    Prosenttiosuus
    Bruttokansantuote
    Puuttuva tieto
    ppp-dollaria (purchasing power parity, ostovoimapariteetti)
    Bruttokansantuote asukasta kohden
    Puuttuva tieto
    Primaarisektori
    7
    Prosent
    Sekundaarisektori
    49
    Prosent
    Tertiaarisektori
    44
    Prosent