[[suggestion]]
Ukraina
two equal horizontal bands of azure (top) and golden yellow represent grain fields under a blue sky

Keskeiset luvut ja tiedot

Pääkaupunki

Kiova

Etniset ryhmät

ukrainalaiset 77,8 %, venäläiset 17,3 %, muut 4,9 %

Kieli

ukraina (virallinen), venäjä

Uskonto

Ukrainan ortodoksit 76,5 %, Ukrainan kreikkalais-katoliset 8 %, muut ortodoksit 7,2 %, muut kristityt 4,4 %, muut 3,8 %

Väkiluku

44 miljoonaa

Valtiomuoto

tasavalta

Pinta-ala

603 628 km2

Valuutta

Hryvnia

Kansallispäivä

14. elokuuta

Muut maasivut

Maantiede

Ukraina sijaitsee strategisella paikalla itäisessä Euroopassa. Suurin osa Ukrainasta on tasankoa, jonka keskimääräinen korkeus on 175 metriä. Tasanko on osa Itä-Euroopan tasankoa. Ukrainaa ympäröivät vuoret lännestä ja etelästä. Karpaattien pohjoinen osa ulottuu Ukrainan länsiosiin ja Krimin niemimaan Krimin vuoret sijaitsevat maan eteläosassa. Dnepr-joki halkoo maan lähes kahtia pohjois-etelä-akselilla. Joki laskee Mustaanmereen, jonka rantavaltio Ukraina on. Krimin niemimaa, joka oli osa Ukrainaa vuoden 2014 kriisiin asti, työntyy Mustaanmereen pohjoisessa. Krimin niemimaa Ukraina itäpuolella rajautuu Asovanmereen, joka jatkuu Venäjän puolelle. Ukrainassa on lauhkea mannerilmasto ja välimerenilmasto Krimin eteläisellä rannikolla. Säähän vaikuttaa merkittävästi Atlantin kostea ilma. Kesät ovat lähes koko maassa lämpimiä ja paikoin kuumia. Talvet vaihtelevat Mustanmeren viileistä sisämaan kylmiin säihin. Ukrainan merkittävimmät ympäristöongelmat ovat juotavan veden puute, ilman ja veden saastuminen sekä metsien häviäminen. Lisäksi Tšernobylin vaikutus on edelleen paikoin merkittävä.

Earth Ecoprint

1.6 Maa-planeettaa

Jos kaikkien maailman ihmisten kulutustaso olisi yhtä suuri kuin keskivertoihmisen maassa Ukraina, tarvitsisimme 1.6 Maa-planeettaa.
Tämän indikaattorin avulla voit tarkastella Ekologinen jalanjälki.

Historia

Ukrainalaiset polveutuvat itäslaaveista, jotka 400–500 luvulla asettuivat Karpaattien ja Dneprin välisille hedelmällisille mustanmullan alueille. Itäslaavit ja viikingit  perustivat 800-luvulla Kiovan Venäjän suuriruhtinaskunnan, joka ulottui  laajimmillaan Mustaltamereltä Laatokkaan. Valtakunta hajosi 1200-luvulla sisäisiin valtataisteluihin ja mongolien maahantunkeutumiseen. Vuosina 1300–1600 alue oli Puola-Liettua valtakunnan alaisuudessa. 1600-luvulla Itä-Ukraina ja Kiova liitettiin Venäjään ja 100 vuotta myöhemmin myös merkittäviä osia Länsi-Ukrainasta. 1800-luvulla kansallisuusaate voimistui erityisesti Länsi-Ukrainassa, mm. autonomiaa ja ukrainan kielen tunnustamista tavoiteltiin. Venäjän vallankumouksen jälkeen Ukraina julistautui itsenäiseksi vuonna 1918, mutta Venäjä valtasi sen uudelleen ja maasta tuli vuonna 1922 osa Neuvostoliittoa. Ukrainalainen nationalismi tuhottiin ja 1930-luvulla viljavat maat pakkokollektivisoitiin, minkä seurauksena noin kuusi miljoonaa ihmistä kuoli nälkään. Toisessa maailmansodassa maa joutui Saksan ja puna-armeijan taistelutantereeksi ja arviolta viisi miljoonaa ihmistä kuoli. Ukraina itsenäistyi elokuussa 1991 Neuvostoliitosta.

Yhteiskunta ja politiikka

Vuoden 2004 presidentin vaaleissa olivat vastakkain Länsi-Ukrainan tukema oppositioehdokas Viktor Juštšenko ja Itä-Ukrainan venäjänkielisten alueiden ja Venäjän tukema Viktor Janukovytš. Vaalivippiepäilyt johtivat oranssiin pukeutuneiden opposition kannattajien joukkoprotesteihin (nk. Oranssi vallankumous) vaatimaan uusia vaaleja. Uusintavaalit voitti Juštšenko. Vuonna 2006 Oranssikoalitio hävisi parlamenttivaalit sisäisten riitojensa vuoksi ja 2010 presidentinvaalit voitti Viktor Janukovytš. Parlamenttivaaleissa 2012 Janukovytšin Alueiden puolue sai yksinkertaisen enemmistön. Vaalit sujuivat teknisesti lähes moitteitta, mutta vaaleja edeltävät tapahtumat herättivät runsaasti kritiikkiä niin Ukrainassa kuin ulkomaillakin: vaalilakia oli muutettu Alueiden puoluetta suosivaksi, puolue sai vaalirahoitusta valtion varoista, valtion media oli sen äänitorvi, kaksi merkittävää oppositiojohtajaa oli vankilassa, oppositioehdokkaita ja toimittajia ahdisteltiin.


Marraskuussa 2013 Janukovytš  kieltäytyi allekirjoittamasta kumppanuus- ja vapaakauppasopimusta EU:n kanssa ja ilmoitti aikomuksista lähentyä Venäjää. EU-yhteistyötä kannattaneet ukrainalaiset aloittivat pääkaupunki Kiovan Maidanin aukiolla mielenosoitukset, joihin osallistui parhaimmillaan jopa 800 000 ihmistä. Poliisi ja turvallisuusjoukot pyrkivät tukahduttamaan protestit väkivalloin, yli sata ihmistä kuoli ja yli 10 000 loukkaantui. Parlamentti erotti Janukovytšin, joka pakeni maasta. Venäjä miehitti Ukrainalle kuuluvan Krimin niemimaan ja liitti sen itseensä maaliskuussa 2014.

Venäjämieliset separatistit aloittivat huhtikuussa 2014 taistelut, jotka kärjistyvät pian sodaksi Ukrainan armeijan ja kapinallisten välillä. Syyskuussa solmittiin Minskissä rauhansopimus, mutta sovittua tulitaukoa rikottiin jatkuvasti. Helmikuussa 2015 sovittiin uudesta tulitauosta, joka on sekin rakoillut ja rauhansopimuksen ehtojen täyttäminen oli yhä kesken maaliskuussa 2015 ja kriisi jatkuu. 


Ukrainassa järjestettiin toukokuussa 2014 presidentinvaalit, jotka voitti länsimielinen liikemies Petro Porošenko ja länsimieliset puolueet saivat selkeän enemmistön parlamenttiin ennenaikaisissa parlamenttivaaleissa lokakuussa. Itä-Ukraina separatistien hallitsemilla alueilla vaaleja ei pystytty järjestämään.

Parlamentin 450 paikasta täytettiin vain 423. Suurimmaksi ryhmäksi nousi pääministeri Arseni Jatsenjukin Kansanrintama-puolue niukasti ennen presidentin puoluetta. Jatsenjuk valittiin myös uuden viiden puolueen hallituksen pääministeriksi. Hallituspuolueilla on takana yli 300 edustajaa parlamentissa. 
Ukrainan poliittinen järjestelmä on hyvin presidenttivetoinen, eikä parlamentilla ole perustuslain mukaan juurikaan valtaa. Perustuslakia uudistettiin Oranssin vallankumouksen jälkeen pääministerin ja parlamentin valtaa lisänneeseen suuntaan, mutta presidentti Janukovytš vaihtoi perustuslakituomioistuimen tuomarit, jotka totesivat lakiuudistukset laittomiksi. 


Ukrainan mielenosoituksissa onkin ollut myös kyse kansalaisten kyllästymisestä demokratian ohuuteen, oikeuslaitoksen mädännäisyyteen, poliitikkojen ja hallinnon korruptoituneisuuteen sekä kansalaisoikeuksien ja sananvapauden rajoituksiin. Suuttumusta on herättänyt myös oligarkkien – kansallisomaisuuden itselleen keplotelleiden – vaikutusvalta poliittisiin päätöksiin.
 Ukraina on nyt uudistusmielisten hallitsema ensimmäistä kertaa historiansa aikana. Demokraattisia uudistuksia odottaa kansalaisten ohella myös Euroopan unioni. Ukraina allekirjoitti kesällä 2014 Janukovytšin hylkäämän EU-sopimuksen, joka edellyttää lainsäädännön laajaa yhdenmukaistamista EU-lakien kanssa.

Talous ja kaupankäynti

Ukrainan siirtyminen markkinatalouteen on sujunut hitaasti. Maa oli pahoissa talousvaikeuksissa jo ennen Itä-Ukrainan kriisiä. Talous oli pienempi kuin vuonna 1992. BKT oli 2012 kaksi kertaa pienempi kuin Valko-Venäjän, jonka asukasluku on 33 miljoonaa pienempi. Valtion budjetti vuonna 2014 oli 12 % alijäämäinen johtuen mm. ylisuuresta virkamieskunnasta, energiasubventoinneista kotitalouksille ja yrityksille ja kestämättömästä eläkejärjestelmästä.  
Harmaan talouden osuus oli 40–70 % kokonaistaloudesta. Ukraina oli Venäjän ohella Euroopan korruptoitunein maa. Kolmannes viennistä meni Venäjälle, EU-maiden vienti oli toiseksi suurin.
 Ukraina tuo valtaosan tarvitsemastaan kaasusta ja öljystä Venäjältä ja sen kautta kaasua kulkee myös muualle Eurooppaan.
 Vuoden 2014 aikana talous supistui lähes 7 %, loppuvuonna 15.

Itä-Ukrainan separatistialueen teollisuuslaitokset tuottivat neljänneksen teollisuustuotannosta, mikä on yksi syy talouden sukeltamiseen. Sota vei noin viisi prosenttia BKT:sta, mukana eivät vielä ole tuhojen korjaukset.
 Kansainvälinen valuuttarahasto solmi maaliskuussa 2015 sopimuksen Ukrainan kanssa neljän vuoden sopimuksen talousavusta. Maahan kanavoidaan rahoitusta 35 miljardia euroa. Ukrainan talous nojaa pitkälti Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n tukeen. IMF:n ohella avunantajina ovat Euroopan unioni sekä yksittäisiä maita. IMF:n tuki Ukrainalle on ehdollista: lainaerät saadakseen Ukrainan uudistettava korruptoituneen taloutensa rakenteita ja pienennettävä valtion menoja.
 Ukrainalla on runsaat luonnonvarat ja merkittävä teollisuuden tuotantokapasiteetti. Maa on edelleen merkittävä teräksen, vetureiden, rautatiekaluston ja lentokoneiden valmistaja. Tuotteita myös viedään. Ukrainassa on viljelysmaata enemmän kuin millään muulla maalla Euroopassa ja elintarvikkeet ovat merkittävä vientituote.  Maataloudessa on potentiaalia, mutta  se kaipaa uudistamista. 
IT-alan asiantuntijoita Ukrainassa on neljänneksi eniten maailmassa. Myös muilla aloilla on runsaasti korkeasti koulutettua työvoimaa, joskin itsenäistymisen jälkeen 6–7 miljoonaa ukrainalaista on muuttanut työn perässä ulkomaille.

Kartat

Tilastot

YK:n vuosituhattavoitteet Tältä sivulta löydät arvot maalle Ukraina koskien kaikkia indikaattoreita (viimeisin raportoitu vuosi). Voit helposti verrata arvoja muiden maiden arvojen kanssa

  •  

    Ukraina

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Työttömyys, nuoret naiset
    6,5
    Prosenttiosuus
    Työttömyys, nuoret
    21,3
    Prosenttiosuus
    Työttömyys
    7,7
    Prosenttiosuus
    Primaarisektori
    12
    Prosent
    Sekundaarisektori
    25
    Prosent
    Tertiaarisektori
    63
    Prosent
  •  

    Ukraina

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Pinta-ala
    603 550
    Neliökilometriä (km²)
    Viljelykelpoinen maa
    56,2
    Prosenttiosuus maan pinta-alasta
    Metsäalueet
    16,7
    Prosenttiosuus
  •  

    Ukraina

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Väestömäärä
    44 223,000
    Hedelmällisyys
    1,5
    Lasten lukumäärä per nainen
    Elinikä, odotettavissa oleva
    69
    Vuosi
    Elinikä, odotettavissa oleva, naiset
    75
    Vuosi
    Elinikä, odotettavissa oleva, miehet
    64
    Vuosi
  •  

    Ukraina

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Ydinvoima
    88 389
    miljoonaa kilowattituntia (kWh)
  •  

    Ukraina

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Äärimmäinen köyhyys
    0,0
    Prosenttiosuus
    Slummit, kaupunkiväestö
    Puuttuva tieto
    Prosenttiosuus kaupunkiväestöstä
    Aliravitsemus
    Puuttuva tieto
    Prosenttiosuus
  •  

    Ukraina

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Turvapaikanhakijat kohdemaan mukaan
    5 908
    Henkilöä
    Pakolaiset, lähtömaan mukaan
    321 300
    Henkilöä
    Pakolaiset, kohdemaan mukaan
    3 273
    Henkilöä
    Maan sisäiset pakolaiset
    1 653 000
  •  

    Ukraina

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Aseellisissa konflikteissa menehtyneet
    255
    Menehtyneiden määrä per 100 000 asukasta
    Rauhanindeksi
    3,184
    Asteikko 1-5 (yksi on paras, 5 on huonoin)
    Sotilasmenot
    Puuttuva tieto
    Prosenttiosuus BKT:sta
  •  

    Ukraina

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Lapsikuolleisuus
    9
    Menehtyneiden määrä per 1000 elävänä syntynyttä lasta
    Synnytykset, nuoret tytöt
    27
    Elävänä syntyneet lapset per 1000 naista
    Äitiyskuolleisuus
    Puuttuva tieto
    Menehtyneiden määrä per 100 000 elävänä syntynyttä lasta
    Tuberkuloosi, tapaukset
    94
    Tuberkuloositapaukset per 100 000 asukasta
  •  

    Ukraina

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Teloitukset
    Puuttuva tieto
    Poliittiset oikeudet
    3
    Asteikko 1-7 (1 on paras, 7 huonoin)
    Lehdistönvapaus
    31,16
    Asteikossa 0 on paras
    Kansalaisoikeudet
    3
    Asteikko 1-7 (1 on paras, 7 huonoin)
  •  

    Ukraina

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Hiilidioksidipäästöt asukasta kohden
    Puuttuva tieto
    tonnia CO2 per asukas
    Ekologinen jalanjälki
    2,8
    Hehtaaria per henkilö
  •  

    Ukraina

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Lukutaitoaste, nuoret
    99,8
    Prosenttiosuus
    Lukutaito, aikuiset
    99,8
    Prosenttiosuus
  •  

    Ukraina

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Puhdas vesi
    96,2
    Prosenttiosuus
    Sanitaatio
    96
    Prosenttiosuus
  •  

    Ukraina

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Bruttokansantuote
    Puuttuva tieto
    ppp-dollaria (purchasing power parity, ostovoimapariteetti)
    Bruttokansantuote asukasta kohden
    Puuttuva tieto