Hopp til innhold

Sveitsi

Sveitsin valaliitto

Sveitsi on yksi maailman rikkaimmista maista. Maas on käytössä omintakeinen suoran demokratian järjestelmä ja kansanäänestykset ovat yleisiä.

Päivitetty viimeksi 27.03.2015

Maantiede ja ympäristö

Sveitsi voidaan jakaa kolmeen luonnonmaisemaan, Jura-vuoristoon (10 % pinta-alasta), Alppeihin (60 %) ja Mittellandin tasankoalueeseen (30 %). Mittellandin maataloudelle edullinen alue sijaitsee Jura-vuoriston, Alppien ja Reinin välissä. Alpeilla on Sveitsin korkein vuori, Dufourspitze, joka kohoaa 4634 metriä merenpinnan yläpuolelle. Koska Sveitsi sijaitsee usealla ilmastovyöhykkeellä, maan kasvillisuus on kuuluisa sen monipuolisuudesta. Sveitsissä kasvaa lehtikuusi-, tammi- ja pyökkimetsiä sekä  Alpeilla laajoja kastanjametsiä. Vuoristokasvillisuus on runsasta  ja monia lajeja kasvaa ainoastaan Sveitsin Alpeilla (endeemisesti). Sveitsin läpi kulkee useita Euroopan tärkeimpiä jokia ja maassa on monia järviä.
Sekä karhu että susi olivat aikoinaan yleisiä petoeläimiä Sveitsissä, mutta lajit vainottiin ja metsästettiin pois maasta. Vuonna 2005 tehtiin ensimmäinen karhuhavainto vuoden 1904 jälkeen, karhun epäillään vaeltaneen Sveitsiin tiheästi asutusta Pohjois-Italiasta ja nykyisen pienen susikannankin uskotaan tulleen Italiasta. Sveitsin ympäristöongelmat ovat liikenteen aiheuttama saastuminen, happosateet ja maatalouden aiheuttama vesien pilaantuminen. Sveitsi on menettänyt myös sen biologista monimuotoisuutta.

Earth Earth Ecoprint

2.7 Maa-planeettaa

Jos kaikkien maailman ihmisten kulutustaso olisi yhtä suuri kuin keskivertoihmisen maassa Sveitsi, tarvitsisimme 2.7 Maa-planeettaa.
Katso indikaattori Ekologinen jalanjälki.

Historia

Sveitsissä on ollut ihmisasutusta yli 50 000 vuotta. Caesarin valloitettua Gallian (50 eaa.) Sveitsissä vallitsi Rooman valta, kunnes kansanvaellusaika toi alueelle germaanisia heimoja, kuten alemannit koillisesta ja burgundilaiset lännestä. Latinan kieli ja kulttuuri säilyi vain maan Saksan ja Ranskan rajapuolella. Sveitsi oli sekä Ranskan että saksalais-roomalaisen keisarikunnan vallan alla keskiajalla. Vuonna 1291 muodostettiin kolmen kantonin valaliitto puolustustarkoituksessa ja tästä valaliitosta muodostui Sveitsin valtio. 1300-luvulla useita kantoneita liittyi valaliittoon. Valaliitto sai täyden itsemääräämisoikeuden kolmikymmenvuotisen sodan jälkeen, vuonna 1648 solmitussa Westfalenin rauhassa. Sveitsi oli miehitetty Napoleonin sotien aikana, mutta Wienin kongressissa 1815 maan puolueettomuus vahvistettiin uudelleen. Puolueettomuuden periaate on sittemmin ollut Sveitsille tärkeä ensimmäisen ja toisen maailmansodan aikana. Vuonna 1848 Sveitsissä julkaistiin uusi perustuslaki, joka keskitti ja yhtenäisti maan hallituksen Berniin.

Yhteiskunta ja politiikka

Sveitsi on liittovaltio, jossa valta on hajautettu koko maata edustavan keskushallinnon, 26 osavaltion (kantonin) ja kuntien (2352) kesken. Kantoneilla on omat perustuslakinsa, parlamenttinsa, hallituksensa ja oikeusistuimensa.
Kuntien vastuulla ovat mm. energiahuolto, teiden ylläpito, koululaitos, järjestyksen ylläpito, palo- ja pelastustoiminta, terveydenhoito ja väestönsuojelu. Liittovaltion päätösvalta on rajoitettu muutamiin yhteisiin asioihin, kuten ulkopolitiikka, talous, tulli, ympäristönsuojelu, liikenne, energia ja tietoliikenne. Parlamentti on kaksikamarinen, jonka kansalaisten neuvosto (Nationalrat) valitaan suorilla vaaleilla joka neljäs vuosi. Kantonit valitsevat edustajat 46 jäseniseen Ständeratiin. Parlamentti valitsee ministerit neljän vuoden välein. Hallituksen – liittoneuvoston – puheenjohtaja vaihtuu vuosittain. Hän on samalla presidentti, mutta se on lähinnä edustuksellinen virka. Myös kantonien ja kuntien parlamentit valitaan joka neljäs vuosi., mutta alle 20 000 asukkaan kunnissa (80 % kunnista) päätökset tehdään kuntalaisten yleisissä kokouksissa.
Sveitsin demokratiaan kuuluu olennaisesti koko maailmassa ainutlaatuinen kansanäänestysjärjestelmä. Niitä voidaan järjestää valtion, kantonin ja kunnan tasolla. Kantonissa ja kunnassa vaaditaan aloitteen tekemiseen 10 % asukkaista. Koko maata käsittävään kansanäänestysaloitteeseen tarvitaan 100 000 allekirjoitusta. Osallistuminen kansanäänestyksiin on yleensä ollut varsin laimea (n. 30 %), mutta vuoden 2014 äänestykseen maahanmuuton rajoituksista osallistui yli 50 prosenttia äänioikeutetuista. Rajoittava kanta voitti äänestyksen täpärästi. Sveitsissä noin neljännes asukkaista on ulkomaista työvoimaa ja viime vuosina maa on saanut negatiivista kansainvälistä huomiota rasistisesti virittyneen ja kiristyneen maahanmuuttopolitiikkansa vuoksi. Vuoden 2011 maahanmuuttovastainen, oikeistolainen Sveitsin kansanpuolue sai eniten paikkoja parlamenttiin, mutta menetti ensimmäistä kertaa 20 kannatustaan.

Sveitsi on monikulttuurinen maa, jossa virallisina kielinä puhutaan saksaa, ranskaa ja italiaa. Suoraan latinasta kehittynyt retoromanian kieli on myös säilynyt joillakin alueilla. Sveitsillä on edelleen neutraali linja ulkopolitiikassa eikä se ole liittynyt Euroopan unioniin, mutta on tiiviissä yhteistyössä EU:n kanssa. Maahanmuuttokansanäänestys kuitenkin toi säröjä aiemmin tiiviiseen yhteistyöhön.

Talous ja kaupankäynti

Sveitsi on yksi maailman rikkaimmista maista. Maassa on alhainen työttömyys ja korkeasti koulutettu väestö. Sveitsin talous on erittäin vakaa ja kasvanut nopeasti maailmansotien jälkeen. Erityisesti tuottoisa rahoitus- ja vakuutustoiminta sekä matkailu muodostavat Sveitsin talouden kivijalan. Maan poliittinen vakaus, vahva Sveitsin-frangi ja pankkisalaisuus (Sveitsin pankit ovat vain poikkeustapauksissa velvollisia antamaan tietoja asiakkaistaan) ovat tuoneet sveitsiläisille pankeille runsaasti ulkomaista pääomaa. Sveitsin upea luonto ja maailman kuuluisin vuoristo on tehnyt siitä yhden Euroopan johtavista turistimaista. Useilla paikkakunnilla matkailu on pääelinkeino. Vuonna 1992 Sveitsi liittyi Maailmanpankin ja Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) jäseneksi ja maan hallitus haki EU-jäsenyyttä, mutta kansanäänestyksen tulos oli kielteinen. Maa sopi sittemmin kahdenvälinen kauppasopimuksen EU:n kanssa. Vuonna 2005 Sveitsi liittyi Schengen-yhteistyöhön. Vuonna 2010 Sveitsi oli sijalla 13/169 YK:n inhimillisen kehityksen indeksillä.

Lyhyesti

Sveitsi

Pääkaupunki:

Bern

Etniset ryhmät:

saksalaiset 65 %, ranskalaiset 18 %, italialaiset 10 %, muut 7 %

Kieli:

saksa (virallinen) 63,7 %, ranska (virallinen) 20,4 %, italia (virallinen) 6,5 %, serbokroaati 1,5 %, albania 1,3 %, portugali 1,2 %, espanja 1,1 %, englanti 1 %, retoromaani (virallinen) 0,5 %, muut 2,8 % (2000)

Uskonto:

katolilaiset 41.8%, protestantit 35.3%, muslimit 4.3%, ortodoksit 1.8%, muut kristityt 0.4%, muut 1%, määrittelemättömät 4.3%, uskonnottomat 11.1% (2000)

Väkiluku:

8 238 610

Valtiomuoto:

Suora demokratia, liittotasavalta

BKT per asukas:

60 535 PPP$

Jäsenyys/osallisuus

Muita maaprofiileita

UNA Finland / Suomen YK-liitto © 2017