Hopp til innhold

Uzbekistan

Uzbekistanin tasavalta

Uzbekistan on Keski-Aasian entisten neuvostotasavaltojen väkirikkain maa ja tärkeä kaasun ja puuvillan tuottaja. Uzbekistania hallitsee yksinvaltias, korruptio on laajalle levinnyttä, teollisuus vanhanaikaista ja muslimiterroristit aiheuttavat maalle ongelmia.

Päivitetty viimeksi 26.04.2017

Maantiede ja ympäristö

Suurin osa Uzbekistanin läntisistä ja pohjoisista alueista ovat asumatonta aavikkoa. Luoteisosassa hedelmällisemmät alueet, kuten Turanin tasangot, nousevat 90 metrin korkeuteen Araljärven rannoilla. Maan itäosia hallitsee Tian Shan vuoristo, jonka huiput kurkottelevat 5000 metrin korkeuteen. Tian Shan eteläpuolella sijaitsee Ferganan laakso, jossa Uzbekistan rajoittuu Tadžikistaniin ja Kirgisiaan. Suurin osa väestöstä keskittyy kahden suuren joen Amu-Darjan ja Syr-Darjan suistoalueille. Molemmat joet laskevat Araljärveen Uzbekistanin luoteisosassa. Ilmasto on kuiva ja lämmin ja sateet vähäisiä ympäri vuoden. Vuoristoalueilla on kylmempää kuin muualla maassa.

Uzbekistanilla on suuria ympäristöongelmia, jotka suuressa määrin periytyvät neuvostoajoilta. Kahdesta maan suurimmasta joesta johdetaan valtavia vesimääriä kasteluvedeksi puuvillaviljelyksille, minkä takia Araljärven vedenpinta on laskenut voimakkaasti. Veden huomattava vähentyminen on pilannut suuria alueita järven ympäriltä, kalakanta katosi tuhoten kalastuselinkeinon ja alueen maaperä suolaantui järven kuivumisen seurauksena. Myös teollisuuden raskasmetallipäästöt ovat aiheuttaneet laajojen maatalousalueiden pilaantumisen.

Earth Ecoprint

1.1 Maa-planeettaa

Jos kaikkien maailman ihmisten kulutustaso olisi yhtä suuri kuin keskivertoihmisen maassa Uzbekistan, tarvitsisimme 1.1 Maa-planeettaa.
Katso indikaattori Ekologinen jalanjälki.

Historia

Uzbekistanin alue on ollut asuttu jo varhain, ja Samarkandin kaupunki on Keski-Aasian vanhin, yli 2750 vuotta. Kreikkalainen Aleksanteri Suuri valloitti kaupungin persialaisilta 329 eea. Silkkitien kauppareitti Kiinasta Eurooppaan kulki Samarkandin kautta.

Uzbekistan kuului 500-luvulla turkkilaissukuiseen paimentolaisimperiumiin. Paimentolaiset siirtyivät paikasta toiseen vuodenaikojen vaihtelun mukaan eivätkä perustaneet pysyviä asuinpaikkoja. Myöhemmin alue siirtyi hunnien vaikutuspiiriin ja sen jälkeen arabialaisille muslimeille, kun he valloittivat koko Keski-Aasian 700-luvun puolivälissä. Mongolit olivat seuraavat valloittajat 1200-luvulla, heistä Timur Lenk teki Samarkandista mahtavan Mustallemerelle ja Persianlahdelle ulottuneen valtakuntansa pääkaupungin vuonna 1369. Hänen jälkeensä alue jakaantui uzbekkien pieniksi kaanikunniksi. Venäjä lisäsi vaikutustaan alueella aloittaen kaupankäynnin kaanikuntien kanssa 1800-luvulla, ja valtasi lopulta koko alueen. Venäjän vuoden 1917 vallankumouksen jälkeen bolshevikit lopettivat kaanikunnat. Uzbekistanista tehtiin vastarinnasta huolimatta sosialistinen neuvostotasavalta vuonna 1924. Uzbekistan itsenäistyi Neuvostoliiton romahdettua vuonna 1991.

Yhteiskunta ja politiikka

Maan ensimmäiseksi presidentiksi valittiin Neuvostoliiton aikainen entinen kommunistijohtaja Islam Karimov. Hän sai 88 % äänistä vuonna 1991. Tulos herätti epäilyjä ja maahan alkoi syntyä islamilaisia vastarintaliikkeitä. Karimovin aikana Uzbekistaniin säädettiin uusi perustuslaki ja oppositiopuolueet kiellettiin. Hallitus perusti useita puolueita antaakseen vaikutelman monipuoluedemokratiasta, mutta todellisuudessa Uzbekistania johtaa yksinvaltaisesti Karimovin oma Kansandemokraattinen puolue.

Presidentillä on laajat valtuudet, ja hän johtaa sekä hallitusta että maan asevoimia. Karimov kuoli 2016 hallittuaan maata diktatorisesti 27 vuotta. Suomalaislääkäri lennätettiin paikalle, mutta Karimov menehtyi. Karimovin tytärtä Gulnara Karimovaa arveltiin isänsä seuraajaksi, mutta hän on ollut kotiarestissa korruptiosta syksystä 2014 lähtien.  Sen sijaan presidentiksi valittiin Shavkat Mirzijojev. Hän oli Karimovin niin sanottu "uskottu mies" ja pääministeri vuodesta 2003. Perustuslain mukaan parlamentin puhemies olisi pitänyt valita presidentiksi, mutta puhemies suositteli pääministerin valintaa. Mirzijojev voitti vaalit ylivoimaisesti ja sai 88,5 % äänistä. Vaaleja voi pitää kyseenalaisena.

Uzbekistan sijaitsee strategisesti tärkeällä alueella, ja Yhdysvallat, Venäjä ja Kiina pyrkivät kukin lisäämään vaikutusvaltaansa alueella. Yhdysvallat käytti tukikohtaa Uzbekistanissa tukeakseen joukkojaan naapurimaassa Afganistanissa. Uzbekistan on muslimienemmistöinen, mutta on sekularistinen ja länsi pitää sitä edellytyksenä ääri-islamismin patoamiselle.

Yhdysvallat ja EU ovat katsoneet läpi sormiensa ihmisoikeusloukkauksia, jopa kahden miljoonan orjatyövoimaa puuvillapelloilla. Ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch toteaa, että tuhannet ovat vankilassa poliittisin perustein ja kidutus on järjestelmällistä. Viranomaiset murskaavat kansalaisyhteiskunnan, oppositiota vainotaan ja samoin journalisteja. Muslimit ja kristityt ovat tiukasti viranomaisten hallinnassa. Human Rights Watch joutui lopettamaan toimintansa Uzbekistanissa vuonna 2011.

Syyrian sisällissotaan on matkannut arviolta 2000-4000 uzbekkia taistellakseen opposition puolella, IS:n puolella on taistellut satoja uzbekkeja.

Talous ja kaupankäynti

Uzbekistanin talouskasvu on ollut ripeää ja osa kansasta on noussut köyhyydestä. Työttömyys ei ole järin suurta, mutta edelleenkin 17 prosenttia väestöstä tulee toimeen dollarilla päivässä. Hallitus on ottanut käyttöönsä uusia menetelmiä koskien infrastruktuuria, maataloutta, teollisuuden kehittelyä ja energiatehokuutta vuoteen 2019 mennessä. Hallitus on karsinut pienten yritysten byrokratiaa ja on julistanut yksityistävänsä merkittävän osan valtionyhtiöitä.

Vuoden 1991 itsenäistymistä edeltävinä vuosina Uzbekistan oli yksi koko Neuvostoliiton tärkeimmistä puuvillantuottajista. Puuvillateollisuudella on yhä suuri osuus maan taloudessa, sillä maa on neljänneksi suurin puuvillan tuottaja. Maa on maatalousvaltainen, sillä 26 % työvoimasta työllistyy alalla, teollisuuspuolella työllistyy vain 13,2 % työvoimasta. Palvelut työllistävät n. 60 prosenttia (tilastot ovat arviotilastoja v:lta 2016).

Uzbekistan on riippuvainen ulkomaisista avustuksista, mutta se on useasti joutunut erimielisyyksiin kansainvälisten luotonantajien kuten Maailmanpankin ja Valuuttarahaston kanssa puuttuvien uudistusten, korruption ja ihmisoikeusrikkomustensa vuoksi.

Uzbekistanista on kehittynyt huomattava kaasuntuottaja ja se vie kaasua moniin naapurimaihinsa. Venäläinen Gazprom vähensi tuntuvasti kaasuntuotantoaan vuonna 2015, jolloin maa kääntyi Kiinan puoleen, ja kiinalaiset sijoittivat maakaasuntuotantoon huomattavasti. Kaasun ja puuvillan lisäksi maa saa vientituloja kullan ja muiden metallien sekä tekstiilinen, koneiden ja autojen myynnistä. Talouskehitystä jarruttaa huonokuntoinen tieverkosto ja lentokenttien vähäisyys. Uzbekistanin vienti ulkomaille: Sveitsi (25,8 %), Kiina (17,6 %), Kazakstan (14,2 %), Turkki (9,9%), Venäjä (8,4 %), Bangladesh (6,9 %). Kiina ja Venäjä vastaavat tuontitavaroista ja tuovat melkein puolet tuonnista.

Lähteet:

Kimmo Kiljunen: Maailman maat, s .225

HRW - Uzbekistan

HS - Uzbekistanin vaalitulos oli selvillä jo ennen vaaleja - Mirziyoyevista presidentti

The Guardian - Uzbekistan elects Shavkat Mirziyoyev as president

The World Bank - Uzbekistan

The Ulkopolitist. - Mitä nyt, Uzbekistan?

CIA - Uzbekistan

Lyhyesti

Uzbekistan

Pääkaupunki:

Taškent

Etniset ryhmät:

Uzbekit 80 %, venäläiset 5,5 %, tadžikit 5 %, kazakit 3 %, karakalpakit 2,5 %, tataarit 1,5 %, muut 2,5 %

Kieli:

Uzbekki, venäjä, tadžikki, muita kieliä

Uskonto:

Muslimit 88 %, ortodoksikristityt 9 %, muut/ei eritellyt/ei uskontoa 3 %

Väkiluku:

29 709 932

Pinta-ala:

447 400 km2

Valuutta:

Sum

BKT per asukas:

5 996 PPP$

Kansallispäivä:

1. syyskuuta

Satelliittikuvat

Araljärvi

Jäsenyys/osallisuus

Muita maaprofiileita

UNA Finland / Suomen YK-liitto © 2017