Hopp til innhold

Venezuela

Venezuelan bolivariaaninen tasavalta

Öljyteollisuus hallitsee Venezuelan taloutta täysin. Omintakeinen sosialismi on johtanut maan poliittiseen kahtiajakoon.

Päivitetty viimeksi 08.04.2015

Maantiede ja ympäristö

Venezuelassa on suuria ylänköalueita ja maan länsiosassa Andien vuoriston huiput ulottuvat yli 5000 metrin korkeuteen. Venezuelan luoteisosassa sijaitsee Etelä-Amerikan suurin järvi Maracaibo. Maan keskiosissa sijaitsevat Llanosin tasankoalueet, joiden lävitse virtaa valtava Orinoco-joki. Venezuelassa on tuhansia jokia ja lukuisia korkeita vesiputouksia kuten Angelin putoukset, jotka muodostavat maailman korkeimman vesiputouksen. Maan kaakkoisosassa sijaitsee Guyana-ylänkö, jossa on savanneja ja tiheitä trooppisia sademetsiä. Ilmasto on trooppinen suuressa osassa maata. Lämpötilat ovat korkeita vuoden ympäri ja sadekausi on hyvin säännöllinen. Ylemmillä alueilla ilmasto on lauhkea ja lämpötilojen vaihtelut suurempia. Venezuelalla on suuria ympäristöongelmia, jotka johtuvat huonosti säännöstellystä öljyntuotannosta ja raskaasta teollisuudesta. Laajat metsähakkuut ovat aiheuttaneet maaperän köyhtymistä ja vähentäneet sademetsien lajimoninaisuutta.

Earth Ecoprint

1.4 Maa-planeettaa

Jos kaikkien maailman ihmisten kulutustaso olisi yhtä suuri kuin keskivertoihmisen maassa Venezuela, tarvitsisimme 1.4 Maa-planeettaa.
Katso indikaattori Ekologinen jalanjälki.

Historia

Venezuelaa asutti hajanaisesti alueelle asettunut intiaaniväestö ennen kuin eurooppalaiset saapuivat 1500-luvulla. Espanja hallitsi maata vuoteen 1811 asti, jolloin osa Venezuelaa julistautui taisteluiden jälkeen itsenäiseksi. Vallankumousjohtaja Simon Bolivarin johdolla koko maa vapautui Espanjan vallasta ja Venezuela muodosti 1819 Bolivarin johtaman Suur-Kolumbian, jossa oli mukana myös Ecuador. Suur-Kolumbia hajosi jo vuonna 1830.  Seuraavien lähes 130 vuoden aikana valta vaihteli siivilihallinnon ja kovaotteisten kenraalien välillä. Kansannousuja oli usein. 1920-luvulla maasta löytyi öljyä. Vasta vuodesta 1959 maassa on ollut yhtäjaksoisesti vaaleilla valittu hallinto. 1970-luvulla vallassa olleen sosiaalidemokraattisen Acción Democrática -puoleen presidentin Carlos Andrés Pérezin valta-kaudella öljyvarat otettiin valtion haltuun. Hän oli toistamiseen presidenttinä 1989–1993, jona aikana korruption ryvettämää hallintoa vastustaneet mielenosoitukset kukistettiin kovin ottein. Pérez joutui eroamaan lahjussyytteiden vuoksi. Hänen jälkeensä kansallistettuja valtionyrityksiä yksityistettiin. Vasemmistopopulisti Hugo Chavez voitti presidentinvaalit vuonna 1999 täysin uuden puolueen radikaalilla ohjelmalla.

Yhteiskunta ja politiikka

Presidentti Hugo Chavez vei läpi uuden perustuslain vuonna 1999, joka lisäsi presidentin valtaa. Chavez muutti sittemmin perustuslakia useita kertoja ja sai mm. oikeuden tehdä päätöksiä useilla hallinnonaloilla ilman parlamenttikäsittelyä. Hän kansallisti pankit ja useita muita yrityksiä sekä tiukensi valtion otetta öljyteollisuuteen sekä ohjasi valtavia summia öljytuloista sosiaalisiin ohjelmiin maan köyhien hyväksi. Omintakeisen sosialisminsa luonut Chavez olikin erittäin suuressa suosiossa maan köyhien asukkaiden keskuudessa, mutta keski- ja yläluokka kapinoivat. Köyhyys ja tuloerot pienenivät kuitenkin merkittävästi. Hän teki suuria muutoksia Venezuelan ulkopolitiikkaan, arvosteli äänekkäästi Yhdysvaltoja, mutta solmi läheiset suhteet kommunistiseen Kuubaan. Chavez kuoli kuoli syöpään maaliskuussa 2013. Hänen seuraajakseen valittiin puoluetoveri Nicolás Maduro. Maduro ei ole niin karismaattinen johtaja kuin edeltäjänsä, mutta on jakanut yleisen mielipiteen Chavezin tavoin jyrkästi kahtia. Opposition mielenosoitus vuonna 2014 johti tuhansien osallistujien pidätyksiin, ihmisoikeusjärjestöjen kritiikkiin ja Yhdysvaltain sanktioihin.
Venezuelan parlamentin Asamblea Nacionalin (Kansalliskokous) 165 jäsentä valitaan suorilla vaaleilla joka 5. vuosi. Kolme paikkaa on varattu maan alkuperäisväestölle. Maan kahtiajakautuminen näkyi vuoden 2010 parlamenttivaalien tuloksessa: hallituksen kannattajilla on 98 paikkaa, oppositiolla 65. Parlamentti lisäsi presidentin valtaoikeuksia maaliskuussa 2015 puolustus- ja turvallisuusasioissa ”lailla imperialismia vastaan”. Oppositio pelkää uudistuksen merkitsevän entistä kovempia otteita hallituksen arvostelijoita kohtaan. Maan media on on valtaosin hallituksen kontrollissa ja myös internetiä seunsuroidaan.

Talous ja kaupankäynti

Öljyteollisuus hallitsee Venezuelan taloutta miltei täysin. Sen osuus maan vientituloista on yli 90 prosenttia ja valtion budjetista 50 prosenttia. Venezuelan taloudellinen tilanne on hyvä niin kauan kuin öljyn hinta on korkea, mutta öljyn hinnan laskiessa se joutuu taloudelliseen taantumaan. Huolimatta useista taloudellisesti suotuisilla kausilla tehdyistä muun teollisuuden rakennusyrityksistä, ei maassa juuri ole onnistuttu kehittämään muita kannattavia teollisuudenhaaroja. Maan öljyvarannot ovat maailman rikkaimpia. Öljyn lisäksi maassa on rikkaat esiintymät hiiltä, rautaa, bauksiittia ja kultaa sekä vesivoimaa ja timantteja. Yksityiset yritykset voivat hyödyntää niitä, mutta vain valtion yrityksen kanssa. Omintakeinen sosialistihallinto ja laaja korruptio eivät ole juuri houkutelleet sijoittajia
 maahan. Öljyn hinnan laskun alettua 2013–2014 Venezuelan sosialistinen talous joutui jyrkkään alamäkeen ja inflaatio nousi virallisestikin Etelä-Amerikan ennätykseen, 56 prosenttiin. Tämä tiesi hintojen rajua nousua. Maa kärsi jopa ruokapulasta ja tavallisistakin kulutustavaroista oli pulaa. Hallitus vastasi säännöstelyllä ja kansallistamalla suuren supermarket-ketjun. Talousasiantuntijoiden mukaan Venezuelan elintarvike- ja tavarapulan syynä olivat hallituksen asettamat valuuttarajoitukset, joiden takia ulkomaanvaluutan hankkiminen on vaikeaa, eikä maa sen takia pysty tuomaan tavaraa ulkomailta. Talousvaikeuksissaan Venezuela kääntyi Kiinan puoleen alkuvuodesta 2015. Kiina on jo aiemmin myöntänyt maalle luottoa. Yhdysvallat ja Kiina olivat maan suurimpia kauppakumppaneita vuonna 2012.

Lyhyesti

Venezuela

Pääkaupunki:

Caracas

Etniset ryhmät:

espanjalaisia, italialaisia, portugalilaisia, arabeja, saksalaisia, afrikkalaisia sekä lukuisia alkuperäiskansoja

Kieli:

espanja, lukuisia heimokieliä

Uskonto:

katolilaiset 96 %, protestanttiset kristityt 2 %, muut/ei eritellyt/ei uskontoa 2 %

Väkiluku:

31 292 702

Pinta-ala:

916 445 km2

BKT per asukas:

18 309 PPP$

Kansallispäivä:

5. heinäkuuta

Jäsenyys/osallisuus

Muita maaprofiileita

UNA Finland / Suomen YK-liitto © 2017