Boko Haram

Boko Haramin synty

Boko Haram perustettiin Maidugurissa Nigerian koillisosassa vuonna 2002. Järjestön syntypaikka oli islamisti Mohammed Yusufin avaama toimintakeskus. Siellä oli moskeija ja islamilainen koulu, jossa opiskeli vähävaraisten perheiden nuoria. Mohammed Yusuf toteutti myös monenlaisia kehitysohjelmia, jotka rakensivat pohjaa ja kannattajakuntaa hänen yhteiskunnalliselle toiminnalleen. Yusuf piti länsimaista koulutusta vahingollisena sekä hänen tulkintansa mukaan Koraanissa kiellettynä. Yusuf oli myös sitä mieltä, että Nigerian valtionhallinnon palveluksessa työskenteleminen oli sekin kiellettyä uskonnollisista syistä. Hänen ihanteenaan oli tiukasti islamin sharia-lakia noudattava yhteiskunta.

Mohammed Yusuf liikkui ja saarnasi Nigerian koillisosien kylissä laajentaen vaikutusvaltaansa uskonnollisena johtajana ja islamistisen kansanliikkeen järjestelijänä. Kirjoituksissaan Yusuf tuomitsi Nigerian orastavan demokratian islamin vastaisena. Hänen mielestään demokratian käsite kansan eli enemmistön vallasta merkitsi väistämättä sitä, että aidot muslimit joutuisivat eri tilanteissa elämään vääräuskoisten hallinnon alla. Yusuf teki sen johtopäätöksen, että aito muslimi ei voi osallistua Nigerian demokratiaan asettumalla vaaleissa ehdokkaiksi tai tekemällä työtä valtion palveluksessa.

Yusufin ajatusmaailma herätti vastustusta muiden islamilaisten ja poliittisten ryhmien piirissä. Hänen kannattajansa surmasivat paikallisia uskonnollisia vaikuttajia, jotka olivat arvostelleet Yusufin äärimielisiä tulkintoja Koraanista.

Kipinä sotaan

Heinäkuussa 2009 liikennepoliisi pysäytti ryhmän Boko Haramin jäseniä, kun nämä ajoivat moottoripyörillä ilman kypärää. Liikennerikkomus oli vähäinen, mutta Boko Haramin kanta oli se, että kypärän käyttö oli ristiriidassa islamin päähinesääntöjen kanssa. Tilanne johti ammuskeluun islamistien ja poliisien välillä. Tämän tapauksen jälkeen Boko Haram hyökkäsi poliisiasemia vastaan Bauchin ja Yoben osavaltioissa. Mohammed Yusuf julisti, että osavaltioiden hallinto on este islamin tiellä, jolloin niiden valtaa ei voi pitää laillisena.

Nigerian armeija ja poliisi ryhtyivät koviin toimiin Boko Haramia vastaan. Maidugurissa poliisit ja sotilaat kiersivät talosta taloon pidättäen islamisteiksi epäiltyjä. Tutkijat arvioivat, että pidätyksissä ja kahakoissa surmattiin 700-1000 ihmistä. Turvallisuusjoukot ampuivat Mohammed Yusufin. Sekä Boko Haramin terroristien että hallituksen voimien häikäilemätön raakuus ja välinpitämättömyys siitä mitä sivullisille tapahtuu ovat luonnehtineet tätä konfliktia myöhemmissäkin vaiheissa.

Väkivallan uusi aalto

Mohammed Yusufin kuoltua Boko Haramin johtajaksi nousi Abubakar Shekau. Syyskuussa 2010 Boko Haram hyökkäsi vankilaan Bauchin osavaltiossa ja vapautti 700 vankia. Heti sen jälkeen terroristit tekivät useita pommi-iskuja viranomaiskohteita ja kirkkoja vastaan. Näissä iskuissa menehtyi yli sata ihmistä. Boko Haramin toiminta-alue laajeni, käyttöön otettiin raskaampia aseita ja terrorismin uhrien määrä kasvoi.

Abubakar Shekaun mukaan Boko Haram oli keihäänkärki taistelussa Nigerian sortamien muslimien puolesta. Hän väitti muslimien joutuneen hallituksen ankaran vainon kohteiksi. Toukokuussa 2013 Nigerian hallitus asetti voimaan hätätilan maan koillisosassa Bornon, Yoben ja Adamawan osavaltioissa. Presidentti Goodluck Jonathan julisti Boko Haramin vihdoin terroristijärjestöksi.

Hätätila antoi viranomaisille mahdollisuuden panna toimeen ulkonaliikkumiskieltoja ja muita rajoituksia. Vuonna 2013 Boko Haramin arveltiin toimivan pääasiassa kaupungeissa. Poliisin ja armeijan kovaotteiset toimet synnyttivät kuitenkin paikallisväestössä pelkoa ja vihaa. Poliisit ja sotilaat tulivat alueelle Nigerian muista osista. He eivät tunteneet paikallisia ihmisiä ja oloja eivätkä he useinkaan erotelleet mahdollisia terroristeja syyttömistä, vaan rankaisivat kokonaisia yhteisöjä. Ihmisiä surmattiin, vangittiin, kidutettiin. Raakuudet herättivät katkeruutta ja sen myötä Boko Haramin kannatus levisi myös maaseudulle.

Ihmisten epäluottamus vaikutti niin, että he eivät antaneet poliisille ja armeijalle tietoja siitä, missä ja keitä Boko Haramin jäsenet olivat. Tämäkin suututti turvallisuusjoukot suuntaamaan kostotoimia kokonaisia kyliä kohtaan. Islamisteilla oli myös auttajansa hallituksen asevoimissa. Eräät Nigerian armeijan kenraalit valittivat, että sotilaat olivat luovuttaneet tai myyneet aseita kapinallisille.

Koululaisten kaappaukset

Huhtikuussa 2014 Boko Haram hyökkäsi Chibokin kouluun ja vei mukanaan 200 tyttöä. Terroristit olivat jo aikaisemmin tehneet tällaisia iskuja kouluja vastaan, mutta Chibokin tapaus herätti suurta kansainvälistä huomiota. Vuoden 2014 lopulla Boko Haram hyökkäsi taas kouluun Damaskissa ja vei mukanaan 400 naista ja lasta. Terroristit tekivät koulusta tukikohtansa ja käyttivät elävänä suojakilpenä muita naisia ja lapsia.

Kaapatessaan koululaisia Boko Haram ei yrittänyt värvätä heistä riveihinsä uusia vapaaehtoisia kannattajia, vaan kaapattuja pidettiin vankeina ja pakkotyöläisinä. Tyttöjä käytettiin hyväksi ja heitä annettiin vaimoiksi Boko Haramin taistelijoille. Ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch arvioi, että vuosien 2013 ja 2016 välisenä aikana Boko Haram kaappasi 10 000 poikaa ja nuorta miestä, joita käännytettiin pakolla Boko Haramin katsomusten mukaiseen islamiin ja määrättiin sen jälkeen osallistumaan aseelliseen toimintaan.

Bagan joukkosurma ja iskut naapurimaihin

Tammikuussa 2015 Boko Haram hyökkäsi Bagan kaupunkiin Nigerian Bornon osavaltiossa. Kaupunki poltettiin ja Boko Haram surmasi 2 000 ihmistä. Laajamittaisia väkivaltaisuuksia tapahtui muuallakin. Helmikuussa 2015 Boko Haram tappoi yli sata ihmistä Fotokolissa, Pohjois-Kamerunissa ennen kuin Kamerunin armeija pakotti terroristit perääntymään. Samoihin aikoihin Boko Haram iski myös Nigeriin, missä se kärsi tappioita taisteluissa Nigerin ja Tsadin armeijoiden yhdistyneitä joukkoja vastaan.

Boko Haramin toiminta-alueilla eläneet pakolaiset ovat kertoneet, kuinka terroristien väkivalta muuttui koko ajan laajemmaksi ja valikoimattomaksi. Boko Haram tuhosi kokonaisia kyliä, surmasi paljon ihmisiä ja poltti talot. Naisia ja lapsia pakotettiin entistä enemmän itsemurhapommien kantajiksi. Pommi-iskuja on tehty toreilla, linja-autoasemilla ja muissa siviilikohteissa, missä on tiheästi väkeä. Vuosien 2014 ja 2017 välillä Boko Haram toteutti 240 pommi-iskua, joissa naiset oli pakotettu itsemurhapommien räjäyttäjiksi. Vuonna 2015 Boko Haramin katsottiin olevan yksi tappavimmista terroristijärjestöistä maailmassa.

Boko Haram ei ole kuollut

Vuonna 2014 Boko Haramin valta ulottui alueelle, joka oli suurempi kuin Belgia. Järjestö julisti perustavansa kalifaatin ja vannoi uskollisuutta Irakin ISIS-jihadistijärjestölle. Tämän jälkeen Boko Haramin voima on heikentynyt, mutta järjestö ei ole vielä kuollut. Nigerian, Tsadin, Nigerin, Kamerunin ja Beninin armeijat ovat taistelleet erikseen ja yhdessä Boko Haramia vastaan. Terroristien raakuus, joukkomurhat ja kaappaukset ovat etäännyttäneet paikallisväestön ja riistäneet Boko Haramilta kannatuspohjan, joka järjestöllä oli vielä kymmenen vuotta sitten. Silti Boko Haram on edelleen tehnyt iskuja Nigeriassa, Tsadissa, Nigerissä ja Kamerunissa. Vuonna 2020 Boko Haram surmasi yli sata Tsadin armeijan sotilasta Tsadjärven laita-alueella.

Vuonna 2021 Boko Haram on tehnyt hyökkäyksiä Nigerin Barouaan, Tsadiin ja Kameruniin. Terroristit ovat tappaneet Tsadin armeijan sotilaita Tchoukou Teliassa ja kamerunilaisia sotilaita Sagnessa lähellä Nigerian rajaa. Syyskuussa vuonna 2021 ainakin 12 Nigerian armeijan sotilasta kuoli islamistien väijytyksessä Bornon osavaltiossa. Tässä viimeisimmässä väkivalta-aallossa terroristien kohteina ovat olleet sotilaat ja poliisit, joskin ihmisoikeusjärjestöt ovat huomauttaneet, että Boko Haram surmasi satoja ihmisiä Koillis-Nigeriassa vuosina 2020 ja 2021 ja jatkoi naisten sekä tyttöjen kaappauksia.

Amnesty Internationalin Nigeria-raportin mukaan Boko Haramin 45 hyökkäyksessä Bornon, Adamawan ja Yoben alueilla kuoli 420 ihmistä vuonna 2020. Boko Haram värväsi myös edelleen lapsia taistelijoikseen. Human Rights Watch mainitsee omassa raportissaan, että Boko Haramin väkivalta aiheutti Nigeriassa 363 ihmisen kuoleman tammikuun ja syyskuun välisenä aikana vuonna 2021. Kaiken kaikkiaan Boko Haramin väkivalta on tappanut 36 000 ihmistä ja ajanut kolme miljoonaa ihmistä kodittomiksi. Maataloustuotannon häiriintyminen on lisäksi horjuttanut väestön ruokaturvaa erityisesti Tsadjärven seudulla.

Boko Haramin hajaannus

Vuonna 2015 Irakin ja Syyrian ISIS nimitti Länsi-Afrikan aluejohtajakseen Abu Musab al-Barnawin ja koska Abubakar Shekaun uskollisuudenvala sitoi Boko Haramin ISIS:iin, al-Barnawista tuli periaatteessa Boko Haramin uusi johtaja. Shekau ei kuitenkaan taipunut, vaan pysyi Boko Haramin johdossa. Abu Musab al-Barnawin ympärille syntyi uusi järjestö, ISWAP (Islamilaisen valtion Länsi-Afrikan provinssi). Vähitellen suhteet Shekaun Boko Haramin ja al-Barnawin ISWAP:in välillä kiristyivät avomeksi vihamielisyydeksi.

Kesäkuussa 2021 Abu Musab al-Barnawi ilmoitti, että Shekau oli kuollut pommiräjähdyksessä ISWAP:in kanssa käydyn taistelun jälkeen. Syyskuussa 2021 Nigerian armeijan esikuntapäällikkö kenraali Lucky Irabor kertoi, että al-Barnawi oli surmattu elokuussa, mutta hän ei antanut asiasta yksityiskohtaisempia tietoja.
Tuhannet Boko Haramin jäsenet ovat antautuneet Abubakar Shekaun kuoleman jälkeen. Monet muut ovat liittyneet ISWAP:in riveihin. ISWAP toimii edelleen Pohjois-Nigeriassa ja Tsadjärven lähialueilla.

Demokratia, uskonto ja eriarvoisuus

Vuonna 1999 Nigeria avautui demokratian suuntaan. Maassa järjestettiin presidentinvaalit, liittovaltion ja osavaltioiden tasoilla valittiin kansanedustajia, osavaltioissa kuvernöörejä ja paikallishallinnon päättäjiä. Perustuslain määrittelemä liittovaltio antoi osavaltioiden poliittisille johtajille enemmän valtaa ja vastuuta paikalliskehityksestä, joskin esimerkiksi poliisilaitos jäi edelleen kokonaan keskushallinnon määräysvaltaan.

Osavaltio- ja paikallistason poliittisen elämän vilkastuminen nosti esiin ristiriitoja, joita oli pidetty kurissa itsevaltaisen hallinnon ja sotilashallitusten aikana. Muslimienemmistöisessä Pohjois-Nigeriassa monet paikalliset ja alueelliset uskonnolliset johtajat ja poliitikot kannattivat sharia-lakia. Heidän mielestään islamin säännösten tuli toimia kaiken inhimillisen ja yhteiskunnallisen toiminnan ohjenuorana. Tämä islamistinen liike synnytti selkeän vastakkainasettelun Nigerian muslimien pohjoisen ja kristittyjen etelän välillä. Boko Haramin synty ja kasvu heijastivat omalta osaltaan tätä syvää uskonnollis-kulttuurillista kuilua.

Boko Haramin konflikti sai vauhtia myös taloudellisesta eriarvoisuudesta. Nigerian köyhyystilastojen mukaan Pohjois-Nigeria on paljon köyhempi kuin etelä. Pohjois-Nigerian osavaltioista Sokotossa, Jigawassa, Adamawassa, Zamfarassa ja Yobessa yli 70% ihmisistä elää köyhyysrajan alapuolella. Etelän Oyossa, Edossa, Ogunissa, Osunissa ja Deltassa köyhyysrajan alapuolella elävien ihmisten osuus on alle 12%. Pääkaupungissa Lagosissa köyhiä on vain 4,5% asukkaista. Näin räikeä eriarvoisuus tuki Boko Haramin väitettä siitä, että Nigeria sortaa maan pohjoisosissa asuvia muslimeja. Boko Haramin alkuvaiheissa monet Pohjois-Nigerian poliitikot tukivat islamistista liikettä. Mohammed Yusuf alkoi kuitenkin ajatella, että islamistiset järjestöt olivat poliittisen elämän toimijoille vain hyödyllisiä työkaluja vallan saavuttamiseen, mutta hänen mielestään poliitikoilla ei ollut loppujen lopuksi todellista aikomusta parantaa köyhien elinoloja tai edistää sharia-lain käyttöönottoa. Tämä ajattelutapa kiihdytti Yusufin ja Boko Haramin radikalisoitumista keinoja kaihtamattomaksi terroristijärjestöksi.

Lähteet

• Boko Haram: History and Context, 
• Hilary Matfess; Amnesty International, 
• Human Rights Watch

Aiheeseen liittyvät maat ja konfliktit

Lue maaprofiilit konfliktiin liittyneistä maista:

Lue konfliktiin liittyvät konfliktiprofiilit: