Hopp til innhold

Vanuatu

Vanuatun tasavalta

Vanuatu on Tyynellä valtamerellä sijaitseva saarista koostuva valtio, joka on jakautunut kielellisesti kahteen eri ryhmään, englannin- ja ranskankielisiin. Maa saavutti itsenäisyyden vasta vuonna 1980, jolloin se vaihtoi nimensä uudesta Uusista-Hebrideistä Vanuatuksi.

Päivitetty viimeksi 06.04.2015

Maantiede ja ympäristö

Vanuatu koostuu 83 saaresta. Naapurimaita ovat Salomonsaaret ja Uusi-Kaledonia. Australia on lähin manner. Vanuatu muodostuu vuoristoisista, tulivuoriperäisistä saarista, joilla on kapea rantaviiva. Vanuatulla on useita toimivia tulivuoria sekä maan päällä että alla. Kolme neljäsosaa Vanuatun maa-alueesta on trooppisten sademetsien peitossa. Subtrooppista ilmastoa tasoittavat pasaatituulet. Trooppiset myrskyt tammikuusta huhtikuuhun ja tuliperäinen toiminta, jotka voivat aiheuttaa heikkoja maanjäristyksiä, ovat alueen merkittävämmät ympäristövaarat. Ympäristöuhkina on metsien katoaminen ja vähäinen juotavan veden saatavuus. Suurimmalla osalla ihmisistä ei ole mahdollisuutta puhtaaseen juomaveteen.  

Historia

Arkeologisten tutkimusten mukaan ensimmäiset ihmiset saapuivat Vanuatun saarille 4000 vuotta sitten. Portugalilainen tutkimusmatkailija Pedro Fernandes de Queirós oli ensimmäinen eurooppalainen alueella vuonna 1606. Eurooppalaiset eivät kuitenkaan palanneet saarille kuin vasta 150 vuotta myöhemmin. Vuonna 1774 britti James Cook nimesi saaret Uusiksi-Hebrideiksi. Nimi pysyi käytössä itsenäisyyteen asti. 1800-luvulla saarille saapuivat katoliset ja protestanttiset lähetyssaarnaajat. Myös uudisasukkaat tulivat etsimään maata puuvillaplantaaseja varten. Aluksi suurin osa maahanmuuttajista oli brittejä, mutta vuosisadan vaihteessa ranskalaisista tuli suurin ryhmä. Kiistojen jälkeen Ranska ja Iso-Britannia sopivat vuonna 1906 hallitsevansa saaria yhdessä. 
Uusien-Hebridien ensimmäinen poliittinen puolue perustettiin 1970-luvulla. Puolue ajoi maan itsenäistymistä, joka tapahtui vuonna 1980. Itsenäistymisen yhteydessä maa vaihtoi nimekseen Vanuatu. 1990-luvulla Vanuatulla oli poliittisesti levotonta, jonka seurauksena maan hallintoa hajautettiin paikalliselle tasolle. Puolisotilaalliset joukot yrittivät vallankaappausta vuonna 1996 palkkakiistojen takia.

Yhteiskunta ja politiikka

Maa on parlamentaarinen demokratia, jonka päämiehenä toimii presidentti. Presidentin kausi kestää viisi vuotta, mutta virka on lähinnä seremoniallinen. Pääministerillä onkin merkittävin valta. Parlamentin, joka on 52-jäseninen, lisäksi maassa valtaa käyttävät korkeassa asemassa olevat ihmiset kylissä. Vuoden 2012 vaaleissa parlamenttiin valittiin edustajia 16 puolueesta ja muutama sitoutumaton. Puolueet ovat hyvin löyhiä muodostelmia.
 Vanuatun yhteiskunta on jakaantunut kielellisesti ranskan- ja englanninkielisiin. 
Paikalliset perinteet ovat vahvat ja sukupuolten välinen eriarvoisuus suuri. Naiset ovat miehiä alemmassa asemassa, ja naisten kouluttautumismahdollisuudet ovat heikot.
 Hirmumyrsky PAM runteli saaria pahoin maaliskuussa 2015 ja mm. pääkaupunki Porta Vilan rakennuskanta tuhoutui lähes täysin.

Talous ja kaupankäynti

Talouden neljä tärkeintä alaa ovat maanviljelys, turismi, ulkomaalaiset taloudelliset palvelut ja karjan kasvattaminen. Luonnonvaroja ovat metsät ja meren tarjoama kalastus. Maanviljelystä saa elannon yli kaksi kolmasosaa vanuatulaisista. Merkittävä osa maanviljelyksestä suuntautuu vientiin. Vientituotteita ovat kopra, kava, liha, kaakao ja puu. Tärkeimmät vientimaat (2012) ovat Thaimaa, Norsunluunrannikko ja Japani. 
Turismi tuo paljon tarvittua ulkomaalaista valuuttaa. Vanuatu on erityisen suosittu sukeltajien keskuudessa. Ulkomaiden, erityisesti Australian apu on taloudelle tärkeä. Australia on patistellut maata hallinnon ja talouden uudistamiseen. Vanuatu luetaan uudistuksista huolimatta veroparatiisimaihin.

Lyhyesti

Vanuatu

Pääkaupunki:

Port Vila

Etniset ryhmät:

vanuatulaiset 98,5 %, muut 1,5 %

Kieli:

paikalliset kielet (enemmän kuin 100), bislama, englanti, ranska

Uskonto:

protestantit 55,6 %, katolilaiset 13,1 %, muut kristityt 13,8 %, luonnonuskonnot 5,6 %, muut 12,1 %

Väkiluku:

263 888

Valtiomuoto:

parlamentaarinen tasavalta

Pinta-ala:

12 190 km2

Valuutta:

Vatu

BKT per asukas:

3 042 PPP$

Kansallispäivä:

30. heinäkuuta

Jäsenyys/osallisuus

Muita maaprofiileita

UNA Finland / Suomen YK-liitto © 2017