Hopp til innhold

Taiwan

Kiinan tasavalta

Taiwan on yksi taloudellisen ja teknologisen läpimurron tehneistä Aasian maista. Maa irrottautui Manner-Kiinasta vuonna 1949. Vain harvat maat tunnustavat Taiwanin itsenäiseksi valtioksi, eikä se myöskään ole YK:n jäsen.

Päivitetty viimeksi 27.03.2015

Maantiede ja ympäristö

Yli puolet Taiwanin alueesta on tiheän metsän peitossa. Suurin osa näistä metsistä kasvaa saaren itäosan harvaan asutuilla vuoristoalueilla. Maan länsiosassa sijaitsee hedelmällisiä tasankoalueita, joilla harjoitetaan maanviljelyä. Suurin osa maan luonnonsatamista sijaitsee länsirannikolla, missä asuu myös lähes 90 prosenttia maan väestöstä. Taiwan sijaitsee kahden ilmastovyöhykkeen välissä ja maan pohjois- ja eteläosien ilmastojen välillä on suuria eroja. Taiwanin saaren pohjoiskärjessä ilmasto on lauhkea, talvet ovat leutoja ja kesät lämpimiä. Maan eteläosan ilmasto on trooppinen ja lämpötilat ovat korkeita vuoden ympäri. Taiwanille on pitkään aiheutunut ongelmia ilman saastumisesta aiheutuneista happamista sateista, jotka syntyvät sekä oman että Manner-Kiinan teollisuuden päästöistä. Nämä happamat sateet ovatkin tuhonneet laajoja maatalousalueita. Taiwanissa ei ole kunnollista viemäriveden puhdistusjärjestelmiä ja saastunut vesi aiheuttaa suuria ongelmia erityisesti maalaiskylissä.

Historia

Kiinalaiset ovat asuttaneet nykyisen Taiwanin aluetta keskiajalta lähtien, mutta saaresta tuli Kiinan osa vasta 1400-luvulla. Vuonna 1895 saari luovutettiin Japanille Kiinan hävittyä sodan. Japanilaisen hallinnon aikana Taiwan modernisoitiin hyvin lyhyessä ajassa ja maahan rakennettiin sähköverkko, kunnollisia teitä ja teollisuutta. Mutta japanilaiset myös pakottivat saarelaiset opettelemaan japanin kieltä ja tapoja, eikä toisinajattelijoita suvaittu. Toisen maailmansodan jälkeen hävinnyt Japani joutui luovuttamaan Taiwanin takaisin Kiinalle. Taiwanin luovutus tapahtui samaan aikaan kun Kiinassa riehui sisällissota kommunistien ja kansallismielisen Guomingdang-puolueen johtaman Kiinan tasavallan hallituksen joukkojen välillä. Kommunistit voittivat ja tasavallan joukot kannattajineen pakenivat Taiwanille presidentti Tšiang Kai-šekin johdolla. He ottivat poliittisen vallan haltuunsa, Tšiang Kai-šek jatkoi Kiinan tasavallan presidenttinä, Guomingdanin jäsenet muodostivat parlamentin ja hallituksen. He alkoivat käyttää Taiwanista nimitystä Kiinan tasavalta ja katsoivat saaren edustavan Kiinan ainoaa laillista hallitusta. Vuosina 1949-1971 Kiinan tasavalta saikin kansainvälisen hyväksynnän Kiinan todellisena hallituksena. Vuodesta 1971 lähtien ovat YK ja pääosa maailman valtioista kuitenkin pitäneet mannerkiinalaista Kiinan kansantasavaltaa Kiinan väestön oikeutettuna edustajana. Tasavaltalaisten läsnäolon Taiwanissa piti olla väliaikainen ratkaisu, kunnes nämä palaisivat takaisin mantereelle ja ottaisivat vallan koko Kiinassa.

Yhteiskunta ja politiikka

Taiwania hallittiin sotilasdiktatuurin keinoin vuoteen 1980. Guomingdang  oli ainoa sallittu puolue ja Tšiang Kai-šek hallitsi poikkeustilan turvin.  Perusteluna oli se, ettei koko Kiinaa koskevia vaaleja voinut järjestää. Mitään muita puolueita ei sallittu ja lukuisia poliittisia aktivisteja vainottiin sekä teloitettiin. 1990-luvulla yksipuoluejärjestelmää ryhdyttiin asteittaisesti lopettamaan ja oppositiopuolueita perustettiin. Vuonna 2000 Taiwanin ensimmäinen presidentti Chen Sui-bian valittiin ensimmäisen kerran kansallispuolueen ulkopuolelta, Demokraattisesta edistyspuolueesta (DPP). Puolue vaatii kiinalaisesta nationalismista luopumista ja oman taiwanilaisen identiteetin luomista. Vuonna 2007 Taiwan pyysi ensimmäistä kertaa jäsenyyttä YK-jäsenyyttä nimellä Taiwanin erityistullialue, mutta hakemusta ei otettu käsiteltäväksi. Guomingdang palasi valtaan vuoden 2008 presidentinvaaleissa ja 2012 parlamenttivaaleissa se sai lähes 45 % äänistä. Toiseksi suurin puolue on DPP.

Taiwanin yhteiskuntaa on vuosikymmenten ajan leimannut Taiwanin ja Manner-Kiinan kiistely siitä, onko Taiwan itsenäinen valtio vai Kiinan maakunta ja kumpi on Kiinan laillinen edustaja. Kiinan mukaan maat ovat ” erilliset poliittiset entiteetit, jotka ovat osa samaa maata”. Kiinan virallinen tavoite on liittää Taiwan itseensä, mutta Taiwan ei sitä halua. Maiden suhteet ovat kuitenkin talouden alalla parantuneet huomattavasti Kiinan omaksuttua ”sosialistisen markkinatalouden”. Vuonna 2014 Kiinan ja Taiwanin edustajat tapasivat ensimmäistä kertaa 65 vuoteen. Maan johdossa oleva Kansallispuolue Guomingdang haluaa läheisempiä suhteita Kiinaan, kun taas DPP vastustaa lähentymistä niin kauan kuin Kiina haluaa liittää Taiwanin itseensä.

Talous ja kaupankäynti

Taiwanin talous on kehittynyt huomattavasti toisen maailmansodan jälkeen ja Taiwan on nykyään yksi Aasian rikkaimmista maista. 50 vuoden aikana maan bruttokansantuote (BKT) on yli kymmenenkertaistunut ja maanviljely on korvattu kehittyneellä teollisuudella. Pienet kotimaanmarkkinat ovat pakottaneet panostamaan vientiin. Maassa on satsattu koulutukseen ja teknologiaan, ja siitä on kehittynyt maailman johtavia korkean teknologian viejiä. Taiwan tuottaa vientiin erilaisia korkeateknologisia tuotteita, elektroniikkaa, koneita ja laitteita, leluja, tekstiilejä ja  kenkiä. Taiwanilla on ollut myös suuri vaikutus Kiinan taloudelliseen kehitykseen. Kiinassa toimii 60 000 taiwanilaista yritystä ja yli miljoona taiwanilaista työskentelee mantereen puolella. Kiina on myös Taiwanin tärkein vientimaa.

Lyhyesti

Taiwan

Pääkaupunki:

Taipei

Etniset ryhmät:

98 % kiinalaista etnistä taustaa, 2 % alkuperäisväestöä (malaiji-polynesialaisia)

Kieli:

Mandariinikiina, taiwan

Uskonto:

Buddhalaisia/taolaisia 93 %, kristittyjä 5 %, muita/ei eritellyt 2 %

Väkiluku:

23 427 785

Jäsenyys/osallisuus

Muita maaprofiileita

UNA Finland / Suomen YK-liitto © 2017