Hopp til innhold

Tšad

Tšadin tasavalta

Tšad on suuri sisämaavaltio keskisessä Afrikassa. Maasta tuli itsenäinen tasavalta vuonna 1960, mutta useat aseelliset konfliktit, pitkään jatkunut sisällissota sekä poliittiset epävakaudet ovat varjostaneet maata koko itsenäisyyden ajan. Vuonna 2003 Tšad alkoi ulkomaaninvestointien myötä tuottaa ja viedä öljyä, mikä on herättänyt toiveita köyhyyden vähentymisestä.

Päivitetty viimeksi 08.05.2015

Maantiede ja ympäristö

Tšadin tasavalta on kolme kertaa suurempi pinta-alaltaan kuin Suomi, ja maa jakaantuu neljään eri ilmastovyöhykkeeseen. Maisemaa leimaavat suuret autiomaat pohjoisessa, Sahelin savannivyöhyke keskisellä alueella, metsäisemmät savannialueet etelässä sekä trooppinen vyöhyke lounaiskulmassa. Vuoristoalueilla on enemmän sateita, kun taas maan pohjoisosa kuuluu Saharaan, jossa vuotuinen sademäärä on noin 200 mm. Sekä sade että sateen kesto kasvavat (600-1000 mm/a) mentäessä kohti etelää, jossa hallitsee aroilmasto. Pohjois-Tšadissa on vulkaaninen Tibestivuoristo, joka yltää yli 3000 metriä merenpinnan yläpuolella. Tšadjärvi Kamerunin rajalla oli aikoinaan Afrikan toiseksi suurin järvi, mutta on nykyään alle kymmenesosan aiemmasta alastaan. Järven kutistumisesta on syytetty sekä veden laajamittaista käyttöä kasteluun että ilmastonmuutosta.

Tšadin suurin ympäristöhaaste on puhtaan veden saanti väestölle. Toinen iso ongelma on jätehuolto, mikä aiheuttaa sekä maaperän että veden saastumista. Myös aavikoituminen on vakava ongelma Tšadissa.

Ecoprint

0.7 Maa-planeettaa

Jos kaikkien maailman ihmisten kulutustaso olisi yhtä suuri kuin keskivertoihmisen maassa Tšad, tarvitsisimme 0.7 Maa-planeettaa.
Katso indikaattori Ekologinen jalanjälki.

Historia

Tšadin alueella on ollut asutusta esihistoriallisista ajoista lähtien. Alueella on ollut tärkeä rooli kaupankäynnissä Saharan etelänpuolisten valtion keskuudessa, joista hallitseva valtio oli islamistinen Kanem-Bornun kuningaskunta. Tšadista tuli Ranskan siirtokunta vuonna 1900, mikä aiheutti voimakasta vastarintaa paikallisissa. Etelässä lähetyssaarnaajien vaikutus oli voimakas ja suurin osa väestöstä oli käännytetty kristinuskoon. Kulttuuriset erot pohjoisessa asuvien muslimien ja etelässä asuvien kristittyjen välillä ovat vaikuttaneet maan veriseen historiaan koko itsenäisyyden ajan. Toisen maailman sodan aikana 15 00 tšadilaista taisteli Vapaan Ranskan joukoissa. Sodan jälkeen Tšad vaati vapautusta Ranskan hallinnosta. Itsehallinto otettiin käyttöön 1957 ja vuonna 1960 Tšad itsenäistyi, rajat vedettiin keinotekoisesti. Tšadissa on lähes koko itsenäisyyden ajan ollut sisällissotia sekä aseellisia konflikteja pohjoisen arabimuslimien ja etelän mustien kristittyjen välillä sekä myös naapurimaiden Libyan ja Sudanin kanssa.

Yhteiskunta ja politiikka

Tšad on presidenttivetoinen tasavalta, jossa presidentti nimittää pääministerin ja hallituksen sekä vaikuttaa tuomareiden, kenraalien ja hallintoalueiden johdon valintaan. Parlamentti on yksikamarinen, ja sen 188 jäsentä valitaan nelivuotiskaudelle. Nykyinen presidentti Idriss Déby tuli valtaan vallankaappauksella vuonna 1990 syrjäyttäen sittemmin sotarikoksista kuolemaan tuomitun Hisséne Habrén. Déby järjesti Tšadin ensimmäiset vapaat monipuoluevaalit vuonna 1996 ja tuli itse valituksi. Kansainväliset tarkkailijat raportoivat vaalivilpistä myös seuraavissa vaaleissa vuonna 2001. Perustuslakiin vuonna 2005 tehty muutos salli Débyn valinnan kolmannelle ja vuonna 2011 neljännelle kaudelle. Oppositio boikotoi molempia vaaleja. Presidentin puolueen (Isänmaallinen pelastusliike) johtamalla puoluekoalitiolla on valta myös parlamentissa, jossa sillä on 133 paikkaa 188:sta.
Mustaihoisena muslimina Déby tukeutuu islamilaisen väestön ja hänen pienen etnisen ryhmänsä zaghawan jäsenet ovat hyvin edustettuina maan johtopaikoilla. Maassa on monia aseistettuja oppositioryhmiä ja Débyta vastaan on tehty useita murhayrityksiä. Presidentti itse on sekaantunut naapurimaiden konflikteihin (Mali, Keski-Afrikan tasavalta) ja Sudanista on toistuvasti hyökätty maahan. Nigerialainen islamistinen militanttiryhmä Boko Haram iski helmikuussa 2015 ensimmäisen kerran Tšadiin, ja maaliskuussa maan armeija aloitti Nigerin kanssa yhteishyökkäyksen ryhmää vastaan.
Köyhyys on vähentynyt 10 viime vuoden aikana verraten paljon, köyhyysrajan alapuolella on kuitenkin lähes puolet väestöstä. Eliniänodote on myös hieman parantunut, mutta on kuitenkin maailman alhaisimpia, noin 50 vuotta. Tšad on myös maailman korruptoituneimpien maiden listan kärkipaikoilla. Maassa on satoja tuhansia pakolaisia Sudanista ja Keski-Afrikan tasavallasta.

Talous ja kaupankäynti

Tšadin talous on keskittynyt maatalouteen ja öljyyn. Maasta alettiin viedä öljyä vuonna 2004.
Öljyteollisuus on alun alkaen ollut lähinnä amerikkalaisten öljy-yhtiöiden käsissä. Kiinalaisyhtiöt ovat myös mukana hyödyntämässä Tšadin öljyvarantoja ja  ovat rakentaneet 311 kilometriä pitkän öljyputken Kameruniin sekä maan ensimmäisen jalostamon.
Valtaosa väestöstä (80 % ) saa elantonsa omavaraisviljelystä, karjanhoidosta ja kalastuksesta. Mutta maataloustuotteita myös viedään: puuvillaa, karjaa ja karjataloustuotteita, arabikumia. Kaikki ovat tuotteita, jotka ovat alttiita säänvaihteluille, ja kuivuus onkin ilmastonmuutoksen edetessä paheneva ongelma.
Tšadin talouden kasvua rajoittavat epävakaa poliittinen tilanne, heikko lainsäädäntö ja hallinto, byrokratia, korruptio ja alhainen koulutustaso. 

Lyhyesti

Tšad

Pääkaupunki:

N'Djamena

Etniset ryhmät:

sarat 27,7 %, arabit 12,3 %, mabat, tubut ja mbumit

Kieli:

Ranska (virallinen), arabia (virallinen), sara (etelässä), yli 120 kieltä ja murretta

Uskonto:

muslimeja 53,1 %, katolilaisia 20,1 %, protestantteja 14,2 %, animisteja 7,3 %, muita 0,5 %, ei tietoa 1,7 %, ateisteja 3,1 %

Väkiluku:

13 605 625

Valtiomuoto:

tasavalta

BKT per asukas:

2 171 PPP$

Satelliittikuvat

Tšadjärvi

Jäsenyys/osallisuus

Muita maaprofiileita

Sota ja konfliktit

UNA Finland / Suomen YK-liitto © 2017