Afghanistan

Kahdenkymmenen vuoden sota

Yhdysvaltojen sota Talibania ja sen kanssa liittoutuneita Al Qaida-ryhmän terroristeja vastaan on ollut keskeinen tekijä Afganistanin politiikassa, taloudessa ja yhteiskuntakehityksessä kahdenkymmenen vuoden ajan. Afganistanissa on ollut tämän sodan kiivaimmissa vaiheissa 130 000 ulkomaalaista sotilasta 50 maasta. Talibania vastaan taistellutta hallitusta ja armeijaa on tuettu miljardeilla euroilla. Afganistanin talous on ollut ulkomaisen raha-avun varassa. Talibania ei pystytty kukistamaan kahden vuosikymmenen sotaponnistuksilla. Ääri-islamistinen liike on saanut tukea vanhoilliselta uskonnollisiin arvoihin sitoutuneelta väestöltä, sekä Pakistanista, missä Taliban on kerännyt voimia ja ryhmittynyt uudelleen kärsittyään tappioita.

Vuonna 2020 Yhdysvallat solmi rauhansopimuksen Talibanin kanssa. Qatarin Dohassa käytyihin pitkiin rauhanneuvotteluihin ei kutsuttu Afganistanin hallitusta, eikä hallitus ollut osallisena rauhansopimuksessa. Rauhansopimukseen sisältyi päätös Yhdysvaltojen joukkojen vetäytymisestä Afganistanista vuonna 2021. Taliban jatkoi hyökkäyksiä Afganistanin hallitusta ja armeijaa vastaan rauhansopimuksen solmimisen jälkeenkin. Afganistanin hallituksen todellinen valta ei koskaan ulottunut maan kaikille alueille. Jatkuva sota ja terrori-iskut rasittivat afganistanilaisten elämää. Sekä Taliban että hallitusta tukeneet joukot syyllistyivät julmuuksiin ja ihmisoikeusloukkauksiin. Kahdenkymmenen vuoden sodassa kuoli yli 150 000 ihmistä.

Yhdysvaltojen ja Naton sotilaat vetäytyivät Afganistanista vuoden 2021 kesällä. Elokuun alussa Taliban eteni ydinalueiltaan maaseudulta kaupunkeihin. Monet pienet kaupungit antautuivat Talibanille ilman taistelua. Afganistanin armeijan sotilaita karkasi riveistä ja liittyi Talibaniin. Suurista aluekeskuksista, kuten Heratista, Kandaharista ja Helmandin alueen Lashkargahin kaupungista taisteltiin viikkojen ajan ennen kuin Taliban sai ne haltuunsa. Elokuun puolivälissä vuonna 2021 Taliban valtasi pääkaupungin Kabulin. Pitkän sodan loppunäytös tapahtui nopeasti. Afganistanin hallitus ja armeija luhistuivat ja presidentti Ashraf Ghani pakeni maasta Yhdistyneisiin arabiemiirikuntiin.

Talibanin uusi valtaannousu on ollut kova isku Afganistanin naisille. Rauhanneuvottelujen aikana Taliban esitti maltillisia näkemyksiä. Liike lupasi sallia tyttöjen koulunkäynnin ja naisten opiskelun. Naiset saisivat myös tehdä työtä, ja edetä työelämässä. Nämä lupaukset on petetty. Taliban on kieltänyt naisilta oikeuden opiskella yliopistoissa. Tytöt saavat käydä koulua vain kuudenteen luokkaan asti. Joillakin seuduilla jyrkät uskonnolliset johtajat suhtautuvat tähänkin karsaasti.

Taliban on erottanut tuhansia naisia valtion palveluksesta. Hallintotehtävissä työskennelleet naiset on lähetetty kotiin. Kouluissa kaksi kolmasosaa naisopettajista on saanut jatkaa työtään. Naisia on kielletty tekemästä työtä kansalaisjärjestöissä ja avustusohjelmia toteuttavissa kehitysjärjestöissä. Monet järjestöt ovat keskeyttäneet työnsä tämän kiellon vuoksi. Afganistanissa järjestöt eivät voi tehdä työtä naisten kanssa, ja naisten hyväksi, jos ne eivät saa palkata naisia. Afganistanin tuotantoelämän tutkijat arvioivat, että kolme neljäsosaa maan yksityisten yritysten palveluksessa työskennelleistä naisista joutui jättämään työnsä vuonna 2021. Kaiken kaikkiaan ilmeisesti noin puolet palkkatyössä olleista naisista menetti työpaikkansa. Tämä on ollut seuraus sekä Talibanin naisten syrjinnästä että Afganistanin kriisin aiheuttamasta syvästä talouslamasta. Naiset yrittävät nyt työllistää itsensä kotona: maatalouden töissä, ompelijoina, leipojina, erilaisilla käsityö- ja kotiteollisuusaloilla.

Naiset eivät saa matkustaa eivätkä mennä sairaalaan tai terveysasemalle ilman miespuolista saattajaa. Naisten on käytettävä kasvohuntua ja sellaisia vaatteita, jotka peittävät kehon kokonaan. Afganistanin tilannetta seuraavat ihmisoikeusjärjestöt ovat varottaneet lapsiavioliittojen lisääntymisestä. Tyttöjä ja naisia pakotetaan avioliittoihin. Niinkin nuori kuin 13-vuotias tyttö voidaan naittaa hänen tahtoaan kysymättä nuorelle tai vanhalle miehelle. Taliban ei hyväksy naisten osallistumista poliittiseen päätöksentekoon. Lähes kaikki Afganistanin naiskansanedustajat ovat paenneet maasta. Vuonna 2018 järjestetyissä vaaleissa 250-jäseniseen parlamenttiin valittiin 69 naista.

Köyhyys ja kuivuus kurittavat maata

Talibanin valtaannousu horjutti Afganistanin taloutta. Maahan virtaava ulkomainen raha-apu väheni. Pankit ajautuivat kriisiin. Afganistanin rahalaitosten on nyt opeteltava islamilaisen pankkitoiminnan säännöt ja rajoitukset: mitä pankit saavat tehdä, ja mitä ne eivät saa tehdä, Koraanin ja uskonnollisten johtajien mukaan. Yksityisten yritysten on sopeuduttava uudenlaiseen toimintaympäristöön. Maailmanpankin tekemä selvitys kertoi vuoden 2022 alussa, että yli puolet Afganistanin yksityisistä yrityksistä oli keskeyttänyt toimintansa vuonna 2021. Vuoden 2022 aikana yritysten toiminta elpyi. Yli 70 prosenttia Afganistanin yksityisistä yrityksistä oli toiminnassa vuoden aikana, mutta niiden tuotanto ja liikevaihto olivat pienempiä kuin ennen vallanvaihtoa. Vuonna 2022 yritykset työllistivät vain puolet siitä työntekijämäärästä, joka oli ollut töissä ennen Talibanin valtaannousua. Hyvin koulutettuja ammattitaitoisia työntekijöitä on paennut ulkomaille. Elämän epävarmuus ja ihmisten tulojen väheneminen ovat supistaneet ostovoimaa ja -halua. Vallanvaihto keskeytti julkisten alojen työntekijöiden palkanmaksun. Naisten pakottaminen työelämän ulkopuolelle alentaa tuottavuutta. Kulutus keskittyy nyt välttämättömimpiin perustarvikkeisiin.

Afganistanissa toimineiden kehitysjärjestöjen mukaan valtaosa maan asukkaista joko elää köyhyydessä tai on ajautumassa siihen. Vuonna 2020 Aasian kehityspankki arvioi, että 49 prosenttia Afganistanin asukkaista eli tuolloin köyhyydessä. Nyt Afganistanin kotitaloudet käyttävät 90 prosenttia tuloistaan ruokaostoihin. Ankarat kuivuudet ovat haitanneet maataloutta. Vuonna 2021 Afganistan menetti yli kolmasosan vehnäsadosta kuivuuden vuoksi. Vuonna 2022 elintarvikkeiden hinnat kohosivat kolmanneksella. Vuoden 2023 alussa kovat pakkaset surmasivat ainakin 80 ihmistä. Myös karjaa on menehtynyt kylmyyteen ja rehunpuutteeseen. Kahdenkymmenen miljoonan ihmisen ruokaturva on järkkynyt. Puolet väestöstä tarvitsisi ulkomaista ruoka-apua saadakseen riittävät päivittäiset ateriat. Maailmanpankin kyselyssä vuonna 2022 kaksi kolmasosaa afganistanilaisista totesi, että he eivät kykene takaamaan perustoimeentuloaan. Neljä viidesosaa palkansaajista ja 85 prosenttia maanviljelijäperheistä sanoi tulojensa vähentyneen vuonna 2021.

Lähivuosien aikana Afganistanin talous voi jonkin verran elpyä nykyisestä tasosta. Afganistanissa on kultaa. Pakistaniin viedään hiiltä. Ulkomailla asuvat afganistanilaiset lähettävät rahaa kotimaahan. Talouskasvun vauhti jäänee kuitenkin väestönkasvua hitaammaksi. Talibanin hallinto joutuu sopeutumaan siihen, että maalla on pitkän aikaa paljon pienemmät tulot kuin aikaisemmin. Nykyisen väliaikaisvaltion vuoden 2022 tulo- ja menoarvio oli noin 2,5 miljardia euroa. Vuonna 2021 Afganistanin valtion budjetti oli yli 6 miljardia euroa. Väestön enemmistön kohtalona on sitkeä, ihmisten kestokykyä koetteleva köyhyys. Vuonna 2022 kaksi kolmasosaa afganistanilaisista uskoi elinolojensa huononevan lähitulevaisuudessa.

Maasta pakeneminen ei ole helppoa. Aiemmat sodat ja väkivallan uhka ovat ajaneet satoja tuhansia afganistanilaisia naapurimaihin Pakistaniin ja Iraniin. Talibanin valtaannousun jälkeen syyskuussa vuonna 2021 Pakistan sulki rajansa useimmilta maahan pyrkineiltä afganistanilaisilta. Amnesty Internationalin tietojen mukaan Iranin viranomaiset ovat surmanneet yksitoista ihmistä, jotka yrittivät ylittää maiden välisen rajan. Iranin ja Turkin rajavartijat ovat usein estäneet afganistanilaisia tulemasta rajan yli tarjoamatta pakolaisille mahdollisuutta hakea turvapaikkaa. Raja-aitojen yli yrittäneitä on ammuttu. Rajan yli päässeitä on pahoinpidelty tai jopa kidutettu, minkä jälkeen heidät on palautettu Afganistaniin.

Talibanin voitot ja tappio

Afganistanin Taliban-liike syntyi Pakistanissa. Taliban tarkoittaa opiskelijoita. Pohjois-Pakistanin pashtu- tai pataaniväestön asuinalueilla oli 1990-luvun alussa Saudi-Arabian rahoittamia uskonnollisia kouluja, joissa opiskeli tuhansia afganistanilaisia nuoria. Näissä kouluissa opetettiin jyrkkää sunnalaista islamia. Afganistania miehittänyt Neuvostoliiton armeija oli jo tuolloin joutunut tunnustamaan tappionsa ja vetäytynyt maasta. Neuvostoliittoa ja kommunistista hallitusta vastaan taistelleet Afganistanin islamilaiset mujahidin-sissiryhmät olivat alkaneet taistella toisiaan vastaan paikallisten sotapäälliköiden kilpaillessa vallasta. Afganistanissa oli paljon aseellista rikollisuutta. Väkivalta teki ihmisten elämän turvattomaksi. Afganistan kaipasi rauhaa.

Taliban lupasi ihmisille rauhaa ja järjestystä. Sen lisäksi liike halusi tehdä Afganistanista tiukasti Koraanin ja islamilaisten lakien mukaan hallitun uskonnollisen valtion. Rikollisuus ja korruptio luvattiin kitkeä ankarin keinoin. Suuri osa afganistanilaisista uskoi, että Taliban toisi maahan kaivatun rauhan pitkien ja raskaiden sotavuosien jälkeen. Talibanin ensimmäiset tukialueet olivat Afganistanin eteläosissa. Liikkeen perustaja ja johtaja Mullah Muhammad Omar oli kotoisin Kandaharista. Vuonna 1994 Kandahar oli jo Talibanin hallussa. Talibaniin kuului tuolloin 15 000 taistelijaa. Vuonna 1995 Taliban valloitti Heratin alueen Luoteis-Afganistanissa lähellä Iranin rajaa. Vuonna 1996 Taliban otti haltuunsa pääkaupungin Kabulin. Vuonna 1998 liikkeen vaikutuspiirissä oli noin 90 prosenttia Afganistanista. Taliban kielsi elokuvat ja television. Liike ei sallinut yli 10-vuotiaiden tyttöjen käydä koulua. Naisten oli käytettävä peittäviä vaatteita. Jyrkkä hallinto vainosi vähemmistöjä. Ihmisoikeusloukkaukset olivat yleisiä. Bamiyanin laaksossa parisataa kilometriä Kabulista luoteeseen Taliban räjäytti kaksi valtavaa kivistä Buddhan patsasta, jotka oli veistetty 500-luvulla. Miehiä saatettiin vangita, jos heillä oli liian lyhyt parta. Ulkomaista vain Pakistan, Saudi-Arabia ja Yhdistyneet arabiemiirikunnat tunnustivat Talibanin hallituksen.

Taliban hallitsi Afganistania vuoteen 2001 asti. Taliban sai tukea Pakistanista. Liikkeen apuna oli myös iso joukko arabialaisiaulkomaalaistaistelijoita, joiden komentaja oli Al Qaida-järjestön saudiarabialainen johtaja Osama bin Laden.

Syyskuussa 2001 Al Qaidan Yhdysvalloissa kaappaamat matkustajalentokoneet syöksyivät päin USA:n puolustusministeriön rakennusta, Pentagonia, ja New Yorkin World Trade Centerin korkeita kaksoistorneja, joissa oli monien suurten yritysten toimitiloja. Yli 3000 ihmistä sai surmansa terrori-iskussa. Kaksoistornit romahtivat maan tasalle. Iskun suunnittelija oli Osama bin Laden. Yhdysvallat vaati Talibania luovuttamaan bin Ladenin oikeuden eteen. Taliban kieltäytyi. Yhdysvallat hyökkäsi Afganistaniin liitossa useiden muiden maiden kanssa ja aloitti sodan Talibania ja Al Qaidaa vastaan. Talibanin hallinto Afganistanissa kukistui. Liikkeen taistelijat vetäytyivät syrjäisille tukialueille ja Pakistanin puolelle.

Ulkomaiset joukot ja niiden tuella pystytetty Afganistanin uusi hallitus eivät kyenneet tuhoamaan Talibania. Liikkeellä oli jatkuvasti tukea vanhoillisen uskonnollisen väestön parissa erityisesti maaseudulla. Vuonna 2021 Talibanin joukoissa oli noin 60 000 taistelijaa. Useiden asiantuntijoiden mukaan Pakistanin viranomaiset ovat auttaneet ja rahoittaneet Talibania. Taliban on myös vuosien varrella saanut miljoonia euroja Afganistanin oopiumista ja huumekaupasta. Afganistanin hallituksen ja Talibanin välisessä sodassa molemmat osapuolet syyllistyivät julmaan väkivaltaan. Koston kierre, esimerkiksi sukulaisten joutuminen hallituksen joukkojen väkivallan uhriksi, ajoi monet kannattamaan Talibania. Kiivaimmilla sota-alueilla kuten Helmandissa haastatellut afganistanilaiset ovat kertoneet, että kaikkein eniten he halusivat sodan loppuvan. Väsymys kahdenkymmenen vuoden sotaan sai ison osan väestöstä, jälleen, suhtautumaan varovaisen myönteisesti Talibanin valtaannousuun.

Kuningaskunta ja sotilashallitus

1800-luvun lopulla Iso-Britannia yritti hallita Afganistania. Silloinkin ulkomainen sotilasvalta sai vastaansa vuoristojen ja laaksojen afgaaniheimot. Kabulia hallitsi osittain Iso-Britannian vallan alla Afganistanin emiirikunta. Sotien ja kapinoiden jälkeen Afganistan sai itsenäisyyden vuonna 1919. Vuonna 1926 emiiri Amanullah Khan julisti Afganistanin kuningaskunnaksi, ja itsensä kuninkaaksi. Amanullah Khan pyrki omalla tavallaan uudistamaan Afganistania. Hän lakkautti orjuuden vuonna 1923, kun Afganistan oli vielä emiirikunta. Hän määräsi koulunkäynnin pakolliseksi. Hän lievensi naisten pukeutumista määrääviä sääntöjä. Hän salli tyttöjen ja poikien käydä koulua samoissa luokkahuoneissa.

Uudistukset nostivat vanhoilliset uskonnolliset johtajat kapinaan. Vuosina 1928 ja 1929 Afganistanissa riehui sisällissota. Amanullah Khan luopui vallasta vuonna 1929. Kuohun vuosien jälkeen Afganistanin kuninkaaksi nousi vuonna 1933 nuori Mohammed Zahir Shah. Hän oli kuninkaana 40 vuotta, vuoteen 1973 saakka. Zahir Shahin aikana Afganistan laajensi poliittisia ja kaupallisia suhteitaan ulkomaille. Kuningashuoneen ajatuksiin maan nykyaikaistamisesta kuului valtionhallinnon vahvistaminen. Afganistan ei ole ollut yhtenäinen kansallisvaltio, vaan paikallista valtaa ovat käyttäneet omille alueilleen juurtuneet uskonnolliset ja väestöryhmänsä johtajat. 1930-luvulla ja 1940-luvun alussa kuningashuoneen tavoitteena oli rakentaa Afganistaniin toimiva keskushallinto, jonka valta ulottuisi myös syrjäseuduille. Vuodesta 1944 vuoteen 1947 Afganistanin itäosissa syntyi heimokapinoita kuninkaan armeijaa vastaan.

Vuonna 1964 Afganistanin perustuslaki uudistettiin. Kuningasvallan rinnalle perustettiin kaksikamarinen parlamentti. Afganistaniin syntyi poliittisia puolueita. Kommunistinen Kansandemokraattinen puolue perustettiin vuonna 1965, ja se sai vaaleissa edustajia parlamenttiin. Vuonna 1973 entinen pääministeri Mohammad Daoud Khan kaappasi vallan Kansandemokraattisen puolueen tuella. Daoud julisti Afganistanin tasavallaksi. Daoud oli itsevaltainen johtaja. Hän aloitti valtataistelun kukistaakseen kommunistit, aiemmat liittolaisensa. Vuonna 1978 Kansandemokraattisen puolueen kommunistit kaappasivat vallan yhteistyössä armeijan kanssa. Daoud ja hänen perheensä surmattiin.

Kansandemokraattisen puolueen ja sotilaiden hallitus alkoi rakentaa kommunistista Afganistania. Islamin asemaa ryhdyttiin heikentämään. Näkyvinä merkkeinä tästä hallitus määräsi, että miesten oli ajettava partansa ja naisia kiellettiin käyttämästä huntuja. Hallitus pyysi Neuvostoliitosta apua maanteiden rakentamiseen, kaivosteollisuuden kehittämiseen ja armeijan vahvistamiseen. Ristiriita kommunistien ja perinteisen islaminuskoisen väestön välillä synnytti vuonna 1979 hallituksen vastaisia kapinoita eri puolilla maata. Puolet Afganistanin armeijasta liittyi kapinallisiin. Neuvostoliitto lähetti Afganistaniin sata tuhatta sotilasta. Alkoi kansanmurhan piirteitä saanut sota, joka kesti 1990-luvulle asti. Neuvostoliittolaiset sotilaat ja heidän puolellaan taistelleet hallituksen joukot tappoivat yli miljoona ihmistä. Kuusi miljoonaa afganistanilaista pakeni Pakistaniin ja Iraniin. Neuvostoliiton armeija vetäytyi Afganistanista vuonna 1989. Kabulin hallitus kaatui vuonna 1992, mutta sota jatkui eri ryhmittymien välillä. 1990-luvun puolivälissä Taliban vahvistui voimakkaimmaksi aseelliseksi liikkeeksi. Vuonna 1996 Taliban valtasi Kabulin.

Afganistanin historiassa näkyy jatkuvasti kaksi suurta ilmiötä: taistelu ulkomaisia sotajoukkoja ja miehittäjiä vastaan, sekä loppumaton sitkeä kamppailu keskushallinnon ja perinteisten uskonnollisten ja paikallisten valtaverkostojen välillä. Myös Taliban sijoittuu tähän kokonaisuuteen. Taliban on nauttinut väestön tukea silloin kun ihmiset ovat pitäneet liikettä vapauttajana ja etujoukkona taistelussa ulkomaisia vihollisia vastaan. Kun Taliban on ollut hallitsijan ja vallankäyttäjän asemassa, sen jyrkät otteet, väkivalta ja itsevaltaisuus ovat synnyttäneet vastarintaa. Talibanin sisällä on erilaisia suuntauksia ja ryhmittymiä. Tämä hajanaisuus ja ryhmien välinen kilpailu vaikutusvallasta vähentävät Talibanin mahdollisuuksia rakentaa Afganistaniin toimivaa hallintoa. Afganistanin suuret ongelmat, kuten köyhyys, nälänhädän uhka, terveydenhoidon puutteet ja talouskasvun pysähtyminen jäävät ratkaisematta. Jännitteet kasvavat luoden edellytykset seuraavalle yhteiskunnalliselle räjähdykselle ja väkivallan aallolle.

Vainottu vähemmistö

Afganistanin keskiosissa asuvat hazarat ovat yksi maan kansallisista ja uskonnollisista vähemmistöistä. Heitä on noin kymmenesosa Afganistanin väestöstä. Suurin osa hazaroista on shiiamuslimeja. Afganistanilaisten enemmistö, heidän joukossaan Taliban, kannattaa islaminuskon sunnalaista suuntausta. Jyrkän linjan sunnit pitävät shiialaisia vääräuskoisina. Vuoden 2022 syyskuussa hazaraväestön asuinalueella Kabulissa toimivaan yksityiseen kouluun tehtiin pommi-isku, jossa kuoli kaksikymmentä ihmistä. Samalla alueella on aikaisemmin ollut hyökkäyksiä naisia ja kouluja vastaan.

Kabulin koulun itsemurhapommin räjäyttäjä on voinut olla Talibanin kannattaja, tai esimerkiksi Khorasanin Islamilainen Valtio-nimisen terroristiliikkeen jäsen. Tämä terroristiryhmä vainoaa hazaraväestöä, sekä muita vääräuskoisiksi katsomiaan vähemmistöjä, ja käy samaan aikaan sotaa myös Talibania vastaan. Liikkeeseen arvioidaan kuuluvan noin neljä tuhatta aseistettua taistelijaa. Ihmisoikeusjärjestö Amnesty International raportoi vuonna 2021, että Taliban oli häätänyt 740 hazaralaista perhettä kodeistaan Kindirin ja Tagabdarin kylissä Daykundin alueella. Vuonna 2022 Taliban teloitti neljä hazaraväestöön kuuluvaa miestä Ghorin läänissä. Samalla rankaisuretkellä ammuttiin myös nainen ja 12-vuotias tyttö.

Vuonna 1997 Taliban surmasi yli viisi tuhatta hazaraa Mazar-i-Sharifin kaupungissa Pohjois-Afganistanissa lähellä Uzbekistanin ja Tadžikistanin vastaista rajaa. Useat sadat Osama bin Ladenin lähettämät Al Qaidan arabitaistelijat osallistuivat tähän verilöylyyn Talibanin joukkojen rinnalla.

Taliban ja terroristit

Vuonna 2020 Yhdysvallat ja Taliban pääsivät sopimukseen rauhasta. Yhdysvallat sitoutui vetämään omat ja muiden Nato-maiden joukot pois Afganistanista. Taliban sitoutui lopettamaan tukensa länsimaita vastaan taisteleville terroristiryhmille. Talibanin tuki Osama bin Ladenin johtamalle Al Qaida-ryhmälle oli tärkein syy Yhdysvaltojen vuonna 2001 aloittamaan sotaan Talibania vastaan.

Vuonna 2022 YK:n asiantuntijat arvioivat eri maiden toimittaman tiedustelutiedon perusteella, että Taliban antaa Al Qaidan olla ja toimia Afganistanissa suhteellisen vapaasti. Vuoden 2022 kesällä Yhdysvallat surmasi Al Qaidan johtajan Ayman al-Zawahirin drooni-iskulla Kabulissa. Yhdysvaltojen antamien tietojen mukaan Zawahiri asui Talibanin virkailijan kotona. YK:n asiantuntijat arvelevat, että Afganistan on edelleen Al Qaidan tukialue, missä terroristijärjestö voi hankkia ja kouluttaa uusia jäseniä, ja vahvistaa varainhankintaansa.

Talibanin valtaannousu Afganistanissa on vahvistanut Tehrik-e-Talibania, jota on kutsuttu Pakistanin Talibaniksi. Tämä monihaarainen terroristiliike on käynyt omaa sotaansa Pakistanin hallitusta vastaan samanlaisin aattein ja tavoittein kuin mitä Talibanilla on ollut Afganistanissa. Pakistanin hallitus sanoo, että Tehrik-e-Taliban on käyttänyt Afganistania turvapaikkana kerätessään voimia taisteluiden jälkeen. Vuoden 2022 lopulla Tehrik-e-Taliban lopetti Pakistanin hallituksen kanssa vuonna 2021 solmitun tulitauon ja aloitti uudelleen hyökkäykset Pakistanin armeijan partioita, tarkastuspisteitä ja paikallistukikohtia vastaan.

Vuonna 2022 Khorasanin Islamilainen Valtio-terroristiliike ilmoitti ampuneensa kymmenen räjähtävää rakettia Afganistanista Etelä-Uzbekistaniin Termezin kaupunkiin. Afganistanissa Khorasanin Islamilainen Valtio on surmannut neljäsataa ihmistä sen jälkeen, kun Taliban nousi valtaan elokuussa 2021.

Oopiumin suurvalta

Vuonna 2021 Afganistan tuotti neljä viidesosaa maailman laittomasta oopiumista. Oopiumi on heroiinin raaka-aine. Afganistan on vuosien ajan ollut huumekaupan keskus. Myös Taliban ja sen kanssa liittoutuneet paikalliset sotapäälliköt ovat ansainneet miljoonia euroja oopiumilla ja huumekaupalla. Vuonna 2022 Taliban kielsi oopiumunikon viljelyn. Vuonna 2021 Talibanin valtaannousun jälkeen oopiumin tuotanto ja myynti lisääntyi. Nyt julistettu unikon viljelykielto ei vaikuta täysin uskottavalta. Jää nähtäväksi, kuinka tiukasti sitä valvotaan. Oopiumi on tärkeä rahalähde Talibanin tukijoille, ja tutkijoiden mukaan myös eräille liikkeen johtajille. Afganistanin talous kiristyy. Tässä tilanteessa ponteva toiminta unikonviljelyn kitkemiseksi voisi herättää vastarintaa Talibanille tärkeillä maaseutualueilla.

Afganistanin armeija jätti hajotessaan jälkeensä suuren määrän erilaisia aseita. Kansainvälistä asekauppaa seuraavat tutkijat uskovat, että huomattava osa näistä aseista tulee pian myyntiin laittomilla markkinoilla. Talibanin suhde rikolliseen asekauppaan on samanlainen kuin liikkeen suhtautuminen laittomaan oopiumiin ja huumekauppaan. Osa Talibanin johtajista liikkeen eri tasoilla haluaisi estää rikollisen asekaupan, kun taas toiset osallistuvat siihen ja hankkivat sillä tuloja, sekä liikkeelle että itselleen. Laiton asekauppa on erittäin yleistä Afganistanin ja Pakistanin välisellä rajalla.

Mahtien pelinappula

Afganistanin sijainti on tehnyt siitä suurvaltojen kiinnostuksen kohteen ja mahtien pelinappulan tuhansien vuosien ajan. Nykyisen Afganistanin sisällä on syntynyt vauraita valtioita, jotka ovat käyneet kauppaa Kiinasta ja Intiasta Välimerelle. Afganistan on ollut hyvin tärkeän kansainvälisen kauppareitin varrella. Persia on valloittanut Afganistanin useita kertoja. 2350 vuotta sitten Aleksanteri Suuren johtamat kreikkalaiset valtasivat maan sen jälkeen, kun Aleksanteri oli voittanut Persian. Myöhemmin suuria osia Afganistanista ovat hallinneet Intia ja arabialaiset. Arabialaiset toivat Afganistaniin islaminuskon. Afgaanien kapinat ovat tuhonneet monen valloittajan sotajoukot ja saaneet suuret hyökkääjät vetäytymään maasta. 1800-luvulla Iso-Britannia ja Venäjä kilpailivat Afganistanin hallinnasta. Afganistan pysyi puolueettomana sekä ensimmäisessä että toisessa maailmansodassa. 1980-luvulla Yhdysvallat tuki islamistiryhmien taistelua Afganistania miehittäneitä Neuvostoliiton joukkoja vastaan. Kaksikymmentä vuotta myöhemmin Yhdysvallat hyökkäsi itse Afganistaniin kukistaakseen Talibanin ja Al Qaidan. Nyt Taliban hakee hallinnolleen ja Afganistanin taloudelle vahvistusta Kiinasta, Venäjältä ja Intiasta. Afganistanin historia jatkuu. Parhaillaan käynnissä oleva vaihe on Talibanin käsissä.

Lähteet

• ADJUSTING TO THE NEW REALITIES, AFGHANISTAN DEVELOPMENT UPDATE, THE WORLD BANK, OCTOBER 2022
• AFGANISTAN WELFARE MONITORING SURVEY, WORLD BANK GROUP, NOVEMBER 2022
• THE TALIBAN IN AFGANISTAN, LINDSAY MAIZLAND, COUNCIL ON FOREIGN RELATIONS, 2023
• WHO ARE THE TALIBAN? BBC, 2022
• AFGHANISTAN 2021, AMNESTY INTERNATIONAL
• AFGHANISTAN: TALIBAN TORTURE AND EXECUTE HAZARAS IN TARGETED ATTACK, AMNESTY 2022
• ONE YEAR OF TALIBAN RULE IN AFGHANISTAN: A PREDICTABLE DISASTER, TEUN VAN DONGEN, JOSHUA FARRELL-MOLLOY, 2022
• WORLD DRUG REPORT 2022, UNITED NATIONS OFFICE ON DRUGS AND CRIME
• TALIBAN KÄÄNNYTTI NAISET YLIOPISTOJEN PORTEILTA – ”MEILLÄ EI OLE TULEVAISUUTTA”, ALINA MÄKYNEN, YLE, 2022
• TALIBAN PETTI KAIKKI LUPAUKSENSA JA MURSKASI NAISTEN ELÄMÄN VUODESSA – ”NAISTEN ELINTILA ON KAVENNETTU MINIMIIN”, TEEMU JUHOLA, YLE, 2023
• HELMANDIN MAAKUNNASTA LÖYTYY SELITYS SILLE, MIKSI TALIBAN PÄÄSI TAKAISIN VALTAAN AFGANISTANISSA VUOSI SITTEN – "SOTA TUHOSI ELÄMÄMME". MAIJA LIUHTO, YLE, 2022

Aiheeseen liittyvät maat ja konfliktit

Lue maaprofiilit konfliktiin liittyneistä maista:

Lue konfliktiin liittyvät konfliktiprofiilit: