Kahdenkymmenen vuoden sota
Yhdysvaltojen sota Talibania ja sen kanssa liittoutuneita Al Qaida-ryhmän terroristeja vastaan oli keskeinen tekijä Afganistanin politiikassa, taloudessa ja yhteiskuntakehityksessä kahdenkymmenen vuoden ajan. Sodan kiivaimmissa vaiheissa Afganistanissa oli yli satatuhatta ulkomaalaista sotilasta viidestäkymmenestä maasta. Talibanin vastaiseen taisteluun osallistunutta Afganistanin hallitusta ja sen armeijaa tuettiin miljardeilla euroilla. Afganistanin talous oli ulkomaisen raha-avun varassa. Talibania ei kukistettu kahden vuosikymmenen sodalla. Ääri-islamistinen liike nautti jatkuvaa vanhoillisiin uskonnollisiin arvoihin sitoutuneen väestön kannatusta. Taliban sai apua Pakistanista. Siellä liike keräsi voimia ja ryhmittyi uudelleen kärsittyään tappioita.
Vuonna 2020 Yhdysvallat solmi rauhansopimuksen Talibanin kanssa. Qatarin Dohassa käytyihin pitkiin rauhanneuvotteluihin ei kutsuttu Afganistanin hallitusta, eikä hallitus ollut osallisena rauhansopimuksessa. Rauhansopimukseen sisältyi päätös Yhdysvaltojen joukkojen vetäytymisestä Afganistanista vuonna 2021. Taliban jatkoi hyökkäyksiä Afganistanin hallitusta ja armeijaa vastaan rauhansopimuksen solmimisen jälkeenkin. Afganistanin hallituksen valta ei koskaan ulottunut maan kaikille alueille. Jatkuva sota ja terrori-iskut rasittivat afganistanilaisten elämää. Sekä Taliban että hallitusta tukeneet joukot syyllistyivät julmuuksiin ja ihmisoikeusloukkauksiin. Kahdenkymmenen vuoden sodassa kuoli sataviisikymmentä tuhatta ihmistä.
Yhdysvaltojen ja Naton sotilaat vetäytyivät Afganistanista vuoden 2021 kesällä. Saman vuoden elokuun alussa Taliban eteni ydinalueiltaan maaseudulta kaupunkeihin. Monet pienet kaupungit antautuivat Talibanille ilman taistelua. Afganistanin armeijan sotilaita karkasi riveistä ja liittyi Talibaniin. Suurista aluekeskuksista, kuten Heratista, Kandaharista ja Helmandin alueen Lashkargahin kaupungista taisteltiin viikkojen ajan ennen kuin Taliban sai ne haltuunsa. Elokuun puolivälissä vuonna 2021 Taliban valtasi pääkaupungin Kabulin. Pitkän sodan loppunäytös tapahtui nopeasti. Afganistanin hallitus ja armeija luhistuivat ja presidentti Ashraf Ghani pakeni maasta Yhdistyneisiin arabiemiirikuntiin. Sen jälkeen Taliban on hallinnut Afganistania.
Taliban petti naiset
Talibanin valtaannousu oli kova isku Afganistanin naisille. YK:n ihmisoikeusvaltuutettu Volker Türk sanoo, että Afganistan on ihmisoikeuksien hautausmaa. Rauhanneuvottelujen aikana Taliban esitti maltillisia näkemyksiä. Liike lupasi sallia tyttöjen koulunkäynnin ja naisten opiskelun. Naiset saisivat myös tehdä työtä ja edetä työelämässä. Nämä lupaukset petettiin. Taliban on kieltänyt naisilta oikeuden opiskella yliopistoissa. Tytöt saavat käydä koulua vain kuudenteen luokkaan asti. Joillakin seuduilla jyrkät uskonnolliset johtajat suhtautuvat tähänkin karsaasti.
Taliban on erottanut tuhansia naisia valtion palveluksesta. Hallintotehtävissä työskennelleet naiset on lähetetty kotiin. Kouluissa kaksi kolmasosaa naisopettajista on saanut jatkaa työtään. Naisia on kielletty tekemästä työtä kansalaisjärjestöissä ja avustusohjelmia toteuttavissa kehitysjärjestöissä. Monet järjestöt ovat keskeyttäneet työnsä tämän kiellon vuoksi. Afganistanissa järjestöt eivät voi tehdä työtä naisten kanssa, ja naisten hyväksi, jos ne eivät saa palkata naisia.
Afganistanin tuotantoelämän tutkijat arvioivat, että kolme neljäsosaa maan yksityisten yritysten palveluksessa työskennelleistä naisista joutui jättämään työnsä vuonna 2021. Kaiken kaikkiaan ilmeisesti noin puolet palkkatyössä olleista naisista menetti työpaikkansa. Tämä on ollut seuraus Talibanin määräämästä naisten syrjinnästä ja Afganistanin kriisin aiheuttamasta syvästä talouslamasta. Naiset yrittävät nyt työllistää itsensä kotona: maatalouden töissä, ompelijoina, leipojina, erilaisilla käsityö- ja kotiteollisuusaloilla.
Naiset eivät saa matkustaa eivätkä mennä sairaalaan tai terveysasemalle ilman miespuolista saattajaa. Naisten on käytettävä kasvohuntua ja sellaisia vaatteita, jotka peittävät kehon kokonaan. Afganistanin tilannetta seuraavat ihmisoikeusjärjestöt ovat varoittaneet lapsiavioliittojen lisääntymisestä. Tyttöjä ja naisia pakotetaan avioliittoihin. Niinkin nuori kuin kolmetoistavuotias tyttö voidaan naittaa hänen tahtoaan kysymättä vanhalle miehelle. Taliban ei hyväksy naisten osallistumista poliittiseen päätöksentekoon. Lähes kaikki Afganistanin naiskansanedustajat ovat paenneet maasta.
Vuonna 2026 voimaan tullut uusi rikoslaki sallii naisiin kohdistuvan väkivallan. Aviomies voi lyödä vaimoaan ja määrätä muitakin rangaistuksia tottelemattomuudesta. Rikoslain mukaan muslimit saavat rangaista syntisiä, joiden nähdään tekevän syntiä. Afganistanilainen ihmisoikeusjärjestö Rawadari on huomauttanut, että rikoslaki näyttää sallivan orjuudenkin. Useissa lainkohdissa puhutaan orjista ja isännistä, esimerkiksi isännän vallasta kurittaa orjia. Orjuus kiellettiin virallisesti Afganistanissa vuonna 1923.
Köyhä kansa
Kaksi kolmasosaa Afganistanin asukkaista elää köyhyydessä. Terveydenhoidon tila on surkea. Alle puolet afganistanilaisista on sähköverkon piirissä. Vain kuudella prosentilla ihmisistä on pankkitili. Ankara kuivuus on vaivannut viljelijöitä ja karjankasvattajia. Vuonna 2025 voimakas maanjäristys aiheutti tuhoja Kunarin läänissä Afganistanin itäosassa. Kaksi tuhatta ihmistä menetti henkensä. Vuonna 2026 Afganistanin valtion tulo- ja menoarvio oli noin kolme miljardia euroa. Näistä varoista suuri osa käytetään asevoimien kuluihin. Ennen Talibanin valtaannousua vuonna 2021 Afganistanin valtion budjetti oli kaksi kertaa isompi kuin nyt.
Afganistanin talous kasvaa noin kolme prosenttia vuodessa. Parin viime vuoden aikana Talibanin valtio on lisännyt verotulojaan. Hyvällä hallinnolla Afganistan voisi lievittää väestön köyhyyttä. Afganistanin maaperässä on kuparia, litiumia, rautaa, öljyä, maakaasua, hiiltä, marmoria, kultaa, jalokiviä ja harvinaisia maametalleja. Harvinaisia maametalleja tarvitaan valmistettaessa kestomagneetteja, älypuhelimia, sähköautoja, tietokoneita, tuuliturbiineja, lentokoneita, lennokkeja ja LED-valoja. Harvinaisilla maametalleilla on kova kysyntä kansainvälisillä markkinoilla. Maailmanpankin asiantuntijoiden mielestä Afganistanin maatalous voisi olla paljon nykyistä tuottavampi. Yhteiskunnan kireä vanhoillisuus kahlitsee yritystoimintaa ja talouskehitystä. Afganistanilaisten enemmistö uskoo elinolojensa huononevan lähitulevaisuudessa.
Pakistan ja Iran haluavat palauttaa pakolaisiksi tulleet afganistanilaiset takaisin kotimaahan. Vuonna 2025 Afganistaniin palasi kolme miljoonaa ihmistä enimmäkseen juuri naapurimaista Pakistanista ja Iranista. Paluumuuttajien asema on vaikea. Talibanin hallinto pitää tulijoita epäluotettavina. Afganistanin nykyisessä taloustilanteessa tulijoiden ei ole helppo hankkia toimeentuloa. Afganistanin naiset on suureksi osaksi syrjäytetty työelämästä. Alle viidesosa naisista tekee nykyisin palkkatyötä. Kansainvälisten avustusjärjestöjen mukaan kymmenen miljoonaa afganistanilaista tarvitsisi välitöntä ruoka-apua. Lasten aliravitsemus on lisääntynyt huolestuttavasti.
Talibanin taustat
Afganistanin Taliban-liike syntyi Pakistanissa. Taliban tarkoittaa opiskelijoita. Pohjois-Pakistanin pashtu- tai pataaniväestön asuinalueilla oli 1990-luvun alussa Saudi-Arabian rahoittamia uskonnollisia kouluja, joissa opiskeli tuhansia afganistanilaisia nuoria. Näissä kouluissa opetettiin jyrkkää sunnalaista islamia. Afganistania miehittänyt Neuvostoliiton armeija oli tuolloin jo joutunut tunnustamaan tappionsa ja vetäytynyt maasta. Venäläiset joukot olivat Afganistanissa vuodesta 1979 vuoteen 1989 asti. Venäläisten vetäytymisen alkaessa islamistien hallussa oli puolet Afganistanista. Neuvostoliittoa ja kommunistista hallitusta vastaan taistelleet mujahidin-sissiryhmät alkoivat sotia toisiaan vastaan paikallisten sotapäälliköiden kilpaillessa vallasta. Afganistanissa oli paljon aseellista rikollisuutta. Väkivalta teki ihmisten elämän turvattomaksi. Afganistan kaipasi rauhaa.
Taliban lupasi ihmisille rauhaa ja järjestystä. Sen lisäksi liike halusi tehdä Afganistanista tiukasti Koraanin ja islamilaisten lakien mukaan hallitun uskonnollisen valtion. Rikollisuus ja korruptio luvattiin kitkeä ankarin keinoin. Suuri osa afganistanilaisista uskoi, että Taliban toisi kaivatun rauhan maahan pitkien ja raskaiden sotavuosien jälkeen. Talibanin ensimmäiset tukialueet olivat Afganistanin eteläosissa. Liikkeen perustaja ja johtaja Mullah Muhammad Omar oli kotoisin Kandaharista. Vuonna 1994 Kandahar oli jo Talibanin hallussa. Talibaniin kuului tuolloin viisitoista tuhatta taistelijaa. Vuonna 1995 Taliban valloitti Heratin alueen Luoteis-Afganistanissa lähellä Iranin rajaa. Vuonna 1996 Taliban otti haltuunsa pääkaupungin Kabulin. Vuonna 1998 liikkeen vaikutuspiirissä oli yhdeksänkymmentä prosenttia Afganistanista.
Taliban kielsi elokuvat ja television. Liike ei sallinut yli kymmenvuotiaiden tyttöjen käydä koulua. Naisten oli käytettävä peittäviä vaatteita. Jyrkkä hallinto vainosi vähemmistöjä. Ihmisoikeusloukkaukset olivat yleisiä. Bamiyanin laaksossa parisataa kilometriä Kabulista luoteeseen Taliban räjäytti kaksi valtavaa kivistä Buddhan patsasta, jotka oli veistetty 500-luvulla. Miehiä vangittiin, jos heillä oli liian lyhyt parta. Ulkomaista vain Pakistan, Saudi-Arabia ja Yhdistyneet arabiemiirikunnat tunnustivat Talibanin hallituksen.
Taliban hallitsi Afganistania vuoteen 2001 asti. Taliban sai tukea Pakistanista. Liikkeen apuna oli myös iso joukko arabialaisia ulkomaalaistaistelijoita, joiden komentaja oli Al Qaida-järjestön saudiarabialainen johtaja Osama bin Laden. Syyskuussa 2001 Al Qaidan Yhdysvalloissa kaappaamat matkustajalentokoneet syöksyivät päin USA:n puolustusministeriön rakennusta, Pentagonia, ja New Yorkin World Trade Centerin korkeita kaksoistorneja, joissa oli monien suurten yritysten toimitiloja. Kolme tuhatta ihmistä sai surmansa terrori-iskussa. Kaksoistornit romahtivat maan tasalle. Iskun suunnittelija oli Osama bin Laden. Yhdysvallat vaati Talibania luovuttamaan bin Ladenin oikeuden eteen. Taliban kieltäytyi. Yhdysvallat hyökkäsi Afganistaniin liitossa useiden muiden maiden kanssa ja aloitti sodan Talibania ja Al Qaidaa vastaan. Talibanin hallinto Afganistanissa kukistui. Liikkeen taistelijat vetäytyivät syrjäisille tukialueille ja Pakistanin puolelle.
Ulkomaiset joukot ja niiden tuella pystytetty Afganistanin uusi hallitus eivät kyenneet tuhoamaan Talibania. Liikkeellä oli jatkuvasti tukea vanhoillisen uskonnollisen väestön parissa erityisesti maaseudulla. Vuonna 2021 Talibanin joukoissa oli kuusikymmentä tuhatta taistelijaa. Useiden asiantuntijoiden mukaan Pakistanin viranomaiset ovat auttaneet ja rahoittaneet Talibania. Taliban on myös vuosien varrella saanut miljoonia euroja Afganistanin oopiumista sekä huume- ja asekaupasta. Afganistan on maailman toiseksi isoin laittoman oopiumin tuottaja.
Afganistanin hallituksen ja Talibanin välisessä sodassa molemmat osapuolet syyllistyivät julmaan väkivaltaan. Koston kierre, esimerkiksi sukulaisten joutuminen hallituksen joukkojen väkivallan uhriksi, ajoi monet kannattamaan Talibania. Kiivaimmilla sota-alueilla kuten Helmandissa haastatellut afganistanilaiset ovat kertoneet, että kaikkein eniten he halusivat sodan loppuvan. Väsymys kahdenkymmenen vuoden sotaan sai ison osan väestöstä, jälleen, suhtautumaan varovaisen myönteisesti Talibanin valtaannousuun.
Kuningaskunta ja sotilaat
1800-luvun lopulla Iso-Britannia yritti hallita Afganistania. Silloinkin ulkomainen sotilasvalta sai vastaansa vuoristojen ja laaksojen afgaaniheimot. Kabulia hallitsi osittain Ison-Britannian vallan alla Afganistanin emiirikunta. Sotien ja kapinoiden jälkeen Afganistan sai itsenäisyyden vuonna 1919. Vuonna 1926 emiiri Amanullah Khan julisti Afganistanin kuningaskunnaksi, ja itsensä kuninkaaksi. Amanullah Khan pyrki omalla tavallaan uudistamaan Afganistania. Hän lakkautti orjuuden vuonna 1923, kun Afganistan oli vielä emiirikunta. Hän määräsi koulunkäynnin pakolliseksi. Hän lievensi naisten pukeutumista määrääviä sääntöjä. Hän salli tyttöjen ja poikien käydä koulua samoissa luokkahuoneissa.
Uudistukset nostivat vanhoilliset uskonnolliset johtajat kapinaan. Vuosina 1928 ja 1929 Afganistanissa riehui sisällissota. Amanullah Khan luopui vallasta vuonna 1929. Kuohun vuosien jälkeen Afganistanin kuninkaaksi nousi vuonna 1933 nuori Mohammed Zahir Shah. Hän oli kuninkaana neljäkymmentä vuotta, vuoteen 1973 saakka. Zahir Shahin aikana Afganistan laajensi poliittisia ja kaupallisia suhteitaan ulkomaille. Kuningashuoneen ajatuksiin maan nykyaikaistamisesta kuului valtionhallinnon vahvistaminen. Afganistan ei ole ollut yhtenäinen kansallisvaltio, vaan paikallista valtaa ovat käyttäneet omille alueilleen juurtuneet uskonnolliset ja väestöryhmänsä johtajat. 1930-luvulla ja 1940-luvun alussa kuningashuoneen tavoitteena oli rakentaa Afganistaniin toimiva keskushallinto, jonka valta ulottuisi myös syrjäseuduille. Vuodesta 1944 vuoteen 1947 asti Afganistanin itäosissa syntyi heimokapinoita kuninkaan armeijaa vastaan.
Vuonna 1964 Afganistanin perustuslaki uudistettiin. Kuningasvallan rinnalle perustettiin kaksikamarinen parlamentti. Afganistaniin syntyi poliittisia puolueita. Kommunistinen Kansandemokraattinen puolue perustettiin vuonna 1965, ja se sai vaaleissa edustajia parlamenttiin. Vuonna 1973 entinen pääministeri Mohammad Daoud Khan kaappasi vallan Kansandemokraattisen puolueen tuella. Daoud julisti Afganistanin tasavallaksi. Daoud oli itsevaltainen johtaja. Hän aloitti valtataistelun kukistaakseen kommunistit, aiemmat liittolaisensa. Vuonna 1978 Kansandemokraattisen puolueen kommunistit kaappasivat vallan yhteistyössä armeijan kanssa. Daoud ja hänen perheensä surmattiin.
Kansandemokraattisen puolueen ja sotilaiden hallitus alkoi rakentaa kommunistista Afganistania. Islamin asemaa ryhdyttiin heikentämään. Näkyvinä merkkeinä tästä hallitus määräsi, että miesten oli ajettava partansa ja naisia kiellettiin käyttämästä huntuja. Hallitus pyysi Neuvostoliitosta apua maanteiden rakentamiseen, kaivosteollisuuden kehittämiseen ja armeijan vahvistamiseen. Ristiriita kommunistien ja perinteisen islaminuskoisen väestön välillä synnytti vuonna 1979 hallituksen vastaisia kapinoita eri puolilla maata. Puolet Afganistanin armeijasta liittyi kapinallisiin.
Neuvostoliitto lähetti Afganistaniin sata tuhatta sotilasta. Alkoi kansanmurhan piirteitä saanut sota, jossa neuvostoliittolaiset sotilaat ja heidän puolellaan taistelleet hallituksen joukot tappoivat yli miljoona ihmistä. Kuusi miljoonaa afganistanilaista pakeni Pakistaniin ja Iraniin. Neuvostoliiton armeija vetäytyi Afganistanista vuonna 1989. Kabulin hallitus kaatui vuonna 1992, mutta sota jatkui eri ryhmittymien välillä. 1990-luvun puolivälissä Taliban vahvistui voimakkaimmaksi aseelliseksi liikkeeksi. Vuonna 1996 Taliban valtasi Kabulin.
Afganistanin historiassa näkyy jatkuvasti kaksi suurta ilmiötä: taistelu ulkomaisia sotajoukkoja ja miehittäjiä vastaan, sekä loppumaton sitkeä kamppailu keskushallinnon ja perinteisten uskonnollisten ja paikallisten valtaverkostojen välillä. Myös Taliban sijoittuu tähän kokonaisuuteen. Taliban on nauttinut väestön tukea silloin kun ihmiset ovat pitäneet liikettä vapauttajana ja etujoukkona taistelussa ulkomaisia vihollisia vastaan. Kun Taliban on ollut hallitsijan ja vallankäyttäjän asemassa, sen jyrkät otteet, väkivalta ja itsevaltaisuus ovat synnyttäneet vastarintaa. Talibanin sisällä on erilaisia suuntauksia ja ryhmittymiä. Tämä hajanaisuus ja ryhmien välinen kilpailu vaikutusvallasta vähentävät Talibanin mahdollisuuksia rakentaa Afganistaniin toimivaa hallintoa.
Taliban ja terroristit
Vuonna 2020 Yhdysvallat ja Taliban sopivat rauhasta lopettaakseen kaksikymmentä vuotta kestäneen sodan. Yhdysvallat sitoutui vetämään omat ja muiden Nato-maiden joukot pois Afganistanista. Taliban lupasi lopettaa apunsa länsimaita vastaan taisteleville terroristiryhmille. Talibanin tuki Osama bin Ladenin johtamalle Al Qaida-ryhmälle oli tärkein syy Yhdysvaltojen vuonna 2001 aloittamaan sotaan Talibania vastaan.
Vuonna 2022 YK:n asiantuntijat arvioivat eri maiden toimittaman tiedustelutiedon perusteella, että Taliban antaa Al Qaidan olla ja toimia Afganistanissa suhteellisen vapaasti. Vuoden 2022 kesällä Yhdysvallat surmasi Al Qaidan johtajan Ayman al-Zawahirin lennokki-iskulla Kabulissa. Yhdysvaltojen antamien tietojen mukaan Zawahiri asui Talibanin virkailijan kotona. YK:n asiantuntijat arvelevat, että Afganistan on edelleen Al Qaidan tukialue, missä terroristijärjestö voi hankkia ja kouluttaa uusia jäseniä, ja vahvistaa varainhankintaansa.
Talibanin valtaannousu Afganistanissa on vahvistanut Tehrik-e-Talibania, jota on kutsuttu Pakistanin Talibaniksi. Tämä monihaarainen terroristiliike on käynyt omaa sotaansa Pakistanin hallitusta vastaan samanlaisin aattein ja tavoittein kuin mitä Talibanilla on ollut Afganistanissa. Pakistanin hallitus sanoo, että Tehrik-e-Taliban on käyttänyt Afganistania turvapaikkana kerätessään voimia taisteluiden jälkeen. Vuoden 2022 lopulla Tehrik-e-Taliban lopetti Pakistanin hallituksen kanssa solmitun tulitauon ja aloitti uudelleen hyökkäykset Pakistanin armeijan partioita, tarkastuspisteitä ja rajatukikohtia vastaan.
Afganistanissa toimii Khorasanin Islamilainen Valtio -niminen ääri-islamistinen järjestö, joka kuuluu laajaan ISIS-verkostoon. Khorasanin Islamilainen Valtio -järjestö haluaa perustaa islamilaisen kalifaatin Afganistaniin, Pakistaniin, Tadžikistaniin ja Uzbekistaniin kuuluville vanhan Khorasanin alueille. Khorasanin Islamilainen Valtio on tehnyt useita terrori-iskuja Afganistanissa ja Pakistanissa. Vuonna 2023 järjestön itsemurhaajan pommin räjähdys tappoi Pakistanin Kharissa yli kuusikymmentä ihmistä.
Vuoden 2026 alussa Pakistanin ilmavoimat pommitti Afganistania. Pakistanin mukaan ilmaiskut oli suunnattu Tehrik-e-Talibanin ja Khorasanin Islamilainen Valtio -järjestön tukikohtiin. Afganistan vastasi tulittamalla Pakistanin armeijan raja-asemia. Kahakat jatkuivat kolmen kuukauden ajan. Niissä kuoli yli kaksisataa ihmistä. Vuonna 2025 Pakistan teki ilmaiskuja Afganistaniin Tehrik-e-Talibanin tukialueille ja yritti tappaa järjestön johtajan Noor Wali Mehsudin Kabulissa. Silloinkin Afganistan vastasi iskuihin hyökkäyksillä Pakistanin armeijan raja-asemia vastaan. Jännitteet Afganistanin Talibanin ja Pakistanin välillä ovat selvästi lisääntyneet. Niistä voi lähiaikoina puhjeta uusia aseellisia selkkauksia.
Aiheeseen liittyvät maat ja konfliktit
Lue maaprofiilit konfliktiin liittyneistä maista:
Lue konfliktiin liittyvät konfliktiprofiilit: