Hopp til innhold

Uganda

Ugandan tasavalta

Ugandalla on runsaasti luonnonvaroja, mutta huonot johtajat ja sisäiset levottomuudet ovat johtaneet maan suuriin taloudellisiin vaikeuksiin.

Päivitetty viimeksi 06.04.2015

Maantiede ja ympäristö

Keski-Afrikan ylänkö kattaa kolme neljäsosaa Ugandan pinta-alasta ja suurin osaa maata sijaitsee noin 900 metriä merenpinnan yläpuolella. Ilmasto on pääosin trooppinen ja lämpötila pysyttelee noin 22 asteen tienoilla. Suuri osa maata on savannia erityisesti sen jälkeen, kun suurin osa maan sademetsistä on tuhottu. Victoria-järvi jakautuu Ugandan, Tansanian ja Kenian kesken ja muodostaa osan Ugandan etelärajasta. Monet ympäristöongelmat uhkaavat tätä aiemmin niin kalaisaa järveä. Monikansalliset yhtiöt harjoittavat troolareillaan liikakalastusta ja tuhoavat järven kalakantaa. Lisäksi osa järvestä on kasvamassa umpeen vesihyasinttien räjähdysmäisen leviämisen ja vedenpinnan laskun seurauksena. Salametsästys, metsäkadot, liikalaidunnus ja maanpinnan eroosio ovat muita Ugandan huomattavia ympäristöongelmia.

Ecoprint

0.7 Maa-planeettaa

Jos kaikkien maailman ihmisten kulutustaso olisi yhtä suuri kuin keskivertoihmisen maassa Uganda, tarvitsisimme 0.7 Maa-planeettaa.
Katso indikaattori Ekologinen jalanjälki.

Historia

Pohjoisessa Ugandassa oli asutusta kolmen vuosituhannen ajan ennen ajanlaskumme alkua, jolloin alueelle saapui asukkaita Nuubiasta, Niilin yläjuoksulta. Myöhemmin lännen suunnasta saapui bantu-kieltä puhuvia kansoja ja koillisesta haamilaisia kansoja. Ugandan pohjoisosissa syntyi erilaisia klaaniyhteiskuntia, kun taas eteläosiin syntyi 1300-luvulle tultaessa pieniä kuningaskuntia, joista tärkein oli hyvin järjestäytynyt Buganda. 1800-luvun alkupuolella Egyptin ja Sudanin orjakauppiaat saapuivat Ugandaan ja tämän jälkeen brittiläiset tutkimusmatkailijat. Vuonna 1890 Englanti ja Saksa tekivät sopimuksen, jossa alueesta tehtiin brittien siirtomaa. Se oli brittien hallinnassa vuoden 1962 itsenäistymiseen asti, jolloin neljästä kuningaskunnasta muodostettiin Ugandan liittovaltio. Presidentiksi valittiin Bugandan kuningas, mutta Ugandan vapaustaistelua johtanut Milton Obote syrjäytti hänet vuonna 1966 ja maasta tehtiin tasavalta. Oboten syrjäytti sotilasvallankaappauksessa Idi Amin. Aminin väkivaltainen ja korruptoitunut hallintokausi päättyi vallankaappauksella vuonna 1979. Hänen kaudellaan tapettiin yli 200 000 ihmistä. Milton Obote palasi maanpaosta ja valittiin presidentiksi 1980. Häntä syytettiin vaalipetoksesta ja Yoweri Musevenin johtama kansallinen vastarintaliike NMR aloitti sissisodan. Sisällissodassa kuoli yli 100 000 ihmistä. Armeija kaappasi vallan 1985, mutta vuotta myöhemmin Musevenin joukot valtasivat pääkaupunki Kampalan ja Museveni nousi maan johtoon. Hän on ollut presidenttinä siitä lähtien ja onnistunut lähes vakauttamaan maan.

Yhteiskunta ja politiikka

Uganda on tasavalta. Presidentti valitaan joka 5. vuosi, ja hän nimittää pääministerin ja muut hallituksen jäsenet sekä johtaa hallitusta pääministerin avustamana. Museveni sai vuonna 2011 pidetyssä vaaleissa 68,4 prosenttia äänistä. Joka 5. vuosi valittavassa parlamentissa on 375 jäsentä. Heistä 238 valitaan yleisillä vaaleilla, naiset valitsevat 112 ja erilaiset intressiryhmät (armeija, vammaiset, nuoret ja ay-liike) 25. Vuoden 2011 vaaleissa Musevenin puolue NMR sai 263 paikkaa.
 Musevenin hallinto on onnistunut pitämään maan melko demokraattisena ja parantamaan ihmisoikeuksia mm. puuttumalla armeijan ja poliisin toimintaan. Vuosina 2009–2010 poliisivoimia kuitenkin kritisoitiin kovista otteista opposition mielenosoituksissa. Hallinto on saanut kansainvälistä kiitosta aidsin vastaisessa taistelussa. Aidsiin sairastuneiden osuus on saatu pudotettua 30 prosentista yksinumeroisiin lukuihin. Sen sijaan Ugandan parlamentin hyväksymä ankara homo-vastainen laki aiheutti laajaa kansainvälistä kritiikkiä, ja mm. Yhdysvallat ja Pohjoismaat keskeyttivät kehitysyhteistyörahojen maksun. Perustuslakituomioistuin kuitenkin kumosi lain vuonna 2014. 
Hallitus ei ole kuitenkaan onnistunut lopettamaan Pohjois-Ugandaa ja naapurimaita jo 30 vuotta terrorisoineen Lord`s Resistance Army:n (LRA) toimintaa. Joseph Konyn johtama LRA on omintakeinen uskonnollinen kultti-liike, joka on sekoitus kristillisyyttä ja luonnonuskontoja. LRA on tappanut julmasti arviolta 100 000 ja siepannut yli 60 000 lasta sotilaiksi ja seksiorjiksi. Lisäksi LRA:n terrori on ajanut 1,5 miljoonaa ihmistä kodeistaan. Yhdysvallat on mukana terroriryhmän vastaisessa taistelussa. Ugandan armeija on sekaantunut myös naapurimaiden, mm. Keski-Afrikan tasavallan konflikteihin. Maailman pankki luokittelee Ugandan matalan tulotason maaksi. Köyhyys on vähenemässä, mutta joka neljäs ugandalainen elää yhä köyhyysrajan alapuolella. Internetyhteyksin varustettujen kännyköiden käyttö on kuitenkin lisääntynyt nopeasti. Korruptio on yleistä, ja siitä uutisoivat toimittajat ahtaalla.

Talous ja kaupankäynti

Ugandan väestöstä 80 prosenttia elää maanviljelyllä. Hedelmällisen maaperän ja säännöllisten sateiden ansiosta maa on omavarainen ruoantuotannon suhteen ja tuotteita riittää myös vientiin. Kahvi on tärkein vientituote – sen osuus on välillä noussut 90 prosenttiin kokonaisviennistä. Maa on siksi erittäin altis kahvin maailmanmarkkinahinnan muutoksille. Ugandasta viedään myös teetä, puuvillaa, kukkia ja kalaa. Mineraalivarat ovat verraten runsaat: kulta, kupari koboltti. Mineraalivaroja ei kuitenkaan ole kunnolla vielä tutkittu. Maasta on löydetty öljyä, josta odotetaan huomattavaa parannusta paljolti kehitysavun varaan rakentuvaan talouteen. 
Idi Aminin hallintokaudella maasta karkotetut aasialaiset yrittäjät ovat palailleet. Viime vuosina talouskasvu on piristynyt erityisesti palvelusektorilla ja elintarviketuotannossa. Talouden kehitystä rajoittavat epäluotettava energian saanti ja energian kallis hinta, kehittymätön infrastruktuuri ja korruptio. Maasta löytyneet öljyesiintymät ovat luoneet suuria odotuksia tulevien vuosien kehitykselle.

Lyhyesti

Uganda

Pääkaupunki:

Kampala

Etniset ryhmät:

bagandat 16,9 %, banyakolet 9,5 %, basogat 8,4 %, bakigat 6,9 %, itesot 6,4 %, langit 6,1 %, acholit 4,7 %, bagisut 4,6 %, lugbarat 4,2 %, bunyorot 2,7 %, muut/ei eritellyt 29,6 % (2002)

Kieli:

englanti, ganga/luganda, nigeriläis-kongolaisia kieliä, nilosaharalaisia kieliä, swahili, arabia

Uskonto:

katolilaiset 41,9 %, protestantit 42 %, muslimit 12,1 %, muita/ei eritellyt/ei uskontoa 4 % (2000)

Väkiluku:

40 141 262

Pinta-ala:

236 040 km2

Valuutta:

Ugandan šillinki

BKT per asukas:

1 825 PPP$

Kansallispäivä:

9. lokakuuta

Satelliittikuvat

Victoriajärvi

Virungan kansallispuisto

Jäsenyys/osallisuus

Muita maaprofiileita

UNA Finland / Suomen YK-liitto © 2017