Hopp til innhold

Tonga

Tongan kuningaskunta

Tonga on Tyynenmeren ainoa monarkia. Se koostuu 172 saaresta, joita on kutsuttu myös nimellä ”Friendly Islands” ("Ystävälliset saaret"). Nimi juontaa juurensa 1700-luvulta, jolloin tutkimusmatkailija James Cook saapui saarille paikallisen festivaalin aikaan ja sai ystävällisen vastaanoton.

Päivitetty viimeksi 08.05.2015

Maantiede ja ympäristö

Tonga koostuu 172 saaresta, joista osa on korkeita tulivuoria ja osa korallisaaria. Ainoastaan 36 saarella on pysyvää asutusta. Saarilla on trooppinen meri-ilmasto, ja vuotuinen keskilämpötila on 25 astetta. Saarien viljelemättömät osat ovat vehreää trooppista sademetsää. Ainoa saarilla esiintyvä maanisäkäs on rotta, joka on suuri uhka linnustolle. Saarilla elää useita merilintulajeja ja 20 maalla elävää lintulajia, joista kahta tapaa ainoastaan Tongan saarilla. Toinen lintulajeista on tongan-viheltäjä ja toinen niuafounisojalka, joka hautoo munia tulivuoren lämmöllä.

Metsäkato, eroosio sekä kehittymätön jätteidenkierrätysjärjestelmä ovat Tongan suurimpia ympäristöhaasteita. Myös koralliriuttojen tuhoutuminen on vakava ongelma. Merikilpikonnaa uhkaa sukupuutto Tongan saarilla.

Earth Ecoprint

1.2 Maa-planeettaa

Jos kaikkien maailman ihmisten kulutustaso olisi yhtä suuri kuin keskivertoihmisen maassa Tonga, tarvitsisimme 1.2 Maa-planeettaa.
Katso indikaattori Ekologinen jalanjälki.

Historia

On epävarmaa, koska ensimmäiset asukkaat ovat saapuneet saarille, mutta joukko polynesialaisia asutti saaria 1500–1000 vuotta eaa. Tongan historiasta on vain hiukan tietoa ennen eurooppalaisten saapumista, sillä on olemassa vain muutamia kirjoitettuja lähteitä. Vuonna 1616 hollantilainen kauppa-alus saapui saarille ja siitä 150 vuoden päästä James Cook löysi saaret. Vuonna 1845 saaret yhdistettiin yhdeksi itsenäiseksi kuningaskunnaksi.

Tongasta tuli Britannian protektoraatti (suojelualue) vuonna 1905, ja maa on ollut itsenäinen vuodesta 1970 lähtien. Tonga on edelleen osa Kansainyhteisöä, ja vuonna 1999 maasta tuli YK:n jäsen. Kuningas Tupou IV nousi kuninkaaksi 1965 ja hallitsi maata kuolemaansa asti vuoteen 2006. 1990-luvulla kasvanut demokratia-liike sai aikaan Tongan ensimmäisen poliittisen puolueen perustamisen 1994.

Yhteiskunta ja politiikka

Kun kuningas Tupou IV kuoli vuonna 2006, Tongaa järisyttivät väkivaltaiset ​​mellakat. Kuningashuoneen ylellinen elämä ja demokraattisten muutosten hidas eteneminen ärsyttivät kansalaisia. Monet rakennukset ryöstettiin ja sytytettiin tuleen, ja ainakin kahdeksan mielenosoittajan raportoidaan kuolleen. Kun Tupou IV:n poika, Tupou V kruunattiin kuninkaaksi, hän kieltäytyi oikeudesta nimittää pääministeri. Samalla hän antoi pääministerille mahdollisuuden nimittää muut ministerit. Tämän jälkeen kuningas ei enää osallistunut aktiivisesti päivänpolitiikkaan. Vuonna 2006 Feleti Sevelesta tuli maan ensimmäinen demokraattisesti valittu ja ei-elinikäinen pääministeri. Vuonna 2010 hyväksyttiin uusi vaalijärjestelmä, joka ensimmäistä kertaa Tongan historiassa varmisti, että enemmistö kansanedustajista valitaan kansanäänestyksellä. Maata johtaa ja ylintä valtaa käyttää kuningas pääministerin avustamana. Lainsäädäntövaltaa Tongalla käyttää 26-paikkainen parlamentti Fale Alea, johon kuuluu yhdeksän aatelista ja 17 kansanäänestyksellä kolmivuotiskaudeksi valittua jäsentä. Maa on siirtymässä monarkiasta parlamentarismiin. Kuningas vaihtui edellisen kuoltua vuonna 2012, ja vallassa on nyt Tupou VI.

Kaksi kolmesta ihmisestä elää pääsaarella Tongatapussa, ja saari on maan ainoa merkittävä kaupunki. Yhteiskuntaan vaikuttavat voimakkaasti uskonnolliset tavat ja tottumukset, esimerkiksi sunnuntaisin ei saa työskennellä, urheilla tai käydä ostoksilla. Lähes kaikki asukkaat ovat kristittyjä.

Talous ja kaupankäynti

Tongan talous perustuu paljolti maatalouteen ja kalastukseen, jotka työllistävät 70 prosenttia työvoimasta. Maataloustuotteet ja kala muodostavat 2/3 viennistä. Tärkeimmät vientituotteet ovat kurpitsa, juurekset  ja vaniljapapu. Tonga on kuitenkin riippuvainen ulkomailta, pääasiassa Uudesta-Seelannista tuodusta ruoasta. Tärkeimmät vientimaat ovat Etelä-Korea, Yhdysvallat ja Uusi-Seelanti. Toiseksi suurin valuuttatulojen lähde on turismi. Maa on hyvin riippuvainen ulkomaisesta avusta ja ulkomaille muuttaneiden tongalaisten lähettämistä rahoista.
Tonga on kamppaillut pitkään korkean inflaation, korkean työttömyyden ja vaihtelevan maataloustuotannon kanssa. Viranomaiset pyrkivät luomaan entistä enemmän erilaisia liiketoimintamalleja sekä vähentämään energian tuontia, hyödyntämällä muun muassa aaltovoimaa ja aurinkoenergiaa. Alueella on jo pitkään käytetty aurinkopaneeleja. Lisäksi matkailun kehittäminen on ollut etusijalla. Toivoa luovat  myös merkittävät varannot kuparia, sinkkiä ja kultaa Tongan mannerjalustalla.

Lähes puolet maan väestöstä asuu nykyisin rahatalouden ulkopuolella maatalouden, kalastuksen ja omavaraisuuden parissa. Maatalous hallitsee myös julkista taloutta, sillä maatalous kattaa lähes kolmanneksen sekä työllisyydestä että bruttokansantuotteesta. Kaiken maan omistaa kuningas, joka jakaa tilukset 33 aatelissuvun kesken.
Tongalla on suuri kauppataseen alijäämä, ja maa saa merkittävää taloudellista tukea Uudelta-Seelannilta, Australialta ja EU:lta. Ulkomaille muuttaneiden tongalaisten lähettämät avustukset ovat myös tärkeä tulonlähde.

Lyhyesti

Tonga

Pääkaupunki:

Nuku'alofa

Etniset ryhmät:

tongalaisia/polunesialaisia 98 %, eurooppalaisia 2 %

Kieli:

tonga (virallinen), englanti (virallinen)

Uskonto:

kristittyjä (Siasi Uesiliana Tau‘ataina ‘o Tonga- metodistikirkko arvioi seuraajikseen 30,000 ihmistä)

Väkiluku:

106 379

Valtiomuoto:

monarkia

BKT per asukas:

5 230 PPP$

Jäsenyys/osallisuus

Muita maaprofiileita

UNA Finland / Suomen YK-liitto © 2017