[[suggestion]]
Uusi-Seelanti

Keskeiset luvut ja tiedot

Pääkaupunki

Wellington

Etniset ryhmät

eurooppalaiset 56,8 %, aasialaiset 8 %, maorit 7,4 %, muut 24,8 %

Kieli

viralliset kielet englanti, maori ja viittomakieli

Uskonto

protestantit 38,6 %, katolilaiset 12,6 %, kristityt maorit 1,6 %, hindut 1,6 %, buddhalaiset 1,3 %, muut 12,1 %

Väkiluku

4,4 miljoonaa

Valtiomuoto

parlamentaarinen demokratia ja perustuslaillinen monarkia

Pinta-ala

268 021 km2

Valuutta

Uuden-Seelannin dollari

Kansallispäivä

17. huhtikuuta

Muut maasivut

Maantiede

Uusi-Seelanti muodostuu kahdesta pääsaaresta (pohjois- ja eteläsaari) ja lukuisista pienemmistä saarista. Pohjoissaarella on tulivuoria, kuumia järviä ja geysirejä. Eteläsaari on isompi ja siellä asuu noin neljäsosa maan väestöstä. Saarta jakaa pituudelta Etelä-Alppien vuorijono. Uusi-Seelanti sijaitsee kahden mannerlaatan lähenemiskohdassa, mikä aiheuttaa tulivuorien syntymisiä, geysirejä ja maanjäristyksiä. Maassa tapahtuu vuosittain noin 14 000 maanjäristystä, joista osa on voimakkaita. Koska Uusi-Seelanti on ollut eristäytynyt muusta maailmasta jo pitkään, saarella on erityinen eläimistö ja kasvisto. Alkuperäistä eläimistöä ja kasvistoa kuitenkin uhkaa vierasperäiset, leviävät lajit. Maalla on merkittävät vesivarat, esimerkiksi pohjavettä on riittävästi. Uuden-Seelannin ilmasto on vaihtelevaa: kylmästä ja märästä kuivaan ja subtrooppiseen.  

Earth Earth Ecoprint

3 Maa-planeettaa

Jos kaikkien maailman ihmisten kulutustaso olisi yhtä suuri kuin keskivertoihmisen maassa Uusi-Seelanti, tarvitsisimme 3 Maa-planeettaa.
Tämän indikaattorin avulla voit tarkastella Ekologinen jalanjälki.

Historia

Uusi-Seelanti on yksi alueen uusimmista asutuista saarista. Ensimmäiset ihmiset saapuivat saarille noin 700 vuotta sitten. He olivat itäpolynesialaisia, jotka ajan myötä kehittivät oman kulttuurin. Heidät tunnetaan nykyään maoreina. Ensimmäinen tiedetty eurooppalainen, joka saavutti saaret, oli hollantilainen tutkimusmatkailija Abel Janszoon Tasman vuonna 1642. Eurooppalaiset palasivat vasta 120 vuotta myöhemmin, kun brittiläinen tutkimusmatkailija, kapteeni Cook kartoitti lähes koko rannikon. Hän julisti saarten kuuluvan Britannialle 1796. 1800-luvulla saapuivat lähetyssaarnaajat, jotka käännyttivät lähes koko maoriasutuksen. Lisäksi maahanmuuttajien tuoma peruna ja musketti muuttivat maorien maanviljelystä ja sodankäyntiä. Vuonna 1840 maoripäälliköt luovuttivat saaret brittiläisille Waitangin sopimuksella, joka takasi maoreille oikeuden maahan ja muuhun omaisuuteen. Maorit kuitenkin menettivät 1860- ja 1870-luvuilla sodissa suurimman osan maistaan eurooppalaisille maahanmuuttajille. 
Uusi-Seelanti saavutti ensin vuonna 1907 itsehallinnollisen dominion aseman. Vuonna 1931 maasta tuli itsenäinen valtio, jolla on Britannian kanssa yhteinen hallitsija. Maa kuuluu myös Kansainyhteisöön. Toisen maailmansodan jälkeen hyvinvointi alkoi kasvaa, mutta toisaalta sosiaalisia ongelmia alkoi kehittyä maorien keskuudessa. Maorit alkoivat jättää perinteistä maaseutuelämäänsä ja muuttaa kaupunkeihin etsimään töitä.

Yhteiskunta ja politiikka

Uusi-Seelanti on parlamentaarinen demokratia ja Brittiläisen kansainyhteisön jäsen. Iso-Britannian hallitsija, kuningatar Elisabeth II:n on maan muodollinen päämies, jota Uudessa-Seelannissa edustaa kenraali-kuvernööri. Lainsäädäntövalta kuuluu parlamentille, jossa istuu 120 edustajaa. Parlamenttivaalit pidetään joka kolmas vuosi. Maoreilla on parlamentissa 7 paikan kiintiö.
 Toisen maailmansodan jälkeen maan johdossa ovat vuorotelleet konservatiivinen kansanpuolue ja vasemmistolainen työväenpuolue. Työväenpuolueen hallitusta kolme kautta (1999–2008) johtanut Helen Clark valittiin 2009  ensimmäisenä naisena YK:n kehitysohjelman UNDP:n pääjohtajaksi. 
Vuoden 2014 parlamenttivaalit voitti selvästi kansanpuolue (48 %) ja pääministeri John Key jatkaa kolmannelle kaudelle. Työväenpuolue sai vaaleissa 25 ja Vihreät 10 prosenttia äänistä.
 Maorien protestiliikkeen seurauksena perustettiin tuomioistuin, jossa tutkittiin mahdollisia Waitangin sopimuksen rikkomuksia. Keskustelua käydään edelleen sopimuksen asemasta sekä mahdollisista rikkomuksista ja korvauksista. 
Naiset saivat Uudessa-Seelannissa äänioikeuden ensimmäisenä maailmassa, jo 1893. Liberaalin pääministeri Richard Seddonin aikana (1893–1906) maasta luotiin maailman ensimmäinen hyvinvointivaltio. Peruskoulutus ja terveydenhoito olivat maksuttomia, ja käyttöön otettiin työttömyysavustus ja vanhuuseläke. Uudistukset ovat yhä voimassa. Uusi-Seelanti on haluttu muuttokohde Aasiassa ja Tyynenmeren saarilla. Aasialaisten osuuden väestöstä ennustetaan nousevan 13 prosenttiin vuoteen 2021 mennessä.
 Uusi-Seelanti osallistuu aktiivisesti YK:n rauhanturvaoperaatioihin.

Talous ja kaupankäynti

Maataloustuotteet muodostavat suuren osan viennistä, mutta maa on 20 viime vuoden aikana kehittänyt talouttaan maataloudesta jalostukseen ja siitä palveluvaltaiseen tuotantoon päin. 
Merkittävämpiä maataloussektorinvientituotteita ovat liha, maitotuotteet, puutavarat, hedelmät ja vihannekset sekä kala. Maassa on 35 miljoonaa lammasta ja nautakarjaa 10 miljoonaa. 
Uusi-Seelanti on hyvin riippuvainen vapaasta kaupasta. Se on ensimmäinen länsimaa, joka solmi vapaakauppasopimuksen Kiinan kanssa vuonna 2008. Koneet ovat teollisuuden merkittävin vientiartikkeli. Tärkeimmät kauppakumppanit ovat Australia ja Kiina. Turismi on myös merkittävää. Saarivaltio täyttää merkittävän osan energiantarpeestaan vesivoimalla. Uusiutuvien energianlähteiden kirjo on laaja ja niitä kehitetään koko ajan lisää.

Kartat

Tilastot

YK:n vuosituhattavoitteet Tältä sivulta löydät arvot maalle Uusi-Seelanti koskien kaikkia indikaattoreita (viimeisin raportoitu vuosi). Voit helposti verrata arvoja muiden maiden arvojen kanssa

  •  

    Uusi-Seelanti

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Pinta-ala
    267 710
    Neliökilometriä (km²)
    Viljelykelpoinen maa
    2,2
    Prosenttiosuus maan pinta-alasta
    Metsäalueet
    38,6
    Prosenttiosuus
  •  

    Uusi-Seelanti

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Väestömäärä
    4 706,000
    Hedelmällisyys
    2,0
    Lasten lukumäärä per nainen
    Inhimillisen kehityksen indeksi
    Puuttuva tieto
    Asteikko 0-1 (0 on huono, 1 on paras)
    Elinikä, odotettavissa oleva
    81
    Vuosi
    Elinikä, odotettavissa oleva, naiset
    83
    Vuosi
    Elinikä, odotettavissa oleva, miehet
    79
    Vuosi
  •  

    Uusi-Seelanti

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Ydinvoima
    Puuttuva tieto
    miljoonaa kilowattituntia (kWh)
  •  

    Uusi-Seelanti

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Äärimmäinen köyhyys
    Puuttuva tieto
    Prosenttiosuus
    Slummit, kaupunkiväestö
    Puuttuva tieto
    Prosenttiosuus kaupunkiväestöstä
    Aliravitsemus
    Puuttuva tieto
    Prosenttiosuus
  •  

    Uusi-Seelanti

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Turvapaikanhakijat kohdemaan mukaan
    270
    Henkilöä
    Pakolaiset, lähtömaan mukaan
    67
    Henkilöä
    Pakolaiset, kohdemaan mukaan
    1 877
    Henkilöä
    Maan sisäiset pakolaiset
    Puuttuva tieto
  •  

    Uusi-Seelanti

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Aseellisissa konflikteissa menehtyneet
    Puuttuva tieto
    Menehtyneiden määrä per 100 000 asukasta
    Rauhanindeksi
    1,192
    Asteikko 1-5 (yksi on paras, 5 on huonoin)
    Sotilasmenot
    Puuttuva tieto
    Prosenttiosuus BKT:sta
  •  

    Uusi-Seelanti

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Lapsikuolleisuus
    Puuttuva tieto
    Menehtyneiden määrä per 1000 elävänä syntynyttä lasta
    Synnytykset, nuoret tytöt
    Puuttuva tieto
    Elävänä syntyneet lapset per 1000 naista
    Äitiyskuolleisuus
    Puuttuva tieto
    Menehtyneiden määrä per 100 000 elävänä syntynyttä lasta
    Tuberkuloosi, tapaukset
    7
    Tuberkuloositapaukset per 100 000 asukasta
  •  

    Uusi-Seelanti

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Hiilidioksidipäästöt asukasta kohden
    Puuttuva tieto
    tonnia CO2 per asukas
    Ekologinen jalanjälki
    5,4
    Hehtaaria per henkilö
  •  

    Uusi-Seelanti

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Teloitukset
    Puuttuva tieto
    Korruptio
    89
    Skaala: 0-100 (100 on paras)
    Tasa-arvo politiikassa
    Puuttuva tieto
    Prosenttiosuus
    Onnellisuusindeksi, globaali
    31,3
    Asteikko: 1-100 (1 on huonoin, 100 on paras)
    Poliittiset oikeudet
    1
    Asteikko 1-7 (1 on paras, 7 huonoin)
    Lehdistönvapaus
    13,62
    Asteikossa 0 on paras
    Kansalaisoikeudet
    1
    Asteikko 1-7 (1 on paras, 7 huonoin)
    Romahtaneet valtiot
    20,9
    Indeksi (0-120)
  •  

    Uusi-Seelanti

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Lukutaitoaste, nuoret
    Puuttuva tieto
    Prosenttiosuus
    Lukutaito, aikuiset
    Puuttuva tieto
    Prosenttiosuus
  •  

    Uusi-Seelanti

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Puhdas vesi
    100,0
    Prosenttiosuus
    Sanitaatio
    Puuttuva tieto
    Prosenttiosuus
  •  

    Uusi-Seelanti

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Työttömyys, nuoret naiset
    6,3
    Prosenttiosuus
    Työttömyys, nuoret
    14,3
    Prosenttiosuus
    Työttömyys
    Puuttuva tieto
    Prosenttiosuus
    Bruttokansantuote
    Puuttuva tieto
    ppp-dollaria (purchasing power parity, ostovoimapariteetti)
    Bruttokansantuote asukasta kohden
    Puuttuva tieto
    Primaarisektori
    Puuttuva tieto
    Prosent
    Sekundaarisektori
    23
    Prosent
    Tertiaarisektori
    70
    Prosent