Hopp til innhold

Tšekki

Tšekin tasavalta

Tšekki oli osa Tšekkoslovakiaa vuoteen 1993 asti, jolloin Tšekki ja Slovakia erosivat erillisiksi valtioikseen. Tšekin tasavalta oli yli 40 vuoden ajan kommunistisen hallinnon alla aina vuoteen 1989 asti, kunnes rauhanomainen ”Samettivallankumous” hajotti vallassa olleen kommunistisen puolueen ja toi demokratian takaisin. Vuonna 2004 Tšekki liittyi Euroopan Unioniin.

Päivitetty viimeksi 04.06.2012

Maantiede ja ympäristö

Tšekin tasavalta sijoittuu strategisesti keskelle Eurooppaa ja vanhoja, merkittäviä maareittejä. Sen rajanaapureina on Puola koillisessa, Slovakia kaakossa, Itävalta etelässä ja Saksa länsipuolella. Pääkaupunki Praha sijaitsee pohjoisessa. Maan pinnanmuodot ovat moninaiset: Maan länsiosa Böömi on Elbe-joen halkaisemaa matalien vuorten ylämaata, jossa myös Tšekin korkein kohta Sněžka (1602 m) sijaitsee. Itäosa Määri on myös kukkulaista. Tšekin ilmasto on keskieurooppalainen leuto ilmasto viileine kesineen ja kylmine, kosteine talvineen.
Tšekin ympäristöongelmat, kuten ilman, veden ja maan saastuminen, johtuvat lähinnä perinteisestä teollisuudesta ja kaivosteollisuudesta sekä maataloudesta. Itäblokin kaatumisen jälkeen kasvaneet paineet talouskasvun jatkamisesta ovat hidastaneet Tšekin toimia ympäristön suojelemiseksi.

Earth Earth Ecoprint

2.5 Maa-planeettaa

Jos kaikkien maailman ihmisten kulutustaso olisi yhtä suuri kuin keskivertoihmisen maassa Tšekki, tarvitsisimme 2.5 Maa-planeettaa.
Katso indikaattori Ekologinen jalanjälki.

Historia

Tšekkien asuttamat Böömi ja Määri yhdistyivät Böömin kuningaskunnaksi vuonna 1029. Böömi sen sijaan päätyi perimisen kautta Habsburgien hallitsemalle Itävallan keisarikunnalle vuonna 1526. Tšekkien kapina vuonna 1620 päättyi tappioon, ja itävaltalaiset hallitsivat aluetta seuraavat 300 vuotta. Monarkia kaatui ensimmäisessä maailmansodassa, ja Tšekkoslovakian itsenäinen valtio perustettiin. Vaikka tšekkien ja slovakkien välillä olikin kulttuurisia eroja, molemmat halusivat itsenäistyä, joten slovakit liittoutuivat vapaaehtoisesti tšekkien kanssa muodostaakseen yhteisen valtion. Slovakit olivat historiallisista syistä jääneet jälkeen tšekkien saavuttamasta taloudellisesta ja teknisestä tasosta, ja liittovaltio tarjosi heille mahdollisuuden kehittyä. Epäsuhta ei kuitenkaan koskaan korjaantunut kokonaan, vaan kyti taustalla koko 75 vuoden valtioliiton ajan.

Tšekkoslovakia oli ainoa demokratiasta kiinni pitänyt Itä-Euroopan maa vuosina 1918–1938. Saksa pakkoliitti ensin saksalaisvähemmistön asuttaman niin sanotun Sudeettialueen itseensä vuonna 1938 ja valloitti loput Tšekkoslovakiasta seuraavana vuonna. Neuvostoarmeija vapautti maan saksalaismiehityksestä vuonna 1945, ja sodan jälkeen noin 2,9 miljoonaa sudeettisaksalaista siirrettiin maasta. Vuonna 1946 järjestetyissä vaaleissa kommunistipuolue sai 38 % äänistä ja kaappasi pari vuotta sen jälkeen kaiken vallan. Kommunistihallinnon vastustus johti kommunistijohtaja Antonin Novotnyn korvaamiseen Alexander Dubcekilla vuonna 1968. Tämä ajoi uudistuksia, jotka lisäisivät kansalaisten vapauksia yhteiskunnassa. Neuvostoliitto huolestui Prahan kevääksi kutsutuista uudistuksista, ja Varsovan liiton joukot miehittivät Tšekkoslovakian. Vuoden 1989 ”Samettivallankumous” toi demokratian Tšekkoslovakiaan takaisin, kun kommunistipuolue syrjäytettiin rauhanomaisessa ja väkivallattomassa vallankumouksessa. Vuonna 1993 Tšekkoslovakia jaettiin takaisin kahteen erilliseen valtioon, Tšekkeihin ja Slovakiaan.

Yhteiskunta ja politiikka

Tšekin tasavalta on parlamentaarinen monipuoluedemokratia. Valtion päämies on  presidentti, joka valittiin ensimmäisen kerran suoralla kansanvaalilla vuonna 2013. Sitä ennen valinnan teki  parlamentti.  Presidentti nimittää pääministerin ja hänellä on erikoisoikeuksia kuten perustuslakituomioistuimen tuomareiden nimitys ja veto-oikeus lainsäädännössä. Kaksikamarinen parlamentti koostuu 200-jäsenisestä edustajainhuoneesta ja 81-jäsenisestä senaatista.
Puoluekenttä on suhteellisen pirstaleinen ja vakiintumaton. Edustajainhuoneeseen valittiin vuoden 2013 ennenaikaisissa vaaleissa ennätysmäärä puolueita. Suurin puolue on sosiaalidemokraatit (50 paikkaa), toiseksi suurin oli uusi protestipuolue Tyytymättömien kansalaisten Ano -liike sai 47 ja kommunistipuolue 33 paikkaa. Häviäjiä olivat keskusta-oikeistolaiset puolueet, joiden hallitus oli kaatunut korruptioskandaaliin. Presidentti Miroslav Zeman on sosiaalidemokraatti. Vuoden 2013 ennenikaisten vaalien  jälkeiset hallitusneuvottelut kestivät useita kuukausia. Tšekki elää historiansa pisintä taantumaa ja puolueilla oli eriäviä näkemyksiä talouden hoidosta. Protestipuolue lähti lopulta mukaan sosiaalidemokraattien johtamaan hallitukseen, vaikka näkemykset talouspolitiikasta erosivat. Kolmas hallituspuolue ovat kristillisdemokraatit. Poliittista kiistelyä maassa on aiemmin käyty myös EU-yhteistyön syventämisestä. Maan ulkopolitiikassa Yhdysvallat ja NATO ovat perinteisesti keskeisellä sijalla. Tšekki liittyi Euroopan Unioniin vuonna 2004 ja on ollut NATO:n jäsen vuodesta 1999 lähtien.

Talous ja kaupankäynti

Tšekin tasavallan talous on yksi Itä- ja Keski-Euroopan kehittyneimmistä ja vauraimmista. Vahva teollisuus juontaa juurensa 1800-luvulle, jolloin Bohemia ja Moravia olivat Itävalta-Unkarin Keisarikunnan teollisuuden pääkaupunkeja. Tšekin liittyminen EU:n vuonna 2004 toi mukanaan talousuudistuksia, jotka ovat olleet suotuisia sen talouskehitykselle. Maa on onnistunut houkuttelemaan runsaasti ulkomaisia sijoituksia, ja suorien ulkomaisten investointien määrä on ollut Keski-Euroopan kärkiluokkaa. Erityisesti saksalaiset, itävaltalaiset ja hollantilaiset ovat olleet aktiivisia sijoittajia. Teollisuuden tärkein ala on autoteollisuus, muita merkittäviä ovat teräs- ja rautatuotanto, metalliteollisuus, kemikaali- ja lääketeollisuus. Tšekki on vähitellen luopumassa nykyisestä pääenergialähteestään, korkeasti saastuttavasta ruskohiilestä, ja korvaamassa sen vaihtoehtoisilla energialähteillä johtuen EU:n tiukoista päästövaatimuksista. Lähes kaikki teollisuuden alat ovat yksityistetty, ja valtio on yrittänyt kehittää vakaan ja houkuttelevan ilmapiirin ulkomaisille sijoittajille ja yrittäjille. Ongelmana on kuitenkin korruptio julkisessa hallinnossa.
Vuoden 2008 talouskriisi iski rajusti talouteen ja maa on vasta hiljalleen pääsemässä kasvu-uralle. Teollisuuden lisäksi merkittävä ala on matkailu.

Lyhyesti

Tšekki

Pääkaupunki:

Praha

Etniset ryhmät:

tšekkiläiset 90,4 %, määrit 3,7 %, slovakit 1,9 %, muut 4 %

Kieli:

tšekki 94,9 %, slovakki 2 %, muut 2,3 %, määrittämättömät 0,8 %

Uskonto:

roomalaiskatoliset 26,8 %, protestantit 2,1 %, muut 3,3 %, määrittämättömät 8,8 %, sitoutumattomat 59 %

Väkiluku:

10 777 060

Valtiomuoto:

Tasavalta

BKT per asukas:

32 167 PPP$

Satelliittikuvat

Musta kolmio

Jäsenyys/osallisuus

Muita maaprofiileita

UNA Finland / Suomen YK-liitto © 2017