Ideologia, verkosto ja protovaltio
Islamilaisen valtion määrittely on sen organisatorisesta keveydestä johtuen hyvin vaikeaa ja vaatii kolmen käsitteen yhteensovittamista. Näistä keskeisin on ideologia, eli ohjeita ja tavoitteita sisältä aatekokoelma. Islamilainen valtio on siis yhtäältä uskonnollispoliittinen näkökulma todellisuuteen, jossa kuvataan sekä sitä, miten asiat ovat, sekä sitä, miten niiden tulisi olla. Samalla Islamilainen valtio on myös sosiaalisten vuorovaikutussuhteiden ja viestintäkanavien verkosto, jonka sisällä sosiaaliset roolit jakautuvat uskonnollisideologisten dogmien perusteella. Kolmanneksi ISIS on niin sanottu protovaltio, eli rakenteiltaan valtiota yksinkertaisempi alueellista valtaa käyttävä organisaatio.
Nämä kolme toiminnan ja organisoitumisen logiikkaa ovat olemassa yhtä aikaa. Islamilaisen valtion vallanjakamisen tapa on verkostopohjainen ja koordinaatiotapa ideologinen. Tämä tarkoittaa sitä, että selkeän byrokraattisen vastuunjaon sijasta ISIS:ksen toiminta ohjautuu selkeän komentoketjun tai byrokraattisen vallanjaon sijasta luonnollisesti yksilöiden pyrkiessä toteuttamaan ideologian tavoitteita ja noudattamaan ideologisia sääntöjä, sekä verkoston odotuksia. Islamlaista valtiota on mielekästä käsitellä itsenäisenä toimijaentiteettinä, koska ideologian seuraajat ja verkoston jäsenet pitävät sitä sellaisena. Tästä toimijuususkosta syntyy myös Islamilaisen valtion protovaltiotoimijuus.
Ideologiana Islamilaisen valtio pohjaa osaltaan Salafi-Jihadismiin, Wahhabismiin ja radikaaliin Sunni-islamilaiseen fundamentalismiin. Erityisesti egyptiläisen muslimiveljeskuntalaisen ajattelija Sayyid Qutb:in kirjoitukset toimivat vahvoina vaikutteina aatteen synnyn ja eriytymisen taustalla. Useiden uskonnollisten aatesuuntien tavoin Islamilaisen valtion ideologia on rajanvedoltaan melko vapaa ja joustava, siten saavuttaen useita populistisia piirteitä. Tämä on ideologian toiminnan perusedellytys; sopeutuakseen useisiin valtioihin, ympäristöihin ja tilanteisiin ideologian on kyettävä puhuttelemaan erilaisissa tilanteissa ja ympäristöissä eläviä ihmisiä. Samasta syystä myös rajanveto virallisesti sanktioitujen tekstien ja jäsenten kirjoitusten välillä on hyvin joustava, ja rajanveto Islamilaisen valtion ja muiden fundamentalististen terroristiverkostojen välillä paikoin vaikeaa.
Verkoston historia
Islamilainen valtio ideologiana ja verkostona syntyi vuonna 1999 osana al-Qaedaa tavoitteenaan islamilaisen vallankumouksen ja jihadin laajentaminen. Sen perustajana pidetään jordanialaista ajattelijaa Abu Musab al-Zarqawia. Varsinkin aluksi Islamilaisen valtion rahoituspohja nojasi vahvasti al Qaeda -verkostoon, jolle al-Zarqawia vannoi uskollisuutta vuonna 2004, mahdollisesti seurauksena vuonna 2003 alkaneesta invaasiosta.
Tammikuussa 2006 Islamilainen valtio, joka vielä tuolloin kantoi nimeä, al-Qaeda in Irag, muodosti yhdessä kuuden pienemmän terroristiorganisaation yhteisön nimeltä Mujahideen Shura Neuvosto pyrkimyksenään vahvistaa legitimiteettiään Irakissa. Kesäkuussa 2006 al-Zarqawi sai surmansa Yhdysvaltojen toteuttamassa ilmaiskussa ja hänen seuraajakseen nimettiin egyptiläinen Abu Ayyub al-Masri. 12.10.2006 kolmen uuden organisaation liittyessä mukaan nimi muutettiin Mutayideen Koalitioksi, ja vain päivää myöhemmin Irakin Islamilainen valtioksi (ISI).
Vuonna 2011 Islamilainen valtio liittyi Syyrian sisällissotaan ja huhtikuussa 2013, Islamilaisen valtion nimeksi muutettiin Irakin ja Syyrian Islamilainen valtio. Syyskuussa 2013 Islamilaisen valtion johtaja al-Baghdadi pyrki käyttämään al-Qaedan johtajan Zawahirin viestiä, jossa hän kannusti taistelijoita tukemaan Islamilaista valtiota hyväkseen heikentääkseen al-Nushra-Front nimisen terroristijärjestön imagoa ja siten toimitilaa omalla kustannuksellaan. Kiista paljasti jakolinjan alueen terroristijärjestöjen välillä ja vuonna 2014 al-Qaedan ja Islamilaisen valtion yhteinen taival päättyi, osin ideologisista, osin johtajuuskiistoihin liittyvistä syistä johtuen.
Kesäkuussa 2014 al-Baghadi julisti itsensä maailmanlaajuisen kalifaatin johtajaksi vaatien kaikkien maailman muslimien lojaliteettia itselleen ja nimi Islamilainen valtio otettiin virallisesti käyttöön. Alue-liitteiden poistamisen taustalla oli pyrkimys julistaa Islamilainen valtio globaaliksi kalifaatiksi ja luoda pohjaa liikkeen laajentumiselle. Samalla se onnistui kuitenkin suututtamaan valtavan määrän muslimeja ja uskonoppineita toimien tärkeänä muistutuksena siitä, ettei ISIS edusta Islaminuskoa tai uskovaisia.
Samana vuonna protovaltion laajentuminen jatkui Islamilaisen valtion voittaessa Iranin armeijan vallaten useita avainkaupunkeja, erityisesti Mosulin ja Tikritin Itä-Iranista. 29.6.2014 Islamilaisen valtion johtaja Abu Bakr al Baghdadi julisti kalifaatin perustetuksi Syyrian Aleppon ja Irakin Diylan välille. Tämän seurauksena Yhdysvaltojen johtama liittouma aloitti pommitukset 7.9.2014 Irakissa, mutta laajensi lähikuukausina toiminnan koskevaan myös Syyrian puoleisia osia. Vuotta myöhemmin Yhdysvallat oli toteuttanut yli 8000 ilmaiskua alueelle, Irakin armeija sai vallattua Ramadin kaupungin takaisin ja Turkki otti Syyrian vastaisen raja-alueen haltuunsa. Samalla Islamislaisen valtion asema Aleppon alueella kuitenkin vahvistui.
Islamilaisen valtion nykytila
Islamilaisen valtion menestys yhdessä al-Qaedan ahdingon kanssa kasvatti verkoston suosiota ja populistiseen propagandaan luottaneita vapaaehtoisia taistelijoita ja taistelijoiden vaimoja matkusti alueelle ympäri maailmaa. Kuitenkin viiden vuoden taistelujen jälkeen 23.3.2019 Syyria julisti Islamilaisen valtion kukistetuksi alueeltaan. Syyrian Oberservatory for Human Rights kuitenkin arvioi tuhansien taistelijoiden edelleen asuvan alueella. Menetettyään maa alueet ja protovaltiutensa Islamilainen valtio on menettänyt runsaasti vaikutusvaltaa, mutta muodosta edelleen merkittävän uhan kansainväliselle turvallisuudelle.
Alkuvuodesta 2019 lähes viisi vuotta edellisen julkisen esiintymisensä jälkeen al-Baghadi esiintyi videolla ylpeillen johtamansa terroriverkoston ulottuvan Malilta Burkina Fasoon, Afganistaniin, Turkkiin ja Sri Lankaan symboloiden kalifaattitavoitteen murentumista ja protovaltion paluuta maailmanlaajuiseksi verkostoksi. Kuitenkin 31.10.2019 Islamilainen valtio vahvisti johtajansa Abu Bakr al-Baghdadin kuolleen Yhdysvaltojen pommituksissa luoteis-Syyriassa 26-27.10.2019. Swansean yliopiston tutkija Aymenn al-Tamimi kertoi nimen olevan tuntematon, mutta arvioi sen viittaavan Islamislaisen valtion johtajaksi arvioituun Hajj Abdullahiin. Hänen seuraajakseen arvellaan nousseen Abu Ibrahim al-Hashimi al-Qurashi.
Torstaina 6.4.2021 16 eteläisen Afrikan maan johtajaa kokoontui keskustelemaan Mosambikissa valtaa keränneen Islamilaiseen valtioon linkittyneen kalifaattia Afrikkaan rakentamaan pyrkivän solun kitkemiseksi. Levottomuudet ovat jatkuneet alueella pitkään, mutta kansainvälistä huomiota tapaus sai maaliskuussa 2021 kapinallisten vallattua hotellin ja julkaistua videon, jossa 12 turistia teloitettiin mestaamalla. Toistaiseksi on vielä epäselvää missä määrin ääri-islamistiset terroristit ovat sulautuneet osaksi alueella pidempään operoinutta kapinaliikettä ja missä määrin tavoitteet kohtaavat.
Myös kymmenien tuhansien ISIS vankien, mielipidevankien ja pakolaisleireille jumittuneiden ihmisten kohtalo on monilta osin edelleen epäselvä. YK on kiinnittänyt huomiota vankien epäinhimilliseen kohteluun yhteensä yli sadalla leirillä ympäri entisen Islamilaisen valtion hallinnoimia alueita. Leirejä hallinnoivat tahot ovat olleet haluttomia kohentamaan leirien epäinhimillisiä elinoloja tai etsimään kestävää ratkaisua tilanteeseen. Epäoikeudenmukaisuus ja epäinhimilliset elinolosuhteet uhkaavat kärjistää tilannetta ja tukea ääriliikkeiden suosiota alueella.
Kokonaisuudessaan arvioituna Islamilainen valtio on vuonna 2021 sekasorron tilassa. Kilpailu al-Qaedan kanssa haaskaa resursseja ja tappiot Syyriassa ja Irakissa heikensivät verkoston ja ideologian vetovoimaa. Verkostolla on kuitenkin täydet mahdollisuudet vahvistaa resurssejaan ja kasvattaa toimintaansa kansainvälisestä terrorismin vastaisesta toiminnasta, ja koordinaation lisääntymisestä huolimatta. Näillä toimilla on ollut konkreettisia vaikutuksia kansainvälisen terrorismin organisoitumiseen ja rahoittamiseen, mutta monin paikoin ilmastonmuutoksesta ja COVID-19 pandemiakriisistä johtuen lisääntynyt sorto ja pahentunut epätasa-arvon kokemus, sekä inhimillinen hätä ja kärsimys muodostavat otollisen kasvualustan radikalisoitumiselle, eikä sissitaistelijoiden kouluttamisessa tehtyjä virheitä voi peruuttaa, sillä kouluttajia uusille sukupolville kyllä riittää. Ainoa kestävä ratkaisu ongelmaan on elinolosuhteiden ja tasa-arvotilanteen globaali kohentaminen.
Lähteet
UN News, Human Right; Rand Corporation; The Military Times; Quilliam; New York Times, Memo from Iraq; Religion Compass; Al Jazeera Centre for Studies; Terrorism Monitor 21. Vol. 2 no. 24. Jamestown Foundation; The ANNALS of the American Academy of Political and Social Science; BBC News; Long War Journal; Financial Times; Naharnet. Agence France-Presse; The Washington Post; The Independent; Al Akhbar English; Wilxon Centre Article: Insight and Analysis; Syrian Observatory for Human Rights; Foreign Policy; Reuters; Aljazeera
Aiheeseen liittyvät maat ja konfliktit
Lue maaprofiilit konfliktiin liittyneistä maista:
Lue konfliktiin liittyvät konfliktiprofiilit: