Tigrayn sota ja rauha

Tigray on Etiopian pohjoisin osavaltio. Se sijaitsee Eritrean rajalla. Osavaltiota hallitsee Tigrayn kansan vapautusrintama TPLF, vahva puolue ja aseellinen järjestö, joka aikaisemmin on ollut tärkein ryhmittymä koko Etiopian hallituksessa ja politiikassa. Vuonna 2019 pääministeri Abiy Ahmed jätti Tigrayn TPLF-puolueen perustamansa hallitusliittoutuman ulkopuolelle. Vuonna 2020 Tigrayssa järjestettiin aluevaalit Etiopian keskushallinnon tahdon vastaisesti. Tämä kasvatti jännitteitä Tigrayn ja Abiy Ahmedin hallituksen välillä. Abiy Ahmed haluaa vahvistaa liittovaltiota luodakseen voimakkaamman ja kasvukykyisemmän Etiopian. Tigray ja muut osavaltiot haluavat säilyttää itsehallintonsa. Vallan keskittämisen Addis Abeban hallitukselle pelätään johtavan diktatuuriin, joka polkee osavaltioiden väestöryhmien oikeuksia. Vuonna 2020 Tigrayn johtajat vihjasivat, että osavaltio saattaa pyrkiä irtautumaan Etiopiasta.

Vuoden 2020 lopulla Tigrayn kansan vapautusrintaman asejoukot hyökkäsivät Etiopian armeijan tukikohtaan Tigrayn pääkaupungissa Mekelessä. Hyökkäyksen tarkoituksena oli osoittaa vapautusrintaman iskukyky ja hankkia lisää aseita. Etiopian liittohallitus julisti hajottavansa Tigrayn osavaltioparlamentin ja aluehallituksen. Etiopian armeija aloitti sotatoimet Tigrayn asevoimia vastaan. Etiopian armeijan liittolaisina oli Amharan osavaltion asejoukkoja sekä Eritrean armeijan sotilaita. Kovia taisteluita käytiin lähes kahden vuoden ajan. Aluksi Etiopian armeija liittolaisineen eteni Tigrayn suurimpiin kaupunkeihin. Kapinalliset aloittivat sissisodan hyökkääjiä vastaan. Vuoden 2021 puolivälissä Tigrayn asevoimat pakottivat hyökkääjät perääntymään laajoilta alueilta. Tigrayn joukot etenivät itään Afarin osavaltion alueelle ja etelään Amharan alueelle. TPLF liittoutui Etiopian keskiosissa toimivan Oromian vapautusarmeijan kanssa ja yhdistyneet kapinallisjoukot pyrkivät kohti Addis Abebaa. Pääkaupunki on Oromian osavaltiossa Amharan eteläpuolella. Etiopian parlamentti julisti Tigrayn kansan vapautusrintaman ja Oromian vapautusarmeijan terroristijärjestöiksi.

Vuoden 2021 loppupuolella Etiopian armeija ja sen liittolaiset pakottivat Tigrayn asejoukot vetäytymään takaisin osavaltion rajojen sisäpuolelle. Maaliskuussa vuonna 2022 pääministeri Abiy Ahmed julisti tulitauon, joka kesti elokuuhun asti. Sitten taistelut alkoivat uudelleen. Syyskuussa vuonna 2022 Eritrean armeijan lisäjoukkoja tunkeutui rajan yli Tigrayn alueelle. Rajuissa taisteluissa kuoli kymmeniä tuhansia sotilaita eri osapuolien joukoissa. Lokakuun lopussa vuonna 2022 Tigrayn kansan vapautusrintama ja Etiopian hallitus aloittivat rauhanneuvottelut Pretoriassa Etelä-Afrikassa. Afrikan unioni toimi välittäjänä rauhan rakentamisessa. Sopimus sodan lopettamisesta allekirjoitettiin marraskuussa vuonna 2022.

Etiopian liittohallitus käytti nälkää aseena nujertaakseen Tigrayn vastarinnan. Vuonna 2022 Tigray oli pitkiä aikoja eristettynä muusta maailmasta. Sota tuhosi Tigrayn talouden ja ruoantuotannon. Etiopian armeija ja sen liittolaiset estivät elintarvikekuljetukset ja hätäavun toimittamisen alueelle. Tigrayssa asuu noin 7 miljoonaa ihmistä. Kaksi vuotta riehuneessa sisällissodassa kuoli yli 600 000 siviiliä ja ilmeisesti lähes 200 000 taisteluihin osallistunutta sotilasta. Yli kaksi miljoonaa ihmistä pakeni kotiseudultaan. Kaikki taistelevat osapuolet syyllistyivät joukkomurhiin ja muihin julmiin ihmisoikeusloukkauksiin. Tigrayn elintarvikesaarron aikana satoja ihmisiä kuoli nälkään joka päivä. Sairaaloissa ei ollut lääkkeitä eikä hoitotarvikkeita. Kaupunkeja ja kyliä tulitettiin raskaalla tykistöllä. Etiopian ilmavoimien lentokoneet pommittivat siviilikohteita. Eritrean armeija teloitti satoja Tigrayn asukkaita. Eri asejoukkojen sotilaat raiskasivat tuhansia naisia. Etiopian viranomaiset eivät ole sallineet YK:n ihmisoikeustutkijoiden selvittää tapahtuneita julmuuksia paikan päällä.

Vuoden 2023 alussa Etiopian parlamentti kumosi lain Tigrayn kansan vapautusrintaman ja Oromian vapautusarmeijan julistamisesta terroristijärjestöiksi. Pääministeri Abiy Ahmed nimitti Tigrayn osavaltiolle siirtymäajan hallituksen, jota johtaa TPLF-puolueen edustaja Getachew Reda. Liittovaltion poliisi palasi Tigrayn alueelle ja Tigrayn joukot ovat luovuttaneet raskainta aseistustaan Etiopian armeijalle. YK:n alainen Maailman elintarvikeohjelma WFP ja muut YK:n järjestöt toimittavat hätäapua Tigrayn asukkaille. Nyt odotetaan, kestääkö rauha. Tigrayn ja Amharan väliset alueriidat jatkuvat Pretorian rauhansopimuksesta huolimatta. Amharan osavaltio vaatii itselleen Tigrayn länsiosaa, missä asuu amharankielistä väestöä. Tigrayn parhaimmat maatalousmaat ovat kiistan kohteena olevalla laajalla alueella. Seudulla toimivat järjestöt ja kehitystyöntekijät kertoivat huhtikuussa vuonna 2023, että Amharan asevoimat ovat ajaneet kiistellyiltä alueilta kymmeniä tuhansia tigraylaisia.

Riitaisa liittovaltio

Etiopian liittovaltioon kuuluu yksitoista eri väestöryhmien kielen ja kansallisuuden mukaan rajattua osavaltiota. Vuonna 2023 maan eteläosiin perustetaan alueella järjestetyn kansanäänestyksen suosituksesta uusi, kahdestoista osavaltio. Liittovaltion pääkaupunki Addis Abeba on erillisenä hallintoalueella keskellä Oromian osavaltiota. Väestöryhmien väliset kiistat ja valtataistelut aiheuttavat varmasti epäsopua ja koviakin yhteenottoja myös tulevina vuosina, vaikka Tigrayn murhenäytelmä keskeytettiin rauhansopimuksella. Väkivalta voi leimahtaa ainakin kahdesta syystä. Ensimmäinen syy on jatkuva valtapeli keskushallinnon ja osavaltioiden välillä. Liittovaltion hallitus haluaa vahvistaa omaa valtaansa, kun taas osavaltioiden väestö ja poliittiset johtajat puolustavat tiukasti itsehallintoaan. Tästä syntyy väistämättä ristiriitoja. Toisena syynä vakaviin välikohtauksiin ovat raja- ja alueriidat eri osavaltioiden välillä.

Pääministeri Abiy Ahmed kannattaa liittovaltion vallan voimistamista. Vuoden 2023 alussa Amharassa puhkesi väkivaltaisia mielenosoituksia, kun liittohallitus ilmoitti, että se yhdistää eri osavaltioiden asejoukot osaksi Etiopian armeijaa. Amharalla on ollut vahvat omat asevoimat, jotka tukivat tiiviisti Etiopian armeijaa Tigrayn sodassa ennen kaikkea siksi, että Amharan johtajat tahtoivat käyttää sotaa hyväksi liittääkseen Tigrayn läntiset alueet osaksi Amharan osavaltiota. Amharalaiset ovat sitä mieltä, että heidän asejoukkonsa yhdistäminen Etiopian armeijaan ja sen komentoketjun alaiseksi jättää Amharan puolustuskyvyttömäksi naapuriosavaltioiden kanssa syntyvissä kiistoissa.

Useimmilla Etiopian osavaltioilla on riitoja naapuriosavaltioiden kanssa. Vuonna 2023 Oromian viranomaiset rajoittivat liikennettä Amharasta Addis Abebaan. Oromia syytti Amharaa halusta vaikuttaa voimakeinoin Etiopian liittovaltion asioihin. Etiopian itäosissa Afarin ja Somalin osavaltioiden välillä on ollut väkivaltaisiin yhteenottoihin johtaneita rajariitoja. Lännessä Benishangul-Gumuzin osavaltiossa eri väestöryhmien välisissä kahakoissa on 2020-luvulla tapettu yli sata ihmistä. Vuonna 2021 Amharan asejoukot surmasivat seitsemän sudanilaista sotilasta al-Fashqan raja-alueella, jonka Tigrayn hallinto on tunnustanut kuuluvan Sudanille, mutta jota Amhara pitää omanaan.

Etiopiassa on lähes 120 miljoonaa asukasta ja maassa elää ainakin 80 eri väestöryhmää. Etiopian pitkän historian aikana kansallisuuksien ja väestöryhmien väliset valtasuhteet ovat muuttuneet monta kertaa. Maassa on käyty paljon sotia, joiden jättämät kaunat ja epäluulot säilyvät sitkeinä. Vuoden 2023 alussa pääministeri Abiy Ahmed mainitsi, että hän aikoo käynnistää rauhanneuvottelut Oromian vapautusarmeijan kanssa. Oromoryhmät ovat jatkaneet aseellista toimintaansa Oromian osavaltion länsiosissa ja Benishangul-Gumuzin puolella, vaikka suurin osa oromoväestöstä ei kannata tätä turhaa sotaa. Abiy Ahmed on Etiopian ensimmäinen oromoväestöön kuuluva pääministeri. Oromoja on noin kolmasosa Etiopian asukkaista. Amharoita on alle 30%, tigrejä noin 7%, somaleja noin 6% ja sidamaväestöä noin 4%. Muihin väestöryhmiin kuuluu yhteensä noin viidesosa etiopialaisista.

Kuivuus ja nälkä

Etiopian itä- ja eteläosissa nälänhätä uhkaa 12 miljoonaa ihmistä. Ennätyksellisen pitkä ja ankara kuivuus on tappanut karjaa ja hävittänyt maissi-, durra- ja papusatoja. Jo viiden sadekauden aikana sateet ovat jääneet vähäisiksi. Kuivuusalueiden asukkaiden niukat ruokavarastot ovat kuluneet loppuun aikoja sitten. Juomavesikin on vähissä. Kymmenesosa Etiopian asukkaista on paimentolaisia. Heidän tuotantoeläimiään ovat vuohet, lampaat, nautakarja ja kamelit. YK:n hätäohjelmat arvioivat, että kuivuudet ovat surmanneet Etiopiassa lähes seitsemän miljoonaa paimentolaisten tuotantoeläintä vuoden 2021 jälkeen. Kun karja kuolee, paimentolaiset menettävät tulonsa ja ruokansa. Lapset eivät enää saa maitoa. YK:n alainen Maailman elintarvikeohjelma korostaa, että kuivuuden aiheuttamien vahinkojen korjaaminen voi kestää vuosia. Paimentolaisten on hankittava uusi karja. Laitumet toipuvat hitaasti. Ruokakasvien viljelyyn käytettyjen peltojen viljavuus heikkenee ja hedelmällinen maakerros kuluu kuivuuden aikana. Kymmenet tuhannet viljelijäperheet ovat hylänneet kotitilansa ja muuttaneet kaupunkien liepeille saadakseen lapsilleen ruoka-apua.

Yli kaksi kolmasosaa Etiopian väestöstä saa toimeentulon maataloudesta. Viljelijöiden maatiloista useimmat ovat niin pieniä, että ne eivät tuota perheelle riittävästi tuloja ja ruokaa. Ankarasta kuivuudesta kärsineet alueet voivat rankkasateiden tullen joutua tulvatuhojen kohteiksi. Näin kävi maaliskuussa vuonna 2023 Etiopian Afarin, Somalin ja Oromian osavaltioissa. Valtaosa rankkasateiden vedestä ei ehdi imeytyä maahan. Vesi virtaa rinteitä ja uomia pitkin jokiin, ja joet tulvivat yli äyräidensä. Tulvat hävittävät yhdyskuntia, taloja ja siltoja. Ne katkaisevat maanteitä. Ne tuhoavat jokivarsien parhaita viljelymaita. Vuoden 2023 keväällä tulvat surmasivat Etiopiassa ainakin 30 ihmistä ja yli kaksisataa tuhatta etiopialaista pakeni kodeistaan tulvavesien tieltä. Ilmastonmuutoksen vaikutukset Etiopian maatalouteen voivat olla kahdenlaisia. Joillakin nykyisin kuivilla ja karuilla seuduilla lämpötilat kohoavat entisestään ja sademäärät vähenevät niin, että viljely ja karjankasvatus tulevat nykyistäkin vaikeammiksi. Toisaalta eräiden ilmastotutkijoiden mallit osoittavat, että vuosittaiset sateet saattavat lisääntyä suuressa osassa Etiopiaa. Ääri-ilmiöt, kuten kovat kuivuudet sekä rankkasateet ja tulvat, tulevat luultavasti yhä yleisemmiksi. Etiopian nykyiset vaikeudet enteilevät siis tulevia näköaloja.

Vierastyöläisten vienti

Etiopian viranomaiset ovat alkaneet edistää työikäisten ihmisten lähtöä ulkomaille vierastyöläisiksi. Tavoitteena on nyt lähettää kymmeniä tuhansia naisia Saudi-Arabiaan kotiapulaisiksi. Amharan osavaltion viranomaisten mukaan Saudi-Arabiassa olisi tarjolla jopa puoli miljoonaa kotiapulaisen paikkaa. Vuonna 2021 ulkomailla työskentelevät etiopialaiset lähettivät kotimaahan lähes 450 miljoonaa euroa. Hallitus näyttää arvelevan, että etiopialaisen työvoiman lähettäminen töihin ulkomaille voisi tuoda maahan nopeasti rahaa, jota tarvitaan sodan ja luonnontuhojen vaurioittaman talouden elvyttämisessä.

Kansainvälinen siirtolaisuusjärjestö IOM arvioi vuonna 2022, että Saudi-Arabiassa oli 750 000 etiopialaista vierastyöläistä. Suuri osa heistä on naisia. Perheiden kotiapulaisina toimiminen on naisten yleisin työpaikka. Kuwaitissa asuu 35 000 etiopialaista. Heistä yli 20 000 on naisia, jotka työskentelevät kotiapulaisina. Tuhansia etiopialaisia naisia on kotiapulaisina myös Libanonissa, Qatarissa, Bahrainissa ja Dubaissa. Vierastyöläisten asemaa selvittäneet tutkijat ja toimittajat ovat huomauttaneet, että sekä miehet, mutta erityisesti naiset, joutuvat usein kärsimään hyväksikäytöstä ja väkivallasta.

Qatarilaisen televisioyhtiön Al-Jazeeran toimittajat ovat laskeneet, että Saudi-Arabiassa vierastyöläisten kuukausipalkka on keskimäärin noin 250 euroa ja Libanonissa etiopialaisille kotiapulaisille tarjotaan 100-150 euroa kuukaudessa. Tutkiessaan etiopialaisten kotiapulaisten oloja Al-Jazeeran toimittajat saivat selville monia tapauksia, missä etiopialaiset naiset eivät saaneet lainkaan palkkaa kuuden tai seitsemän vuoden työstä.

Human Rights Watch-ihmisoikeusjärjestön edustajat mainitsevat, että tuhansia etiopialaisia vierastyöläisiä on vangittu Saudi-Arabiassa. Heitä on pidetty vankeudessa ala-arvoisissa ja nöyryyttävissä oloissa, jotka Human Rights Watchin mielestä muistuttavat kidutusta. Vierastyöläisillä ei ole oikeuksia. He ovat sekä työnantajansa että isäntämaan viranomaisten armoilla.

Väkivallan vuodet

Etiopiassa on ollut voimakkaita kuningas- ja keisarikuntia jo yli kaksi tuhatta vuotta sitten. Amharan, Tigrayn ja oromojen johtajat ovat kamppailleet vallasta vuosisatojen kuluessa. 1800-luvun lopussa amharalaissyntyinen keisari Menelik toinen alisti valtaansa nykyisen Etiopian alueet raskaassa ja julmassa valloitussodassa, missä hänen armeijansa surmasi satoja tuhansia ihmisiä. Menelik torjui Italian yrityksen vallata Etiopia. Vuonna 1930 Etiopian keisariksi nousi Haile Selassie. 1930-luvun puolivälissä keisarin täytyi lähteä maanpakoon, kun Italia uuden sotaretken jälkeen valloitti Etiopian. Vuonna 1941 brittiläiset ja etiopialaiset joukot ajoivat Italian pois Etiopiasta. Haile Selassie palasi valtaan. Vuonna 1962 Haile Selassie liitti Eritrean osaksi Etiopiaa. Keisarina Haile Selassie oli luvannut tuoda edistystä Etiopiaan. Hän lakkautti orjuuden. Etiopia kuitenkin säilyi syvästi eriarvoisena yhteiskuntana. Nälänhädät vaivasivat väestöä. Neljäsosa maaomaisuudesta kuului kirkolle, viidesosa keisarille ja vielä isompi osa kunkin alueen paikalliselle ylimystölle. Tavalliset viljelijäperheet elää kituuttivat pientiloilla, jotka eivät tuottaneet tarpeeksi ruokaa eivätkä tarjonneet kunnollista toimeentuloa. Vuonna 1974 Etiopian armeijan vallankaappaus kaatoi Haile Selassien hallinnon. Etiopian keisarivalta päättyi.

Vuonna 1974 sotilashallitus aloitti toimintansa suhteellisen laajapohjaisena liittona, joka sai kannatusta monilta väestöryhmiltä. Erityisesti opiskelijaliike uskoi keisarin kaatamisen avaavan uusia mahdollisuuksia Etiopian kehitykselle. Sotilashallituksen sisällä jyrkkä kommunistinen siipi nousi valtaryhmäksi. Vuodesta 1977 alkaen hallitusta johti Mengistu Haile Mariam. Hän kansallisti teollisuuden, rahalaitokset ja maanomistuksen. Sotilashallituksen sisällä Mengistu teloitti vastustajansa. Hän käynnisti myös kaikkialla Etiopiassa väkivaltaisen puhdistusliikkeen kukistaakseen vastarinnan. Punaisen terrorin nimellä tunnetuissa puhdistuksissa tapettiin ainakin 200 000 ihmistä. 1980-luvun puolivälissä nälänhätä surmasi lähes miljoona etiopialaista.

Eritrea ja somaliväestön asuttama Ogadenin alue pyrkivät irtautumaan Etiopiasta. Tigrayn maakunnassa syntyi voimakas aseellinen liike Mengistun hallitusta vastaan. Neuvostoliitto ja Kuuba tukivat Mengistua. Vuonna 1989 kapinalliset valtasivat Tigrayn. Sotilashallitusta vastaan muodostui eri väestöryhmien yhteinen liike, johon kuuluivat Tigrayn kansan vapautusrintama, Amharan kansandemokraattinen liike, oromoväestön järjestö ODP ja Etelä-Etiopian kansandemokraattinen rintama. Yhteisliikkeen nimeksi tuli Etiopian kansojen vallankumouksellinen demokraattinen rintama EPRDF. Vuonna 1991 EPRDF eteni Addis Abebaan ja otti vallan. Mengistu pakeni Zimbabween. Etiopiaa vastaan taistellut vapautusliike nousi valtaan Eritreassa. Vuonna 1993 Eritrea julistautui itsenäiseksi. Viisi vuotta myöhemmin rajakiistat veivät Eritrean pitkään sotaan Etiopiaa vastaan.

Etiopian kansojen vallankumouksellinen demokraattinen rintama EPRDF oli Etiopian johtava poliittinen voima vuoteen 2019 asti. Neljän perustajapuolueen lisäksi rintaman valtapiiriin kuului kuusi alueellista puoluetta, jotka edustivat afareja, somaleja ja argobba-väestöä sekä Hararin, Gambelan ja Benishangul-Gumuzin alueita. EPRDF:n sisällä Tigrayn kansan vapautusrintama oli aluksi vahvin ja vaikutusvaltaisin ryhmä. Tigraylainen Meles Zenawi toimi Etiopian siirtymäajan hallituksen presidenttinä vuodesta 1991 vuoteen 1995 asti ja sen jälkeen hän oli pääministerinä vuoteen 2012 saakka. Meles Zenawin hallinnon aikana Etiopiassa vahvistettiin nykyinen liittovaltiojärjestelmä, missä maa on jaettu itsehallinnollisiin osavaltioihin, joiden rajat on määritelty kieli- ja väestöryhmien mukaan.

Vuonna 2019 pääministeriksi noussut Abiy Ahmed hajotti EPRDF-valtaliiton ja perusti sen seuraajaksi Vaurauden puolue -nimisen liikkeen jättäen Tigrayn kansan vapautusrintaman uuden ryhmän ulkopuolelle. Maailman demokratian kehitystä seuraavan Freedom House -järjestön mukaan Etiopia ei ole vapaa maa. Hallituksen vallankäyttöön liittyy jatkuvasti itsevaltaisia piirteitä. Poliittisia vastustajia, järjestöjä ja toimittajia vainotaan ja vangitaan. Opposition toimintaa rajoitetaan monin tavoin. Vuonna 2021 pääministeri Abiye Ahmed saavutti ylivoimaisen voiton vaaleissa, joihin monet oppositiopuolueet eivät osallistuneet joko hallituksen painostuksen vuoksi tai siksi, että ne eivät uskoneet vaalien rehellisyyteen.

YK Etiopiassa

YK antaa hätäapua Etiopian sodista ja luonnononnettomuuksista kärsivälle väestölle. YK on toimittanut ruoka-apua Tigrayn sodan takia hätätilaan joutuneille ihmisille sekä kuivuuden ja tulvatuhojen uhreille. YK auttaa sekä maan sisäisiä että Etiopiasta lähteneitä pakolaisia. Etiopiassa toimii 28 YK:n ohjelmaa ja järjestöä. YK tarkkailee Etiopian ihmisoikeustilannetta. Tietojen kerääminen ihmisoikeusloukkauksista on vaikeaa, kun hallitus rajoittaa kansainvälisten tutkijaryhmien työtä.

YK tukee Etiopian viranomaisia työssä kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseksi. Yksi tärkeimmistä tehtävistä on köyhyyden lievittäminen. Etiopian elinkeinorakennetta pyritään monipuolistamaan, jotta maahan saataisiin uusia työpaikkoja ja talouskasvua. YK:n ohjelmat ovat edistäneet nuorten aikuisten ammattikoulutusta ja yrittäjien taitojen ja valmiuksien parantamista. Koulutusta on järjestetty myös tuotesuunnittelun ja muotoilun aloilla. Etiopian tekstiili- ja vaateteollisuus sekä nahkatuotteiden valmistus voivat kasvaa menestyviksi, kilpailukykyisiksi elinkeinoiksi.

YK:n teollistamisjärjestö UNIDO on valmentanut Etiopian kahvinkasvattajia tuottamaan entistäkin parempaa kahvia kansainvälisille laatukahvimarkkinoille. Ilmastonmuutos on kahvinviljelijöille iso haaste. Tuottajien on tunnettava muuttuviin oloihin parhaiten sopivat kahvilajikkeet ja viljelymenetelmät. YK:n asiantuntijat järjestävät ilmastohaasteisiin liittyvää koulutusta kuivuudesta kärsivien alueiden maanviljelijöille ja karjankasvattajille. YK:n ohjelmat parantavat yhdyskuntien vesihuoltoa. YK on myös auttanut Etiopiaan palautettuja vierastyöläisiä, jotka ovat joutuneet hyväksikäytön ja oikeusloukkauksien kohteiksi.

Aiheeseen liittyvät maat ja konfliktit

Lue maaprofiilit konfliktiin liittyneistä maista: