Hopp til innhold

Tanska

Tanska on korkean elintason maa ja yksi maailman tasa-arvoisimmista yhteiskunnista. Tanska on myös maailman johtavia maita teollisessa muotoilussa.

Päivitetty viimeksi 29.09.2015

Maantiede ja ympäristö

Tanska on eteläisin Pohjoismaa. Tanskaan kuuluu suuri Jyllannin niemimaa ja sen itäpuolella sijaitsevien saarien ryhmä. Saaria on noin 500, joista 79 on asuttuja. Sjælland, Fyn, Lolland, Falster ja Bornholm ovat saarista suurimmat ja tunnetuimmat. Tanskalla on rantaviivaa joka ilmansuuntaan, ja maaraja sillä on vain etelässä Saksan kanssa. Sijainti tekee Tanskasta linkin Manner-Euroopan ja Pohjoismaiden välille. Färsaaret ja Grönlanti kuuluvat myös Tanskan kuningaskuntaan, mutta molemmilla niistä on sisäinen itsehallinto. Tanskassa on rannikkoilmasto viileine kesineen ja leutoine talvineen. Sadetta saadaan ympäri vuoden. Maa on erittäin tasainen. Tanskan korkein kohta on vain 147 metriä merenpinnan yläpuolella. Tanska on yksi Euroopan tiheimmin asutuista maista. 30 % tanskalaisista asuu pääkaupunki Kööpenhaminan alueella.

Earth Earth Ecoprint

2.4 Maa-planeettaa

Jos kaikkien maailman ihmisten kulutustaso olisi yhtä suuri kuin keskivertoihmisen maassa Tanska, tarvitsisimme 2.4 Maa-planeettaa.
Katso indikaattori Ekologinen jalanjälki.

Historia

Viikinkiajan (700–1000) alussa ei ollut vielä olemassa yhtenäistä Tanskaa, mutta 800-luvulla kuningas Godfred yhdisti tanskalaisheimot torjumaan Kaarle Suuren frankkivaltakunnan laajentumista. Kuningas Harald Sinihammas vakiinnutti maahan kristinuskon 900-luvun lopulla ja yhdisti Tanskan ja Norjan yhdeksi kuningaskunnaksi. 1000-luvulla Tanskan alaisuudessa olivat myös Etelä-Ruotsi, Pohjois-Saksa ja Englanti. Itämeren alueen voimakkain valtio Tanska oli 1100–1200, jolloin siihen kuului myös Viro. Saksalaisten Hansaliiton uhatessa Tanskan asemaa Itämerellä. Tanska, siihen kuulunut Norja sekä Ruotsi solmivat 1300-luvun lopulla Kalmarin unionin, jossa mailla oli yhteinen kuningas. Unioni Ruotsin kanssa purkautui lopullisesti 1500-luvulla.
Tanska menetti maa-alueitaan Ruotsille sodissa: 1600-luvulla Etelä-Ruotsin ja Itämeren saaria, 1800-luvulla Norjan. Islanti, Grönlanti, ja Färsaaret jäivät edelleen Tanskalle. Vuonna 1864 Tanska menetti useita herttuakuntia Saksalle maiden välisessä sodassa. Ensimmäisessä maailmansodassa Tanska oli puolueeton, mutta toisen maailmansodan aikana saksalaiset miehittivät maata Saksan antautumiseen, vuoteen 1945 saakka.

Yhteiskunta ja politiikka

Tanska on perustuslaillinen monarkia ja parlamentaarinen monipuoluedemokratia. Kuninkaalla tai kuningattarella ei ole käytännön valtaa, mutta hän on valtion virallinen päämies. Margareeta II on ollut Tanskan kuningatar vuodesta 1972. Parlamentti (Folketinget, kansankäräjät) on 179-jäseninen, vaalit ovat  joka neljäs vuosi. Mikään puolue ei ole saanut vuoden 1909 jälkeen enemmistöä parlamenttiin ja hallituksen ovat usein olleet vähemmistöhallituksia apupuolueiden turvin. Toisen maailmansodan jälkeen vuoteen 2001 hallitusvastuu oli pitkälti sosiaalidemokraattisella puolueella.
Seuraavat vuodet oli keskustaliberaalien ja konservatiivien vähemmistöhallitus,  tukipuolueenaan  oikeistopopulistinen, maahanmuuttovastainen  Dansk Folkeparti. Vuodesta 2011 lähtien maassa oli  sosiaalidemokraattien  johtama vähemmistöhallitus johdossaan  Tanskan ensimmäinen naispääministeri Helle Thorning-Schmidt. Kesän 2015 vaaleissa nousi kuitenkin etenkin oikeistopopulistinen Tanskan kansanpuolue. Siitä lähtien pääministerinä on toiminut keskusta-oikeistolaisen Venstre-puolueen Lars Løkke Rasmussen.
Tanska on ollut Naton jäsen sen perustamisesta 1949 lähtien ja EU:n jäsenmaa vuodesta 1973. Tanskalaiset ovat vuodesta toiseen kärkisijoilla, kun mitataan onnellisuutta, turvallisuutta ja elämänlaatua, ja tanskalainen hyvinvointiyhteiskunta on yksi maailman parhaista.

Talous ja kaupankäynti

Tanskan talous on hyvin riippuvainen viennistä ja toisaalta raaka-aineiden tuonnista. Tanskalainen muotoiluteollisuus on maailmankuulua ja mm. huonekalut, koneet ja työvälineet tärkeitä vietintuotteita. Myös lääketeollisuus on vahva ja merkittävä vientiala. Tanska on johtavia maita maailmassa myös tuulivoima-alalla. Maatalous on edelleen tärkeä elinkeino, ja Tanska onkin lihan, kananmunien, juuston ja voin suurtuottaja  ja viejä. Myös kalastus on merkittävä elinkeino. 1970-luvulta lähtien tanskalaiset ovat poranneet öljyä ja maakaasua Pohjanmerestä. Puolet öljystä ja kaasusta menee vientiin. Globaali talouskriisi iski Tanskaan vuonna 2008, mutta talous on toipumassa notkahduksesta. Tanskan talous lähti hienoiseen nousuun vuoden 2013 jälkipuoliskolla, ja nousu jatkui vuonna 2014. Vuodelle 2015 hallitus odottaa 1,4 prosentin kasvua. Talouskehitykseen on vaikuttanut myönteisesti viennin elpyminen, kotimaisen kysynnän kasvu ja tärkeimpien kauppakumppanien Saksan ja Ruotsin talouksien kehitys.

Lyhyesti

Flagg

Pääkaupunki:

Kööpenhamina

Etniset ryhmät:

Tanskalaiset, inuiitit, färsaarelaiset, saksalaiset

Kieli:

Tanska (virallinen), fääri (virallinen vähemmistökieli), grönlanti (virallinen vähemmistökieli), saksa (virallinen vähemmistökieli)

Uskonto:

Evankelis-luterilaiset 95%, muut kristityt 3%, muslimit 2%

Väkiluku:

5 661 723

Valtiomuoto:

perustuslaillinen monarkia

BKT per asukas:

46 635 PPP$

Satelliittikuvat

Helheimin jäätikkö

Jäsenyys/osallisuus

Muita maaprofiileita

UNA Finland / Suomen YK-liitto © 2017