[[suggestion]]
Tanska
Flagg

Keskeiset luvut ja tiedot

Pääkaupunki

Kööpenhamina

Etniset ryhmät

Tanskalaiset, inuiitit, färsaarelaiset, saksalaiset

Kieli

Tanska (virallinen), fääri (virallinen vähemmistökieli), grönlanti (virallinen vähemmistökieli), saksa (virallinen vähemmistökieli)

Uskonto

Evankelis-luterilaiset 95%, muut kristityt 3%, muslimit 2%

Väkiluku

5,5 miljoonaa

Valtiomuoto

perustuslaillinen monarkia

Muut maasivut

Maantiede

Tanska on eteläisin Pohjoismaa. Tanskaan kuuluu suuri Jyllannin niemimaa ja sen itäpuolella sijaitsevien saarien ryhmä. Saaria on noin 500, joista 79 on asuttuja. Sjælland, Fyn, Lolland, Falster ja Bornholm ovat saarista suurimmat ja tunnetuimmat. Tanskalla on rantaviivaa joka ilmansuuntaan, ja maaraja sillä on vain etelässä Saksan kanssa. Sijainti tekee Tanskasta linkin Manner-Euroopan ja Pohjoismaiden välille. Färsaaret ja Grönlanti kuuluvat myös Tanskan kuningaskuntaan, mutta molemmilla niistä on sisäinen itsehallinto. Tanskassa on rannikkoilmasto viileine kesineen ja leutoine talvineen. Sadetta saadaan ympäri vuoden. Maa on erittäin tasainen. Tanskan korkein kohta on vain 147 metriä merenpinnan yläpuolella. Tanska on yksi Euroopan tiheimmin asutuista maista. 30 % tanskalaisista asuu pääkaupunki Kööpenhaminan alueella.

Earth Earth Earth Ecoprint

4 Maa-planeettaa

Jos kaikkien maailman ihmisten kulutustaso olisi yhtä suuri kuin keskivertoihmisen maassa Tanska, tarvitsisimme 4 Maa-planeettaa.
Tämän indikaattorin avulla voit tarkastella Ekologinen jalanjälki.

Historia


Viikinkiajan (700–1000) alussa ei ollut vielä olemassa yhtenäistä Tanskaa, mutta 800-luvulla kuningas Godfred yhdisti tanskalaisheimot torjumaan Kaarle Suuren frankkivaltakunnan laajentumista. Kuningas Harald Sinihammas vakiinnutti maahan kristinuskon 900-luvun lopulla ja yhdisti Tanskan ja Norjan yhdeksi kuningaskunnaksi. 1000-luvulla Tanskan alaisuudessa olivat myös Etelä-Ruotsi, Pohjois-Saksa ja Englanti. Itämeren alueen voimakkain valtio Tanska oli 1100–1200, jolloin siihen kuului myös Viro. Saksalaisten Hansaliiton uhatessa Tanskan asemaa Itämerellä. Tanska, siihen kuulunut Norja sekä Ruotsi solmivat 1300-luvun lopulla Kalmarin unionin, jossa mailla oli yhteinen kuningas. Unioni Ruotsin kanssa purkautui lopullisesti 1500-luvulla.
Tanska menetti maa-alueitaan Ruotsille sodissa: 1600-luvulla Etelä-Ruotsin ja Itämeren saaria, 1800-luvulla Norjan. Islanti, Grönlanti, ja Färsaaret jäivät edelleen Tanskalle. Vuonna 1864 Tanska menetti useita herttuakuntia Saksalle maiden välisessä sodassa. Ensimmäisessä maailmansodassa Tanska oli puolueeton, mutta toisen maailmansodan aikana saksalaiset miehittivät maata Saksan antautumiseen, vuoteen 1945 saakka.

Yhteiskunta ja politiikka


Tanska on perustuslaillinen monarkia ja parlamentaarinen monipuoluedemokratia. Kuninkaalla tai kuningattarella ei ole käytännön valtaa, mutta hän on valtion virallinen päämies. Margareeta II on ollut Tanskan kuningatar vuodesta 1972. Parlamentti (Folketinget, kansankäräjät) on 179-jäseninen, vaalit ovat  joka neljäs vuosi. Mikään puolue ei ole saanut vuoden 1909 jälkeen enemmistöä parlamenttiin ja hallituksen ovat usein olleet vähemmistöhallituksia apupuolueiden turvin. Toisen maailmansodan jälkeen vuoteen 2001 hallitusvastuu oli pitkälti sosiaalidemokraattisella puolueella.

Seuraavat vuodet oli keskustaliberaalien ja konservatiivien vähemmistöhallitus,  tukipuolueenaan  oikeistopopulistinen, maahanmuuttovastainen  Dansk Folkeparti. Vuodesta 2011 lähtien maassa oli  sosiaalidemokraattien  johtama vähemmistöhallitus johdossaan  Tanskan ensimmäinen naispääministeri Helle Thorning-Schmidt. Kesän 2015 vaaleissa nousi kuitenkin etenkin oikeistopopulistinen Tanskan kansanpuolue. Siitä lähtien pääministerinä on toiminut keskusta-oikeistolaisen Venstre-puolueen Lars Løkke Rasmussen.
Tanska on ollut Naton jäsen sen perustamisesta 1949 lähtien ja EU:n jäsenmaa vuodesta 1973. Tanskalaiset ovat vuodesta toiseen kärkisijoilla, kun mitataan onnellisuutta, turvallisuutta ja elämänlaatua, ja tanskalainen hyvinvointiyhteiskunta on yksi maailman parhaista.

Talous ja kaupankäynti

Tanskan talous on hyvin riippuvainen viennistä ja toisaalta raaka-aineiden tuonnista. Tanskalainen muotoiluteollisuus on maailmankuulua ja mm. huonekalut, koneet ja työvälineet tärkeitä vietintuotteita. Myös lääketeollisuus on vahva ja merkittävä vientiala. Tanska on johtavia maita maailmassa myös tuulivoima-alalla. Maatalous on edelleen tärkeä elinkeino, ja Tanska onkin lihan, kananmunien, juuston ja voin suurtuottaja  ja viejä. Myös kalastus on merkittävä elinkeino. 1970-luvulta lähtien tanskalaiset ovat poranneet öljyä ja maakaasua Pohjanmerestä. Puolet öljystä ja kaasusta menee vientiin. Globaali talouskriisi iski Tanskaan vuonna 2008, mutta talous on toipumassa notkahduksesta. Tanskan talous lähti hienoiseen nousuun vuoden 2013 jälkipuoliskolla, ja nousu jatkui vuonna 2014. Vuodelle 2015 hallitus odottaa 1,4 prosentin kasvua. Talouskehitykseen on vaikuttanut myönteisesti viennin elpyminen, kotimaisen kysynnän kasvu ja tärkeimpien kauppakumppanien Saksan ja Ruotsin talouksien kehitys.

Kartat

Tilastot

YK:n vuosituhattavoitteet Tältä sivulta löydät arvot maalle Tanska koskien kaikkia indikaattoreita (viimeisin raportoitu vuosi). Voit helposti verrata arvoja muiden maiden arvojen kanssa

  •  

    Tanska

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Pinta-ala
    43 090
    Neliökilometriä (km²)
    Viljelykelpoinen maa
    57,5
    Prosenttiosuus maan pinta-alasta
    Metsäalueet
    14,4
    Prosenttiosuus
  •  

    Tanska

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Väestömäärä
    Puuttuva tieto
    Hedelmällisyys
    1,9
    Lasten lukumäärä per nainen
    Inhimillisen kehityksen indeksi
    Puuttuva tieto
    Asteikko 0-1 (0 on huono, 1 on paras)
    Elinikä, odotettavissa oleva
    79
    Vuosi
    Elinikä, odotettavissa oleva, naiset
    81
    Vuosi
    Elinikä, odotettavissa oleva, miehet
    77
    Vuosi
  •  

    Tanska

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Ydinvoima
    Puuttuva tieto
    miljoonaa kilowattituntia (kWh)
  •  

    Tanska

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Äärimmäinen köyhyys
    0,2
    Prosenttiosuus
    Slummit, kaupunkiväestö
    Puuttuva tieto
    Prosenttiosuus kaupunkiväestöstä
    Aliravitsemus
    Puuttuva tieto
    Prosenttiosuus
  •  

    Tanska

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Turvapaikanhakijat kohdemaan mukaan
    4 297
    Henkilöä
    Pakolaiset, lähtömaan mukaan
    23
    Henkilöä
    Pakolaiset, kohdemaan mukaan
    39 937
    Henkilöä
    Maan sisäiset pakolaiset
    Puuttuva tieto
  •  

    Tanska

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Aseellisissa konflikteissa menehtyneet
    Puuttuva tieto
    Menehtyneiden määrä per 100 000 asukasta
    Rauhanindeksi
    1,353
    Asteikko 1-5 (yksi on paras, 5 on huonoin)
    Sotilasmenot
    Puuttuva tieto
    Prosenttiosuus BKT:sta
  •  

    Tanska

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Lapsikuolleisuus
    Puuttuva tieto
    Menehtyneiden määrä per 1000 elävänä syntynyttä lasta
    Synnytykset, nuoret tytöt
    Puuttuva tieto
    Elävänä syntyneet lapset per 1000 naista
    Äitiyskuolleisuus
    Puuttuva tieto
    Menehtyneiden määrä per 100 000 elävänä syntynyttä lasta
    Tuberkuloosi, tapaukset
    7
    Tuberkuloositapaukset per 100 000 asukasta
  •  

    Tanska

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Hiilidioksidipäästöt asukasta kohden
    Puuttuva tieto
    tonnia CO2 per asukas
    Ekologinen jalanjälki
    7,1
    Hehtaaria per henkilö
  •  

    Tanska

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Teloitukset
    Puuttuva tieto
    Korruptio
    88
    Skaala: 0-100 (100 on paras)
    Tasa-arvo politiikassa
    Puuttuva tieto
    Prosenttiosuus
    Onnellisuusindeksi, globaali
    32,7
    Asteikko: 1-100 (1 on huonoin, 100 on paras)
    Poliittiset oikeudet
    1
    Asteikko 1-7 (1 on paras, 7 huonoin)
    Kansalaisoikeudet
    1
    Asteikko 1-7 (1 on paras, 7 huonoin)
    Romahtaneet valtiot
    19,8
    Indeksi (0-120)
  •  

    Tanska

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Lukutaitoaste, nuoret
    Puuttuva tieto
    Prosenttiosuus
    Lukutaito, aikuiset
    Puuttuva tieto
    Prosenttiosuus
  •  

    Tanska

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Puhdas vesi
    100,0
    Prosenttiosuus
    Sanitaatio
    100
    Prosenttiosuus
  •  

    Tanska

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Työttömyys, nuoret naiset
    6,9
    Prosenttiosuus
    Työttömyys, nuoret
    10,5
    Prosenttiosuus
    Työttömyys
    Puuttuva tieto
    Prosenttiosuus
    Bruttokansantuote
    Puuttuva tieto
    ppp-dollaria (purchasing power parity, ostovoimapariteetti)
    Bruttokansantuote asukasta kohden
    Puuttuva tieto
    Primaarisektori
    Puuttuva tieto
    Prosent
    Sekundaarisektori
    22
    Prosent
    Tertiaarisektori
    76
    Prosent