Hopp til innhold

Venäjä

Venäjän federaatio

Venäjä on pinta-alaltaan maailman suurin maa ja keskeinen kansainvälisen kaupan ja politiikan toimija.

Päivitetty viimeksi 06.04.2015

Maantiede ja ympäristö

Venäjä on koko maailman suurin maa ja sen alueella on yksitoista eri aikavyöhykettä. Maan eteläisissä osissa on runsaasti tasankoja, pohjoisessa tiheitä havumetsiä ja arktisella rannikkovyöhykkeellä laajoja tundra-alueita. Useat vuoristot muodostavat luonnollisia rajoja Kaakkois-Eurooppaa ja Keski-Aasia vasten. Maan keskiosassa etelästä pohjoiseen kulkee Uralin vuoristo, joka puolestaan muodostaa luonnollisen rajan Euroopan ja Aasian välille. Aasian puoleinen Venäjän pohjoisosa muodostuu matalista Länsi-Siperian tasangoista ja Keski-Siperian ylängöstä. Arktisia rannikkoalueita ja eteläisiä tasankoja lukuunottamatta Venäjällä vallitsee tyypillinen sisämaan ilmasto eli sateita on suhteellisen vähän, talvet ovat pitkiä ja kylmiä ja kesät lyhyitä ja lämpimiä. Ympäristöongelmat ovat suuria ja johtuvat neuvostoaikaisesta voimakkaasta teollistumisesta, jonka seurauksena yli 75 prosenttia maan vedestä on juotavaksi kelpaamatonta. Valtavat raskasteollisuuden päästöt ja radioaktiiviset saasteet 1950- ja 60-luvuilla ovat tehneet monet alueet ihmisasutukselle kelpaamattomiksi, ja monia metsäalueita uhkaa maanpinnan eroosio ja säännöstelemättömät hakkuut.

Earth Earth Ecoprint

2.5 Maa-planeettaa

Jos kaikkien maailman ihmisten kulutustaso olisi yhtä suuri kuin keskivertoihmisen maassa Venäjä, tarvitsisimme 2.5 Maa-planeettaa.
Katso indikaattori Ekologinen jalanjälki.

Historia

Venäjän valtaisalla alueella on vuosituhansien aikana liikkunut paikasta toiseen lukuisia kansoja ja heimoja. Itäslaavit saapuivat Keski-Venäjälle, Dneprin ja Volgan seuduille 500-luvulla. Yhteisten vihollisten yhdistämät hajanaiset slaaviheimot alkoivat yhdistyä valtioksi 800-luvulla. Valtakunnan arkkitehteina olivat ruseiksi kutsutut varjaagit, viikingit. Jokia pitkin matkanneet rusit ottivat haltuunsa Itämereltä Mustallemerelle ulottuneet alueet. Kiovan Rus -valtakunnan keskuksia olivat Ukrainan nykyinen pääkaupunki Kiova ja Venäjän vanhimpiin kaupunkeihin kuuluva Novgorod. Kiovan hallitsija Vladimir I Suuri kääntyi kristinuskoon 988. Kiovan Rus hajosi pieniksi ruhtinaskunniksi 1100-luvulla ja mongolit valtasivat alueet 1200-luvulla, Novgorodin ruhtinaskuntaa lukuun ottamatta. Mongolien valta Venäjällä kesti aina 1500-luvulle. Moskovan ruhtinaskunta vahvistui mongolivaltaa uhmaten 1300-luvulta lähtien ja  kohosi 1400-luvun lopulle tultaessa johtoasemaan liitettyään muita ruhtinaskuntia itseensä. Hallitsijoista alettiin käyttää tsaari-nimitystä 1400-luvulla. 
Myös mongolien kaanikunnat liitettiin Moskovan vallan alle yksi kerrallaan 1500-luvulla. Iivana Julman aikana Venäjä oli laajentunut alueelliseksi suurvallaksi. Venäjän aseman Euroopan mahtivaltiona varmisti Pietari Suuri lyömällä etelässä turkkilaiset ja lännessä Ruotsin ja Puolan 1700-luvulla. 
Venäjä oli eurooppalainen suurvalta, mutta muusta Euroopasta eristynyt ja yksinvaltaisen hallintorakenteen ja maanomistusolojen vuoksi köyhä ja takapajuinen. 1700-luvulla valtaosaväestöstä eli maaorjuudessa. Pietari Suuri kehitti maata länsimaisten mallien mukaan, mutta maaorjuus lakkautettiin virallisesti vasta 1861. Talonpoikien asema ei kuitenkaan juuri kohentunut, eivätkä lähinnä Euroopan puoleiselle Venäjälle nousseiden tehtaiden työläisten asema ollut sen parempi. Venäjällä oli ollut talonpoikien ja työläisten kapinoita jo ennen vuotta 1917, jolloin tsaari syöstiin vallasta. Sitä seuranneen sisällissodan voitti bolshevikkien puna-armeija 1920. Bolshevikit muuttivat nimensä kommunistiseksi puolueeksi ja perustivat Neuvostoliiton 1922, johon liitettiin valloitetut Ukraina, Valko-Venäjä, Armenia, Azerbaidzan ja Georgia.
 Neuvostoliitto hajosi vuonna 1991, ja Venäjästä tuli Neuvostoliiton poliittisen, taloudellisen ja sotilaallisen perinnön haltija.

Yhteiskunta ja politiikka

Venäjä on liittotasavalta, jossa presidentti valitaan kuudeksi vuodeksi ja korkeintaan kahdeksi peräkkäiseksi kaudeksi. Presidentti nimittää pääministerin ja hallituksen. Presidentillä on veto-oikeus, jolla hän voi kumota duuman päätökset. Presidentti on armeijan ylin päällikkö ja nimittää koko joukon korkeita virkamiehiä.
 Venäjän parlamentti on kaksikamarinen. Duuman 450-jäsentä valitaan joka 5. vuosi vaaleilla, liittoneuvoston 166 jäsentä valitsevat lähinnä aluehallinnot. Duuman vaaleissa 2011 Putinin puolue Yhtenäinen Venäjä menetti kannatustaan, mutta sai silti lähes puolet äänistä ja yli puolet paikoista (238). Kommunistinen puolue on toiseksi suurin ja sai 92 paikkaa, sosiaalidemokraattinen Oikeudenmukainen Venäjä 64 ja Neuvostoliiton palauttamista kannattava Vladimir Zhirinovskin johtama liberaalidemokraattinen puolue 56 paikkaa. Seuraavat parlamenttivaalit ovat vuonna 2016.
 Venäjän ensimmäinen presidentti Boris Jeltsin nosti Vladimir Putinin pääministeriksi vuonna 1999. Jeltsinin erottua kesken kauden Putinista tuli virkaa tekevä presidentti  ja voitettuaan vuoden 2000 vaalit presidentti vuoteen 2008. Oltuaan välillä neljä vuotta pääministerinä Putin valittiin uudelleen presidentiksi vuonna 2012. Hän sai 63,6 prosenttia äänistä. Presidentin virkakautta on pidennetty kuuteen vuoteen, joten seuraavat presidentinvaalit ovat vuonna 2018.

Venäjän vuodelta 1993 olevassa perustuslaissa on mainittu kaikki demokratian keskeiset elementit: parlamentarismi, sananvapaus, riippumaton oikeuslaitos ja ihmisoikeudet.
 Valta Venäjällä on kuitenkin vahvasti keskittynyt presidentti Putinille ja hänen lähipiirilleen. Rajoitukset median toiminnalle ovat jatkuvia ja kansalaisjärjestöjen toimintavapauksia on rajoitettu. Esimerkiksi ihmisoikeusjärjestö Memorialin lakkauttamiseksi aloitettiin oikeusprosessi syksyllä 2014. Opposition mielenosoitukset saavat harvemmin lupia ja luvallisten mielenosoitusten osallistujamäärää rajoitetaan. Helmikuussa 2015 Moskovassa murhattiin opposition kärkihahmoihin kuulunut Boris Nemtsov. Myös useita muita poliitikkoja, toimittajia ja ihmisoikeusaktivisteja on murhattu 2000-luvulla. 


Venäjän ulkopolitiikka muuttui keväällä 2014 Ukrainan vallankumousta seuranneen kriisin myötä. Tärkeä käänneköhta Venäjän kansainvälisessä roolissa oli Ukrainaan kuuluneen Krimin niemimaan liittäminen osaksi Venäjää kiistellyn kansanäänestyksen jälkeen maaliskuussa 2014. Paitsi Krimin niemimaan valtaamisesta, Venäjää syytetään myös Itä-Ukrainan venäjänkielisten alueiden separatistien tukemisesta, mutta maa on kiistänyt tuen. Venäjä, Ukraina, ETYJ ja separatistijohtajat solmivat rauhansopimuksen Minskissä syyskuussa 2014. Sopimus hillitsi taisteluja Itä-Ukrainassa, mutta maaliskuussa 2015 useat sopimuskohdat olivat vielä toteuttamatta. Reaktiona Venäjän toimiin Ukrainan kriisin yhteydessä Yhdysvallat ja EU asettivat Venäjälle erilaisia pakotteita, mm. talouspakotteita vuonna 2014, ja niitä jatkettiin alkuvuodesta 2015.


Talous ja kaupankäynti

Venäjällä on valtaisat luonnonvarat. Maakaasuvarat ovat maailman suurimmat, myös öljy- ja kivihiilivarat kuuluvat maailman suurimpiin, ja maasta löytyy myös monia merkittäviä metalleja kuten rautamalmia ja alumiinia. Myös metsävarat ovat maailman suurimmat. Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen valtiojohtoista suunnitelmatalousjärjestelmää uudistettiin markkinatalouden suuntaan ja yrityksiä yksityistettiin. Monet ulkomaiset yritykset ja sijoittajat suuntasivat Venäjälle.
Talous on kuitenkin yhä paljolti valtiojohtoinen, ja talouden kannalta tärkein sektori, öljyn ja kaasun tuotanto, on yhä valtion omistuksessa. Mutta osia valtionyhtiöistä on yksityistetty valtiojohtoa lähellä oleville liikemiehille. 
Venäjän talous kasvoi ja elintaso nousi 2000-luvulla nopeaa vauhtia etenkin raakaöljyn ja metallien maailmanmarkkinahintojen nousun ansiosta. Öljyn, kaasun ja metallien osuus maan kokonaisviennin arvosta on kaksi kolmasosaa. Muita tärkeitä teollisuudenaloja ovat teräs-, elintarvike-, paperi- ja kemianteollisuus sekä kulkuneuvojen valmistus. Tuotanto suuntautuu lähinnä kotimarkkinoille. Palvelusektorin osuus BKT:sta on 60 prosenttia. Sen kasvualoja ovat olleet mm. vähittäiskauppa, rahoitusala, tietoliikenne ja kiinteistötoiminta.
 Venäjän talouden yksipuolinen, pääosin raaka-aineille pohjautuva, rakenne on altis maailmanmarkkinahintojen muutoksille, ja öljyn hinnan halpeneminen 2013 lähtien aiheutti taloudelle pahoja vaikeuksia. Valtion tuloista puolet tulee öljyveroista. Öljyn halpenemisen myötä ruplan arvo on pudonnut voimakkaasti, mikä on kiihdyttänyt inflaatiota ja nostanut yleistä hintatasoa. Kansainvälisen valuuttarahaston ennusteen mukaan Venäjän BKT supistuu vuonna 2015 kolme prosenttia. Öljytulojen vähenemisen ohella Venäjän talousongelmien syynä olivat laajamittainen korruptio, oikeuslaitoksen epäluotettavuus, omaisuudensuojan heikkous ja alhainen investointiaste. Yhdysvaltojen ja Euroopan unionin määräämillä talouspakotteilla on myös ollut vaikutusta. Pakotteiden takia Venäjä on pyrkinyt lähentymään Kiinan kanssa. Venäjän tärkein kauppakumppani on EU, josta maahan tuodaan ennen kaikkea teollisuustuotteita. Venäjän vienti EU:hun on pääosin kaasua, öljyä ja raaka-aineita.

Lyhyesti

Venäjä

Pääkaupunki:

Moskova

Etniset ryhmät:

venäläiset 80 %, tataarit 4 %, ukrainalaiset 2 %, muut/ei eritellyt 14 % (2002)

Kieli:

venäjä, monia vähemmistökieliä

Uskonto:

venäläis-ortodoksit 15–20 %, muslimit 10–15 %, kristityt 2 %, muut/ei eritellyt/ei uskontoa 55–65 %

Väkiluku:

142 098 141

Valtiomuoto:

liittotasavalta

Pinta-ala:

17 098 240 km2

Valuutta:

Rupla

BKT per asukas:

24 451 PPP$

Kansallispäivä:

16. kesäkuuta

Jäsenyys/osallisuus

Muita maaprofiileita

Sota ja konfliktit

UNA Finland / Suomen YK-liitto © 2017