Hopp til innhold

Unkari

Unkarin tasavalta

Unkari on Keski-Euroopassa sijaitseva sisävaltio. Maa on sekä Euroopan unionin että Naton jäsen.

Päivitetty viimeksi 06.04.2015

Maantiede ja ympäristö

Unkari on sisämaa, jota halkovat Tonava ja Tisza. Unkarista löytyy myös muutama merkittävä järvi, kuten Balaton järvi, joka on Keski-Euroopan suurin makean veden järvi. Suurin osa Unkarista on alankoa, josta löytyy muutamia 200 ja 300 metrin huippuja. Unkarissa on kolme suurta maantieteellistä aluetta. Tonava jakaa maan kahteen poikkeavaan osaan. Tonavan itäpuolella on Suuri alanko eli Alföld ja länsiosassa Pieni alanko eli Tonavantaka sekä pohjoisen vuoristoseudut, joka ulottuu aina Karpaatteihin. Suuri alanko käsittää yli puolet Unkarin pinta-alasta. Suuri alanko vaihtelee viljelysmaasta hiekkaisiin alueisiin, erämaahan ja aina soisiin alueisiin. Pieni alanko on mäkistä aluetta, joka jatkuu aina Itävallan puolelle Alppeihin. Pieni alanko on pääasiassa maatalousaluetta. Unkarissa on mannerilmasto kylmine talvineen ja lämpimine ja kuumine kesineen. Erityisesti Suurella alangolla koetaan kovia sääoloja, kuten kuumia kesiä, kylmiä talvia ja vähäisiä sateita. Ympäristöongelmina maassa ovat maaseudun saastuminen, joka alkoi jo 1980-luvulla. Saastuttajina ovat olleet sekä maataloudessa käytetyt lannoitteet että tehtaat.

Earth Ecoprint

1.6 Maa-planeettaa

Jos kaikkien maailman ihmisten kulutustaso olisi yhtä suuri kuin keskivertoihmisen maassa Unkari, tarvitsisimme 1.6 Maa-planeettaa.
Katso indikaattori Ekologinen jalanjälki.

Historia

Taitavasti ratsastava paimentolaiskansa unkarilaiset eli madjaarit saapuivat 800-luvulla Unkariin Uralin ja Volgan seuduilta. Unkarilaiset pitävät vuotta 896 ”kotimaahan tulona”. Unkarin kuningaskunta syntyi vasta vuonna 1000, kun kristinuskoon kääntynyt kuningas Tapani (István) Pyhä yhdisti  suomalais-ugrilaisiin kuuluvat unkarilaiset heimot. Kuningaskunta kesti koossa 1500-luvun, kunnes turkkilaiset osmanit (ottomaanit) valloittivat siitä osan ja Itävaltalaiset Habsburgit toisen. Habsburgit yhdistivät alueen 1600-luvun lopulla. Kansallistuntoiset  unkarilaiset  kapinoivat  jatkuvasti  Habsburgeja vastaan, ja kapinassa  vuonna 1848 Unkarista tehtiin tasavalta, mutta 1867  Unkari muodosti Itävallan kanssa Itävalta-Unkarin kaksoismonarkian.

Kaksoismonarkia pysyi pystyssä ensimmäiseen maailmansotaan asti, mutta hajosi Itävalta-Unkarin tappion myötä ja Unkarin menettäessä kolmanneksen alueestaan. Kommunistit  kaappasivat vallan 1919. Seurasi sisällissota, jonka voitti oikeistolainen valkokaarti. Unkari oli 1930-luvun tiiviissä yhteistyössä Italian ja Saksan kanssa ja liittyi toisessa maailmansodassa vuonna 1941 Saksan hyökkäykseen Neuvostoliittoon.  Puna-armeija valloitti maan vuonna 1945. Unkari julistettiin tasavallaksi 1946 ja se menetti kaikki valloittamansa alueet, mm. Slovakian. 

Neuvostoliiton painostuksesta myös vuoden 1946 vaaleissa huonosti menestynyt kommunistinen puolue sai merkittäviä hallituspaikkoja. Neuvostoliiton tuella kommunistit ottivat vallan ja vuonna 1949 Unkari julistettiin sosialistiseksi kansantasavallaksi. Kun kansallismielinen kommunisti Imre Nagy nousi pääministeriksi, hän ilmoitti vuonna 1956 Unkarin eroavan Neuvostoliiton johtamasta itä-blokin maiden puolustusliitosta, Varsovan liitosta, jolloin neuvostojoukot marssivat maahan. Sitä ennen Unkarissa olivat alkaneet demokraattisia uudistuksia vaatineet laajat mielenosoitukset. Tämä nk. Unkarin kansannousu tukahdutettiin kovin ottein. Kommunistien valta kesti 50 vuotta, jona aikana maatalousmaasta tehtiin neuvostotyylinen teollisuus- ja yksipuoluevaltio. 
Unkari oli ensimmäinen itäblokin maa, joka siirtyi demokratiaan. Mielenosoitusten jälkeen parlamentti hyväksyi nk. demokratiapaketin vuonna 1988, ja maassa pidettiin ensimmäiset vapaat monipuoluevaalit 1990. Unkarista tuli Naton jäsen vuonna 1999 ja EU:n vuonna 2004.

Yhteiskunta ja politiikka

Unkari on tasavalta, jonka päämies on presidentti. Presidentin valitsee maan parlamentti joka viides vuosi. Presidentinvirka on lähinnä seremoniallinen. Parlamentti koostuu 199 jäsenestä, jotka valitaan joka neljäs vuosi. Jäsenistä 106 valitaan vaalipiireittäin 1/piiri ja 93 koko maan laajuisesti. Pääministerillä on merkittävin valta, hänet valitsee parlamentti. 
Viimeisen 20 vuoden aikana valtaa ovat pitänyt kaksi puoluetta: sosialidemokraattinen Sosialistipuolue MSZP  ja kristillisdemokraattinen oikeistopuolue Fidesz (nuorten demokraattien liitto).

Vuoden 2010 parlamenttivaaleissa MSZP:n kannatus romahti yli puolella 19,3 prosenttiin globaalin talouskriisin vuoksi tehtyjen  julkisten menojen leikkausten ja korruptiosyytösten aiheuttaman tyytymättömyyden vuoksi. Fidesz sai yli puolet äänistä, mutta Unkarin vaalijärjestelmän johdosta se sai parlamentin paikoista 68 % eli 2/3.
 Kolmanneksi suurimaksi puolueeksi nousi romani-, juutalais- ja homovastainen oikeistopopulistipuolue Jobbik. Fidesz ajoi pääministeri Victor Orbanin johdolla läpi uuden perustuslain, jota EU arvosteli demokratian ja ihmisoikeuksien vastaiseksi. Vuonna 2012 voimaan tulleen perustuslain mukaan monet lait vaativat 2/3 enemmistön parlamentissa. YK:n työjärjestö ILO kritisoi lakia monilta osin kansainvälisen oikeuden vastaiseksi, sillä laki heikentää merkittävästi työntekijöiden oikeuksia. Perustuslaki myös heikentää oikeuslaitoksen ja maan keskuspankin riippumattomuutta. Uuden lain mukaan perustuslakituomioistuin ei voi enää puuttua lakien sisältöön ja sen ennen vuotta 2012 tekemät päätökset mitätöitiin. Mediaa valvomaan perustettiin mediavirasto, jonka kaikki jäsenet ovat valtapuolue Fideszistä. 
Unkarin oppositio on varsina hajanainen, eikä maassa käydä julkista poliittista keskustelua.

Vuoden 2014 vaaleissa Fidesz jatkoi valtapuolueena saaden parlamenttipaikkaa ja säilytti näin lakiuudistuksiin tarvittavan 2/3 enemmistön yhden paikan turvin. Vasemmistopuolueiden koalitio sai 38 ja kannatustaan nostanut Jobbik 23 paikkaa. Helmikuun 2015 täytevaaleissa Fidesz kuitenkin menetti yhden paikan varassa olleen tärkeän 2/3 enemmistön.
 Uusi perustuslaki ja siihen myöhemmin tehdyt muutokset ovat aiheuttaneet mielenosoituksia, mutta kansalaisten tyytymättömyys ilmenee lähinnä poliittisena apatiana. Syksyllä 2014 etenkin nuoret protestoivat hallituksen päätöstä korottaa internet-maksuja, ja korotukset peruttiin. 
Aiemmin EU-yhteistyötä kannattanut pääministeri Orban on alkanut suhtautua EU:hun kielteisemmin ja lähestynyt Venäjää. Vladimir Putin vieraili Unkarissa helmikuussa 2015.
Nuorisotyöttömyys on suuri ongelma, joka kolmas nuori on vailla työtä. Yleinen työttömyysprosentti on yli 10. Köyhiä väestöstä on 13–14 prosenttia, lapsista joka kolmas. 
Asunnottomuudesta voidaan lain mukaan rangaista.

Talous ja kaupankäynti

Unkarissa aloitettiin merkittävien talousuudistusten sarja kommunismin romahtamisen jälkeen vuonna 1989. Muista siirtymätalouden maista poiketen Unkari myi valtionomistusta, jotta maa pystyisi lyhentämään ulkomaan velkaansa. Yksityistäminen koski muun muassa tehtaita, maatalouden osuuskuntia, pieniä kauppoja ja vähittäismyyntiyrityksiä. Muutos sosialistisesta taloudesta markkinatalouteen tapahtui kitkattomasti. Maatalous on pysynyt merkittävä taloudenosa-alueena. Unkarin merkittävin luonnonvara onkin hedelmällinen maa, koska yli 80 % maa-alasta soveltuu maanviljelyyn. Unkarilta uupuu kansallisia energialähteitä ja raaka-aineita teollisuuden edelleen kehittämiseen. Tarvitsemastaan öljystä 80 prosenttia maa ostaa Venäjältä ja kaasusta 60 prosenttia.
 Unkari on sopinut ostavansa myös uuden ydinvoimalan venäläiseltä Rosatomilta. EU-komissio tutkii sopimuksen laillisuutta ja siihen liittyviä valtion tukia.
 Unkarin talous oli vuonna 2008 alkaneen globaalin talouskriisin vuoksi pahoissa vaikeuksissa, mutta vuonna 2013 talous kasvoi EU:sta neljänneksi eniten. Valtion budjetti on pitkään ollut alijäämäinen. Vuonna 2010 Orbanin hallitus otti yksityiset eläkerahastot valtion haltuun paikkaamaan budjettialijäämää. Vuonna 2011 maa otti käyttöön tasaveron 16 % entisen progressiivisen verotuksen sijaan. 
Unkarin vahvimmat teollisuusalat ovat autoteollisuus, elektroniikkateollisuus, lääketeollisuus, ICT-ala ja elintarviketeollisuus. Unkarin tärkein kauppakumppani on Saksa.

Lyhyesti

Unkari

Pääkaupunki:

Budapest

Etniset ryhmät:

unkarilaiset 92,3 %, romanit 1,9 %, muut 5,8 %

Kieli:

unkari

Uskonto:

Roomalaiskatoliset 51,9%, muut kristityt 22,5%, muut/ ei uskontoa/ei ilmoittanut 25,6%

Väkiluku:

9 911 396

Valtiomuoto:

tasavalta

Pinta-ala:

93 030 km2

Valuutta:

Unkarin forintti

BKT per asukas:

25 582 PPP$

Kansallispäivä:

20. elokuuta

Satelliittikuvat

Gabčíkovo

Jäsenyys/osallisuus

Muita maaprofiileita

UNA Finland / Suomen YK-liitto © 2017