[[suggestion]]
Yhdysvallat
USAs flagg

Keskeiset luvut ja tiedot

Pääkaupunki

Washington D.C

Etniset ryhmät

eurooppalaista syntyperää 77,1 %, afrikkalaista syntyperää 13,3 %, aasialaiset 5,6 %, Amerikan intiaanit ja Alaskan alkuperäiskansat 1,2 % , Havaijin ja muiden Tyynenmeren saarten alkuperäiskansat 0,2 %. (Noin 17,6 % Yhdysvaltain väestöstä on väli- tai eteläamerikkalaiset sukujuuret.) (US Census Bureau, 2015)

Kieli

englanti, espanja, muut indoeurooppalaiset ja polynesialaiset kielet

Uskonto

protestantit 51,3 %, katolilaiset 23,9 %, mormonit 1,7 %, muut kristityt 1,6 %, juutalaiset 1,7 %, muslimit 0,6 % (CIA World Factbook, 2007)

Väkiluku

324 119 000

Valtiomuoto

perustuslaillinen liittotasavalta

Pinta-ala

9 833 517 km2

Valuutta

Yhdysvaltain dollari

Kansallispäivä

4. heinäkuuta

Muut maasivut

Maantiede

Yhdysvallat on pinta-alaltaan maailman kolmanneksi tai neljänneksi suurin maa laskutavasta riippuen. Maa sijaitsee Atlantin valtameren ja Tyynen valtameren välissä ja sen naapurimaita ovat Kanada ja Meksiko. Yhdysvalloissa on hyvin moninaisia ja vaihetelevia maisemia. Sisämaassa on suuria tasankoja, jonka länsiosaa hallitsevat vuoristot, eritoten maan halki Kanadaan ulottuva Rocky Mountains -vuoristoketju. Vuoristoketjun läntisellä puolella on aavikkoa. Maan itärannikolla on puolestaan laajoja rannikkotasankoja. Maailman neljänneksi suurin Missisippi-Missouri-jokijärjestelmä halkaisee Yhdysvallat ja virtaa Meksikonlahteen.  Maan korkein vuori on Alaskassa sijaitseva 6190 metriä merenpinnan yläpuolelle nouseva Mount McKinely, joka tunnetaan myös nimellä Denali. Muita merkittäviä luonnonkohteita ovat muun muassa Yhdysvaltojen pohjoisosassa sijaitseva Yellowstonen kansallispuisto sekä Arizonan osavaltiossa sijaitseva Grand Canyon.                                                                                    

Maantieteellisten eroavaisuuksien myötä myös ilmasto Yhdysvalloissa vaihtelee suuresti alueittain. Suurimmassa osassa maata ilmasto on lauhkea, mutta muun muassa Havaijilla ja Floridassa on trooppinen ilmasto ja Alaskassa puolestaan arktinen ilmasto. Yhdysvalloissa esiintyy myös jonkin verran hurjia sääilmiötä, kuten hurrikaaneja ja tornadoja. Erilaiset ilmastot ja maantieteelliset olosuhteet johtavat siihen, että Yhdysvalloissa on hyvin vaihtelevia kasvillisuusvyöhykkeitä. Suuret hiilidioksidipäästöt aiheuttavat Yhdysvalloissa vakavia ympäristöongelmia. Lisäksi apulannan ja kasvimyrkkyjen käyttö on saastuttanut pohjavesiä. Kuivuus ja vesivarantojen puute vaivaa myös osaa maan alueista.  

Earth Earth Earth Ecoprint

3.8 Maa-planeettaa

Jos kaikkien maailman ihmisten kulutustaso olisi yhtä suuri kuin keskivertoihmisen maassa Yhdysvallat, tarvitsisimme 3.8 Maa-planeettaa.
Tämän indikaattorin avulla voit tarkastella Ekologinen jalanjälki.

Historia

Pohjois-Amerikan alkuperäisasukkaat olivat intiaaneja, joiden esi-isät tulivat sinne Beringinsalmen yli parikymmentä tuhatta vuotta sitten. Ennen kuin eurooppalaiset alkoivat asuttaa mannerta, olivat sinne noin 1000-luvulla löytäneet tiensä myös viikingit. Kristoffer Kolumbuksen vuoden 1492 löytöretken jälkeen espanjalaiset perustivat ensimmäisiä siirtokuntiaan maan eteläosassa, nykyisen Floridaan alueella, 1500-luvulla. 1600-luvulla britannialaiset, ranskalaiset ja hollantilaiset alkoivat puolestaan perustaa omia siirtokuntia pohjoisemmassa. Siirtokunniasta käytiin kovia taistoja ja lopulta Britannia vie voiton ja sai haltuunsa maan itäosan. Vuonna 1775 alkoi Yhdysvaltain vapaussota, joka kesti vuoteen 1783 asti. Heinäkuun 4. päivä 1766 13 britannialaista siirtokuntaa irtaantuivat britannialaisten hallinnasta ja julistautuivat itsenäiseksi Yhdysvalloiksi. Vapaussota päättyi itsenäisyystaistelijoiden voittoon vuonna 1783, jolloin Britannia tunnusti Yhdysvallat Pariisin sopimuksessa.                                                                                                                                           

Yhdysvallat käsitti aluksi 13 itärannikon siirtokuntaa, mutta laajeni vähitellen lähes nykyiseen mittaansa 1800-luvulla. Pohjoisten ja eteläisten osavaltioiden välillä oli erimielisyyksiä erityisesti orjuudesta, ja vuonna 1861 pohjoinen ja etelä ajautuivat sisällissotaan. Etelävaltiot antautuivat 1865, mikä johti orjuuden lopettamiseen. Kaksi osavaltiota, Alaska ja Havaiji, liitettiin Yhdysvaltoihin vuonna 1959. 
Yhdysvallat noudatti ulkopolitiikassaan 1800-luvulla ns. Monroen oppia olla sekaantumatta Euroopan asioihin, kunhan Eurooppa ei sekaantuisi Yhdysvaltain tekemisiin Amerikassa. Yhdysvallat liittyi ensimmäiseen maailmansotaan ympärysvaltojen (mm. Ranska, Iso-Britannia, Venäjä) puolelle vasta 1917. Toiseen maailmansotaan se liittyi 1941 Japanin hyökättyä Yhdysvaltain Tyynenmeren tukikohtaan Pearl Harbouriin. Suurvalta käytti tähän mennessä ainoana maan ydinaseita pudottaen atomipommit Japanin Hiroshimaan ja Nagasakiin vuonna 1945. Sodan jälkeen Yhdysvallat oli läntisen maailman johtava valta ja Neuvostoliiton hajottua maailman ainoa suurvalta. Yhdysvallat joutui vuonna 2001 terrori-iskun kohteeksi, jonka jälkeen se julisti sodan terrorismia vastaan.

Yhteiskunta ja politiikka

Maassa on yhä voimassa vuoden 1787 perustuslaki, johon on sittemmin tehty yksittäisiä lisäyksiä (amendments). USA on perustuslaillinen liittovaltio, joka koostuu 50 osavaltiosta. Osavaltioilla on omat perustuslakinsa, parlamenttinsa ja hallintoelimensä. Liittovaltion vastuualueita ovat ulkomaanpolitiikka, puolustuslaitos, kansalaisoikeudet, tulli- ja postilaitos, keskuspankki sekä liittovaltion budjetti. Osavaltioiden vastuulla on ihmisten arkielämää ohjaava lainsäädäntö, mutta lait eivät saa rikkoa liittovaltion perustuslakia. Yhdysvaltain kongressi muodostuu kahdesta kamarista, edustajainhuoneesta ja senaatista. Edustajainhuoneen 435-jäsentä valitaan vaaleilla joka toinen vuosi. Senaatin 100 jäsentä edustavat osavaltioita ja valitaan vaaleilla (kaksi jäsentä/osavaltio). Senaattorin toimikausi on kuusi vuotta ja kolmasosa vaihtuu joka toinen vuosi. Jotta laki tulee hyväksytyksi, sen tulee mennä läpi samassa muodossa sekä senaatissa että edustajainhuoneessa ja saada presidentin hyväksyntä. Yhdysvaltain presidentillä on demokraattisesti valituista valtion päämiehistä eniten valtaa. Presidentti on myös hallituksen ja armeijan johtaja. Hän myös valitsee hallituksen eli kabinetin, laatii liittovaltion budjettiesityksen kongressille ja neuvottelee kansainväliset sopimukset.
 Vaikka maa on monipuoluejärjestelmä, kaksi puoluetta – konservatiivinen republikaanipuolue ja liberaalimpi demokraattinen puolue – ovat vuorotelleet vallassa. Muut puolueet ovat menestyneet vain paikallisesti. Äänestysaktiivisuus on yleensä verraten alhainen, 40–60 %. 
Yhdysvallat on maahanmuuttajien rakentama valtio, jonka väestö on yksi monikulttuurisimpia ja etnisesti kirjavimpia yhteisöjä koko ihmiskunnan historiassa. Suurimmillaan siirtolaisten osuus väestöstä oli 1900-luvun alussa, jolloin jopa 15 prosenttia oli syntynyt Yhdysvaltain ulkopuolella. Maahanmuutto – laillinen ja laiton - on jatkunut Yhdysvalloissa vilkkaana. Eurooppalaistaustaisen väestön suhteellinen määrä on vähentynyt, kun taas latinalaisamerikkalaisen väestön määrä kasvaa koko ajan. Maassa oleskelee miljoonia laittomia siirtolaisia, joista valtaosa on Meksikosta ja muualta Etelä-Amerikasta, mutta myös Aasian maista.

Talous ja kaupankäynti

Yhdysvallat on maailman johtava taloudellinen suurvalta. Suuresta pinta-alasta johtuvat runsaat luonnonvarat sekä kaikkialta maailmasta saapunut ammattitaitoinen työvoima ovat olleet perusta talouden kasvulle. Myös suuri kuluttajakunta on edesauttanut Yhdysvaltojen talouden kehitystä. Toisen maailmansodan jälkeen Yhdysvallat hallitsi puolta maailman tuotannosta tärkeillä aloilla ja otti sittemmin johtoaseman ns. uuden teknologian tuotannossa, erityisesti tietotekniikassa. 
Palvelusektori muodostaa lähes 80 prosenttia bruttokansantuotteesta (BKT), sitä seuraavat teollisuus, kaivos- ja rakennustoiminta. Kotimaan yksityisen kulutuksen merkitys taloudelle on erittäin merkittävä, sillä sen osuus BKT:sta on 2/3. 
Tärkeimpiä vientituotteita ovat muun muassa lentokoneet, autot ja autojen osat, tietokoneet, tietoliikenneteknologia sekä lääketeollisuuden tuotteet. Yhdysvaltojen tärkeimmät kauppakumppanit ovat Kanada, Meksiko, Kiina ja Japani. Aloitettuaan öljyntuotannon ns. liuskeöljystä Yhdysvallat on vähentänyt huomattavasti riippuvuuttaan tuontiöljystä. Yhdysvaltain öljyntuotanto lisääntyi vuodesta 2010 vuoteen 2015 kolmanneksen ja oli merkittävä syy öljyn vuonna 2014 alkaneeseen maailmanmarkkinahinnan laskuun. 


Vuonna 2008 alkanut maailmanlaajuiseen taantumaan johtanut tapahtumaketju sai alkunsa Yhdysvaltojen asuntomarkkinoiden hintakuplasta, joka syntyi alhaisen korkotason ja siitä seuranneen keinottelun takia. Asuntolainoja myönnettiin myös vähävaraisille. Asuntolainapankit myivät lainojaan investointipankeille, jotka paketoivat asuntolainoista ns. johdannaisia ja myivät niitä jälleen eteenpäin sijoittajille ympäri maailman. Vuonna 2006 asuntojen hinnat kääntyivät laskuun ensimmäistä kertaa vuosikymmeniin, asuntovelalliset jättivät lainojaan hoitamatta ja keväällä 2007 monet asuntolainapankit kaatuivat, vieden mukanaan pohjan investointipankkien käymältä johdannaiskaupalta. Vuonna 2008 lukuisat investointipankit ilmoittivat jättimäisistä luottotappioista ja kaaos huipentui Lehman Brothers – investointipankin konkurssiin. Maailman pankkien väliset luottomarkkinat tyrehtyivät, mistä seurasi globaali rahoituskriisi. 
Yhdysvaltain talous kuitenkin elpyi ja alkuvuonna 2015 se oli kasvanut eniten 15 vuoteen. Lisäksi uusia työpaikkoja oli syntynyt enemmän kuin Euroopassa, Japanissa ja muissa teollisuusmaissa yhteensä. Työttömyysprosentti oli vuonna 2014 pudonnut alle kuuteen. Tärkeimmät syyt talouden talouskasvuun olivat finanssikriisin jälkeinen pankkituki, valtion mittavat satsaukset talouden elvytykseen ja keskuspankki Fed:in pitämä lähes nollakorkotaso sekä lisääntynyt rahantarjonta. Talouskasvusta huolimatta palkkataso ei ole noussut. Minimipalkat ovat hyvin alhaiset ja monet joutuvat tekemään kahta työtä pärjätäkseen. Köyhyysrajan alapuolella elää noin 15 prosenttia väestöstä.

Kartat

Tilastot

YK:n vuosituhattavoitteet Tältä sivulta löydät arvot maalle Yhdysvallat koskien kaikkia indikaattoreita (viimeisin raportoitu vuosi). Voit helposti verrata arvoja muiden maiden arvojen kanssa

  •  

    Yhdysvallat

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Työttömyys, nuoret naiset
    6,0
    Prosenttiosuus
    Työttömyys, nuoret
    12,0
    Prosenttiosuus
    Työttömyys
    6,2
    Prosenttiosuus
    Primaarisektori
    1
    Prosent
    Sekundaarisektori
    21
    Prosent
    Tertiaarisektori
    78
    Prosent
  •  

    Yhdysvallat

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Pinta-ala
    9 831 510
    Neliökilometriä (km²)
    Viljelykelpoinen maa
    16,9
    Prosenttiosuus maan pinta-alasta
    Metsäalueet
    33,9
    Prosenttiosuus
  •  

    Yhdysvallat

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Väestömäärä
    324 459,000
    Hedelmällisyys
    2,0
    Lasten lukumäärä per nainen
    Elinikä, odotettavissa oleva
    79
    Vuosi
    Elinikä, odotettavissa oleva, naiset
    81
    Vuosi
    Elinikä, odotettavissa oleva, miehet
    76
    Vuosi
  •  

    Yhdysvallat

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Ydinvoima
    830 584
    miljoonaa kilowattituntia (kWh)
  •  

    Yhdysvallat

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Äärimmäinen köyhyys
    Puuttuva tieto
    Prosenttiosuus
    Slummit, kaupunkiväestö
    Puuttuva tieto
    Prosenttiosuus kaupunkiväestöstä
    Aliravitsemus
    Puuttuva tieto
    Prosenttiosuus
  •  

    Yhdysvallat

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Turvapaikanhakijat kohdemaan mukaan
    187 826
    Henkilöä
    Pakolaiset, lähtömaan mukaan
    2 520
    Henkilöä
    Pakolaiset, kohdemaan mukaan
    929 850
    Henkilöä
    Maan sisäiset pakolaiset
    Puuttuva tieto
  •  

    Yhdysvallat

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Aseellisissa konflikteissa menehtyneet
    233
    Menehtyneiden määrä per 100 000 asukasta
    Rauhanindeksi
    2,300
    Asteikko 1-5 (yksi on paras, 5 on huonoin)
    Sotilasmenot
    Puuttuva tieto
    Prosenttiosuus BKT:sta
  •  

    Yhdysvallat

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Lapsikuolleisuus
    7
    Menehtyneiden määrä per 1000 elävänä syntynyttä lasta
    Synnytykset, nuoret tytöt
    27
    Elävänä syntyneet lapset per 1000 naista
    Äitiyskuolleisuus
    Puuttuva tieto
    Menehtyneiden määrä per 100 000 elävänä syntynyttä lasta
    Tuberkuloosi, tapaukset
    3
    Tuberkuloositapaukset per 100 000 asukasta
  •  

    Yhdysvallat

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Teloitukset
    20
    Poliittiset oikeudet
    2
    Asteikko 1-7 (1 on paras, 7 huonoin)
    Lehdistönvapaus
    23,73
    Asteikossa 0 on paras
    Kansalaisoikeudet
    1
    Asteikko 1-7 (1 on paras, 7 huonoin)
  •  

    Yhdysvallat

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Hiilidioksidipäästöt asukasta kohden
    Puuttuva tieto
    tonnia CO2 per asukas
    Ekologinen jalanjälki
    6,8
    Hehtaaria per henkilö
  •  

    Yhdysvallat

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Lukutaitoaste, nuoret
    Puuttuva tieto
    Prosenttiosuus
    Lukutaito, aikuiset
    Puuttuva tieto
    Prosenttiosuus
  •  

    Yhdysvallat

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Puhdas vesi
    99,2
    Prosenttiosuus
    Sanitaatio
    100
    Prosenttiosuus
  •  

    Yhdysvallat

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Bruttokansantuote
    Puuttuva tieto
    ppp-dollaria (purchasing power parity, ostovoimapariteetti)
    Bruttokansantuote asukasta kohden
    Puuttuva tieto