Hopp til innhold

Turkmenistan

Turkmenistan on diktatuuri, jolla on maailman suurimpiin kuuluvat kaasuvarat ja merkittävästi myös öljyä. Maa on valtaosin aavikkoa, mutta tuottaa vientiin puuvillaa ja omaan käyttöön vehnää. Keinokastelu ja torjunta-aineet ovat saastuttaneet pahoin ympäristöä.

Päivitetty viimeksi 06.04.2015

Maantiede ja ympäristö

Turkmenistan on sisämaavaltio Keski-Aasiassa. Yli 80 % maasta peittää Kara Kumin autiomaa. Maan keskiosia hallitsevat Turanin painauma ja Kara Kumin autiomaa. Lounaassa Iranin rajalla sijaitsee Kopetdagin vuorijono, joka ulottuu 2912 metriin. Vuorijono on kärsinyt merkittävistä maanjäristyksistä. Turkmenistanin länsiosassa maa rajoittuu Kaspianmereen, joka on täysin sisämaassa. Ilmasto on suurimmaksi osaksi kuivaa subtrooppista aavikkoilmastoa, jossa sataa hyvin vähän. Sadetta saadaan eniten tammikuusta toukokuuhun. Talvet ovat leutoja ja kuivia. Kesät ovat pitkiä, kuumia ja kuivia. Lähes 80 %:sta maasta puuttuu pysyvä pintaveden virta. Turkmenistanin merkittävimmät joet sijaitsevat etelässä ja idässä. Tärkein joki on Amudarya. Amudaryan patoamisen ja keinokastelun seurauksena joki laskee enää vain osittain Araljärveen, millä on ollut merkittäviä ympäristövaikutuksia Araljärveen. Huomattavimpia ympäristöongelmia ovat Kaspianmeren saastuminen, maaperän ja pohjaveden pilaantuminen ja aavikoituminen.    

Earth Earth Ecoprint

2.3 Maa-planeettaa

Jos kaikkien maailman ihmisten kulutustaso olisi yhtä suuri kuin keskivertoihmisen maassa Turkmenistan, tarvitsisimme 2.3 Maa-planeettaa.
Katso indikaattori Ekologinen jalanjälki.

Historia

Turkinsukuinen paimentolaiskansa turkmeenit saapuivat nyky-Turkmenistanin alueelle noin 1000 vuotta sitten. Alue oli sitä ennen ollut vuosisatoja eri sivilisaatioiden kohtauspaikka, ja se sijaitsi tärkeän Aasiasta Eurooppaan kulkeneen kauppareitin Silkkitien varrella. Kreikkalainen Aleksanteri Suuri valloitti alueen persialaisilta 300-luvulla eaa. 600-luvulla arabit valloittivat alueen ja toivat mukanaan islaminuskon. Ennen kuin Venäjä valloitti Turkmenistanin 1800-luvun lopulla, alue ehti olla turkkilaisten, mongolien ja persialaisten hallinnassa. Kapinoinnistaan huolimatta Turkmenistanista tehtiin sosialistinen neuvostotasavalta vuonna 1924. Turkmeenit olivat nyt ensimmäistä kertaa yhtenäinen kansa, sillä aiemmin paimentolaiskansa oli jakautunut heimoihin ja klaaneihin, jotka ovat merkittävä osa turkmeenien identiteettiä myös nykyisin. Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen Turkmenistan julistautui itsenäiseksi lokakuussa 1991. Maan otti hallintaansa entinen kommunistijohtaja Saparmurat Nijazov, joka valittiin vuonna 1992 presidentiksi. Hän sai  99,5 prosenttia äänistä.

Yhteiskunta ja politiikka

Vuonna 1992 hyväksytyn perustuslain mukaan Turkmenistan on sekulaari (ei-uskonnollinen) demokratia ja presidentillinen tasavalta. Todellisuudessa kaikki  valta on presidentillä ja hänen hallinnollaan.
 Perustuslakia muutettiin vuonna 1999 ja presidentin virasta tehtiin elinikäinen. Nijazov keskitti kaiken vallan itselleen. Parlamentin kaikki paikat olivat Nijazovin Demokraattisella puolueella, muita puolueita tai vapaata mediaa ei sallittu ja internetiä sensuroitiin. Nijazov kehitti myös henkilökultin ja vaihtoi nimensä ”Turkmenbashiksi” – kaikkien turkmeenien isäksi. Hänen patsaitaan ja kuviaan oli kaikkialla. Hän myös kirjoitti ajatuksistaan kirjan, Ruhnaman, joka oli pakollinen luettava kaikille – ajokorttiakaan ei saanut, jos ei osannut vastata kirjaa koskeviin kysymyksiin. Monet ulkomaiset yhtiöt hankkivat kauppasopimuksia Turkmenistaniin kustantamalla Ruhnaman kääntämisen omalle kielelleen – näin on myös suomenkielisen painoksen osalta. Nijazovin kuoltua vuonna 2006 vallan otti Gurbanguly Berdymuhamedov. Hänet valittiin ensimmäisissä moniehdokasvaaleilla presidentiksi vuonna 2007, muut ehdokkaat tosin olivat kaikki ainoasta sallitusta puolueesta. Vuonna 2012 Berdymuhamedov sai jatkokauden uusissa näennäisvaaleissa yli 97 prosentin ääniosuudella. Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö ETYJ ei edes lähettänyt vaalitarkkailijoita paikalle. 
Vuonna 2008 voimaan tulleella uudella perustuslailla maassa siirryttiin monipuoluejärjestelmään, mutta perustetut puolueet ovat näennäispuolueita. Lailla lisättiin myös parlamentin jäsenten lukumäärää, mutta sekin lähinnä muodollisuus.  Berdymuhamedov on tehnyt  myös muita varovaisia uudistuksia – esim. Ruhnama ei enää ole pakollista luettavaa – ja ollut edeltäjäänsä aktiivisemmin yhteydessä ulkomaihin, mutta  jatkanut  kuitenkin edeltäjänsä itsevaltaista vallankäyttöä sekä mm. mahtipontisten marmorirakennusten, muistomerkkien ja patsaiden rakennuttamista pääkaupunki Ashgabatiin.

Talous ja kaupankäynti

Valtaosa Turkmenistanista on autiomaata, mutta silti se on huomattava puuvillan tuottaja neuvostoaikojen peruna. Paimentolaiskansa pantiin viljelemään puuvillaa ja vehnää keinokastelun turvin. Massiivinen lannoitteiden ja torjunta-aineiden käyttö on aiheuttanut vakavia ympäristöongelmia. Maatalous työllistää lähes joka toisen turkmeenin, ja puuvilla on tärkeä vientituote, vehnä sen sijaan menee oman maan käyttöön.
 Turkmenistanilla on valtavat  kaasu- ja  merkittävät öljyvarat. Kaasua vietiin aiemmin vain Venäjälle neuvostoaikaisia putkia pitkin, mutta tätä nykyä yhä enemmän Iraniin ja Kiinaan. Kiinaan  rakennettiin uusia putkilinjoja, jotka otettiin käyttöön vuonna 2010, ja Iranin putkilinjojen kapasitettia on kasvatettu. 
Kaasua riittäisi vientiin enemmänkin, ja esim. EU on ollut kiinnostunut Turkmenistanin kaasusta. Mutta suunnitelmien tiellä on monia esteitä, joista yksi  on  Turkmenistanin itsevaltainen ja läpeensä korruptoitunut hallinto.
 Taloustilastot ovat Turkmenistanissa valtiosalaisuus. Talouskasvun arvioidaan olevan kuitenkin yli 10 prosenttia eli ihan maailman kärkeä. Kasvun hedelmiä ei kuitenkaan käytetä kehnon koululaitoksen tai  terveydenhoidon kehittämiseen. Työvoiman alhainen koulutustaso on merkittävä este talouden kehitykselle. Vientitulot menevät lähinnä hallitsevan eliitin ylelliseen elämään ja korruptoituneeseen tehottomaan hallintoon. Talousuudistuksia on yritetty  hiljalleen tehdä ja maahan haluttaisiin ulkomaisia sijoittajia, mutta korruptio ja lukemattomat byrokraattiset esteet eivät ole saaneet sijoittajia juuri innostumaan. Talouden yksityistämissuunnitelmia on, mutta ne odottavat vielä toteutumista.
 Työttömien määrä arvioidaan huomattavan suureksi ja köyhyys yleiseksi. Kuluttajahintojen inflaatioprosentti oli vuonna 2013 arviolta 9.

Lyhyesti

Turkmenistan

Pääkaupunki:

Ašgabat

Etniset ryhmät:

Turkmeenit 85%, uzbekit 5%, venäläiset 4%, muut 6%

Kieli:

Turkmeeni (virallinen), venäjä, uzbekki

Uskonto:

Muslimit 89%, ortodoksit 9%, tuntematon 2%

Väkiluku:

5 373 487

Valtiomuoto:

Tasavalta

Pinta-ala:

491 210 km2

Valuutta:

Turkmenistanin manat

BKT per asukas:

16 499 PPP$

Kansallispäivä:

27. lokakuuta

Satelliittikuvat

Karabogasin lahti

Jäsenyys/osallisuus

Muita maaprofiileita

UNA Finland / Suomen YK-liitto © 2017