Hopp til innhold

Trinidad ja Tobago

Trinidadin ja Tobagon tasavalta

Trinidad ja Tobago sijaitsee Karibianmerellä, Venezuelan pohjoispuolella. Maa koostuu 23 saaresta, joista Trinidad ja Tobago-nimiset saaret ovat isoimmat. Trinidad ja Tobagon tärkein talouden sektori 1900-luvun alusta on ollut öljy. Sen ansiosta maa onkin yksi Karibian alueen vauraimmista valtioista.

Päivitetty viimeksi 08.04.2015

Maantiede ja ympäristö

Molemmat saaret, Trinidad ja Tobago, sijaitsevat Venezuelan rannikolla. Trinidadin saari sijaitsee etelässä ja saaren pohjoista osaa hallitsee vuorijono Northern Range, maksimikorkeuden yltäessä 940 metriä merenpinnan yläpuolelle. Tobagon pohjoinen sijainti ja  mäkinen maisema on jatkoa vuorijonolle. Trinidad, joka on suurin saari, koostuu lähinnä alankoalueista sekä pitkistä, valkoisista hiekkarannoista. Trinidadin lounaisosassa sijaitsee maailman suuri asfalttijärvi, Pitch Lake. Trooppiset sademetsät kattavat kolmanneksen saaren pinta-alasta. Koska Trinidad ja Tobago sijaitsee hyvin etelässä, hurrikaanien reitti ei kulje saarien yli.

Suurin Trinidad ja Tobagon ympäristöongelma on veden saastuminen, joka johtuu maatalouskemikaaleista sekä teollisuuden käsittelemättömistä jätevesistä. Myös satunnaisia ​​ongelmia luovat öljyvuodot ja öljytuotannon saasteet. Trinidad ja Tobago on havaittu myös metsäkatoa ja maaperän eroosiota.

Historia

Kun Kolumbus löysi saaret vuonna 1498, useat alkuperäisasukkaat, arawakit, asuttivat Trinidadin saarta Tobagon ollessa asumaton. Vuonna 1532 saarelle perustettiin sokeriplantaaseja ja nimitettiin espanjalainen kuvernööri hallitsemaan siirtomaata. Lähes kaikki alkuperäisasukkaat tapettiin, ja sen vuoksi espanjalaiset toivat orjia Afrikasta työskentelemään plantaaseilla. Espanja luovutti Trinidadin saaren Britannian laivastolle vuonna 1797, ja saaresta tuli muodollisesti Britannian vuonna 1802. Vuonna 1814 Britannian valloitti Tobagon saaren, joka oli ollut useamman siirtomaavallan alaisena kuin mikään muu saari Karibialla. Trinidad ja Tobago yhdistettiin yhdeksi siirtomaaksi vuonna 1899.

Sokerintuotanto kärsi taloudellisesti, kun kielto orjuutta vastaan astui voimaan 1845. Tämän jälkeen alkoi laajamittainen työvoimantuonti Intiasta. Vuonna 1910 saarelta löydettiin öljyä, joka on tehnyt Trinidad ja Tobagosta yhden rikkaimmista maista Karibialla. Saaret saivat autonomisen aseman vuonna 1945 ja itsenäisyyden vuonna 1962.

Yhteiskunta ja politiikka

Trinidad-Tobago on parlamentaarinen demokratia. Valtionpäämies on muodollisesti presidentti, jonka valitsee parlamentit ylä- ja alahuoneen edustajista koostuva valitsijakollegio. Parlamentin alahuoneen (edustajainhuone) 41 jäsentä valitaan vaaleilla viideksi vuodeksi kerrallaan. Senaatin 31 jäsenistä 16 valitsee hallitseva puolue, presidentti 9 ja oppositiopuolue 6. Poliittinen jakautuminen on Trinidad ja Tobagossa perinteisesti seurannut etnisiä jakolinjoja. Pääpuolueet, konservatiivinen kansanpuolue People’s National Movement (PNM) koostuu lähinnä afrikkalaisten orjien jälkeläisistä ja United National Congress (UNC) intialaisista. PNM:lla on ollut suuri vaikutus Trinidad ja Tobagon politiikkaan, sillä pääministeri oli PNM:n puolueesta itsenäisyydestä lähtien vuoteen 1981 asti. Vuoden 2010 vaalit voitti  UNC (21 paikkaa), PNM sai 12 paikkaa. UNC:n  Kamla Persad-Bissessarista tuli maan ensimmäinen naispääministeri. Trinidad ja Tobago on tunnettu karnevaaleistaan, ja maata pidetään steel panin ja calypson kotimaana. Noin 96 prosenttia väestöstä asuu Trinidadin saarella. Väkivalta ja järjestäytynyt huumeisiin liittyvä rikollisuus ovat viime vuosina nousseet vakavaksi ongelmaksi. Trinidad ja Tobago on ottanut uudelleen käyttöön kuolemanrangaistuksen kansainvälisistä vastalauseista huolimatta.

Talous ja kaupankäynti

Öljyn löytyminen vuonna 1910 teki maasta taloudellisesti vahvan. Aiemmin uskottiin, että öljyvarannot hupenevat vuoteen 2005 mennessä, mutta merkittävä määrä öljyä on löytynyt sen jälkeen. Valtio satsaa nyt maakaasuun ja se on maailman suurimpia nesteytetyn maakaasun (LNG) viejiä. Öljy ja kaasu muodostavat 80 prosenttia viennistä, 40 prosenttia BKT:sta, mutta työllistää vain viisi prosenttia työvoimasta. Elintarviketeollisuus ja elintarvikkeiden sekä juomien vienti on merkittävää. Sementti on myös tärkeä vientituote. Suurin työllistäjä on matkailuala, vuosittain yli 400 000 turistia vierailee saarilla. Saarivaltio satsaa turismiin entisestään, samoin maataloustuotantoon, IT-teknologiaan ja uusiutuvien energioiden kehittämiseen – huolimatta öljyn ja kaasun tuotannostaan. Maasta on tullut myös merkittävä finanssikeskus. EU on listannut sen yhdeksi maailman veroparatiiseista.

Trinidad ja Tobagon elinkeinoelämä oli aiemmin tiukasti valtion kontrollissa. Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) vaatimuksesta toteutettiin laaja yksityistämisohjelma. Tällä oli toivottu vaikutus talouskasvuun, mutta talouskasvu tapahtui sosiaalisen kehityksen kustannuksella, mikä on lisännyt köyhien määrää. Köyhyysrajan alapuolella elää vajaa 20 prosenttia väestöstä.

Lyhyesti

Trinidad ja Tobago

Pääkaupunki:

Port of Spain

Etniset ryhmät:

intialaisia (Etelä-Aasia) 40 %, afrikkalaisia 37,5 %, monietnisiä 20,5 %, muut 1,2%, ei tietoa 0,8% (vuoden 2000 väestönlaskenta)

Kieli:

englanti (virallinen), karibian hindu (hindun dialekti), ranska, espanja, kiina

Uskonto:

roomalaiskatolilaisia 26 %, protestantteja 25,8 % anglikaaneja 7,8 %, baptisteja 7,2 %, helluntalaisia 6,8 %, seitsemännen päivän adventisteja 4 %), hinduja 22,5 %, muslimeja 5,8 %, muita kristittyjä 5,8 %, muita 10,8 %, ei tietoa 1,4 %, ei uskontoa 1,9 % (vuoden 2000 väestönlaskenta)

Väkiluku:

1 346 697

Valtiomuoto:

tasavalta

BKT per asukas:

32 597 PPP$

Jäsenyys/osallisuus

Muita maaprofiileita

UNA Finland / Suomen YK-liitto © 2017