Israelin valtion perustaminen ja Golanin ylängön valloitus

Israelin valtio perustettiin vuonna 1948 YK:n ja Yhdysvaltojen tuella. Lähi-idän arabimaat protestoivat voimakkaasti valtion perustamista vastaan. Israelin ja sen naapurimaiden välille syttyi kaksivuotinen sota, josta Israel selviytyi voittajana.

Sodan jälkeen israelilaiset eivät olleet tyytyväisiä saamiinsa alueisiin, vaikka maan pinta-ala oli kasvanut kolmasosalla alun perin sovitusta. Israel teki tulevina vuosina useita aseellisia hyökkäyksiä naapurimaiden alueille. Tärkein niistä oli kuuden päivän sotana tunnettu taistelu vuonna 1967. Sen yhteydessä Israel valloitti Gazan kaistaleen Egyptiltä, Länsirannan ja Itä-Jerusalemin Jordanialta sekä Golanin ylängön Syyrialta.

Valloituksen aikaan Golanin ylängöllä asui Syyrian arabeja, jotka israelilaiset uudisasukkaat ajoivat pois. Valtaamisesta alkoi miehitys, joka on jatkunut yli 50 vuotta.

Egypti ja Syyria yrittivät valloittaa alueen takaisin vuonna 1973 mutta epäonnistuivat. Golanin kukkuloita tasankoalueen keskellä oli helppo puolustaa hyökkäyksiä vastaan. Muutamien raskaiden taisteluiden jälkeen Egypti ja Syyria luovuttivat.

Vuotta myöhemmin YK lähetti tarkkailu- ja rauhanturvajoukkoja Syyrian ja Israelin raja-alueelle. Rajalle perustettiin demilitarisoitu vyöhyke, jota YK-joukot yhä valvovat. Joukot tarkkailevat sotilaallista toimintaa sekä Syyrian että Israelin puolella rajaa.

Strateginen merkitys

Vuonna 1981 Israel liitti Golanin ylängön Israelin valtioon, vaikka tätä siirtoa ei tunnustettu kansainvälisesti. YK:n turvallisuusneuvosto puolustaa Syyrian oikeutta Golaniin. Alueella elää noin 20 000 juutalaissiirtokuntalaista ja noin 20 000 syyrialaista, pääosin druuseja.

Golanin ylänkö on Israelille tärkeä kahdesta syystä. Kansallisen turvallisuuden näkökulmasta ylänkö sijaitsee puolustuksellisesti kannalta tärkeässä paikassa Israelin ja Syyrian rajalla. Ylängöltä Israelin on helppo seurata naapurimaan tapahtumia, sillä sieltä avautuu näkymä eteläiseen Syyriaan ja maan pääkaupunkiin Damaskokseen, joka sijaitsee vain 60 kilometrin päässä.

Golanin ylänköä kontrolloimalla Israel voi myös paremmin valvoa palestiinalaisia vastarintaryhmiä, jotka toimivat raja-alueilla. Lisäksi alueella on suuret vesivarannot, joiden merkitys molemmille maille on suuri, sillä alueella on pulaa puhtaasta juomavedestä. Israel saa kolmasosan käyttövedestään Golanin ja Galilean kukkuloiden välissä sijaitsevasta Genesaretinjärvestä.

Sairaala Quineitran kylässä, joka sijaitsee YK:n valvomalla vyöhykkeellä lähellä Israelin rajaa. Kuva: Ida Jørgensen Thinn

Takkuilevat rauhanneuvottelut

Israelin ja Syyrian rajalla ei ole ollut varsinaisia, Golaniin liittyviä sotatoimia vuoden 1973 jälkeen. Maat ovat kuitenkin taistelleet toisiaan vastaan Libanonissa, ja niiden välillä on edelleen sotatila. Syyria on nykyisin ainoa Israelin naapurimaa, joka ei ole solminut rauhansopimusta Israelin kanssa. Pääsyy tähän on Golanin ylänkö: Syyrialle rauhan solmimisen ehtona on, että alue palautetaan sille. Israelilaiset puolestaan asettavat vetäytymisen ehdoksi sen, että Syyria vetää sotilaansa pois Damaskoksen eteläpuolella sijaitsevalta Golanin ylängön alueelta.

Syyria pitää tiukasti kiinni käsityksestä, jonka mukaan Israelin silloinen pääministeri Yitzhak Rabin olisi 1990-luvulla suostunut rajojen palauttamiseen vuoden 1967 tilanteeseen, ennen kuuden päivän sodan aluevaltauksia. Israel joutuisi tällöin luopumaan koko ylänköalueesta.

Israelilaiset kuitenkin kieltävät Rabinilla koskaan olleen tällaista kantaa. Israel on myöntynyt vetäytymään alueelta osittain. 2000-luvun alussa Israelin pääministeri Ehud Barak tarjoutui palauttaman suurimman osan Golanin alueista Syyrialle, jotta lopulta saataisiin rauhanomainen ratkaisu. Rauhanneuvottelut kuitenkin katkesivat.

Vuonna 2008 epäsuoria neuvotteluja Israelin ja Syyrian välillä jatkettiin Turkin välityksellä, mutta neuvottelut jäädytettiin Israelin silloisen pääministeri Ehud Olmertin erottua tehtävästään korruptiosyytösten vuoksi. Hänen seuraajansa Benjamin Netanyahu otti tiukemman linjan eikä ollut halukas neuvottelemaan.

Vuonna 2009 virkaan astunut Yhdysvaltain presidentti Barack Obama julisti Syyrian ja Israelin suhteiden normalisoinnin yhdeksi tärkeimmistä tavoitteistaan, mutta Syyrian sisäisen tilanteen mutkistuminen hidasti pyrkimyksiä.

Iranin YK-sotilaat vahtivat Golanin kukkuloita vuonna 1975. Taustalla olevat alueet ovat Israelin miehittämiä. (Kuva: YK-kuva/Yutaka Nagata)

Nykytilanne

Vuonna 2010 alkaneiden, arabimaissa tapahtuneiden kansannousujen myötä Syyria on ajautunut sisällissotaan. Sota on tehnyt myös Golanin tilanteesta aiempaa räjähdysherkemmän, ja tulitaukoa on rikottu. Etenkin vuosina 2012–2018 Syyrian sotatoimet kapinallisia vastaan läikkyivät myös tulitaukorajan yli, ja Israel ja Iran puolestaan ovat tulittaneet toisiaan.

Israel on hyvin varuillaan Syyrian suhteen, sillä vaikka Golanin ylängöstä ei ole suoranaisesti sodittu lähes viiteen vuosikymmeneen, Syyrian sisäinen epävakaus voi nostaa selvittämättömät ristiriidat jälleen pintaan.

Levottomuudet ovat vaarantaneet myös alueen siviilien ja YK:n rauhanturvaajien turvallisuuden. Itävalta, Kroatia ja Japani vetivät rauhanturvaajansa alueelta vuonna 2013. Vuonna 2021 alueella on yhä 1 180 YK:n rauhanturvaajaa tai muuta henkilökuntaa. Eniten joukkoja on Nepalista.

Kansainvälinen yhteisö ei ole edelleenkään tunnustanut Israelin oikeutta Golanin kukkuloihin. Yhdysvaltain presidentti Donald Trump asettui kuitenkin tätä kantaa vastaan keväällä 2019 tunnustamalla Golanin ylängön osaksi Israelia. Päätös sai laajaa kritiikkiä.

Lähteet

  • UN News, 
  • HS, 
  • UNDOF, 
  • Yle, 
  • BBC

YK-aiheisia linkkejä

Aiheeseen liittyvät maat ja konfliktit

Lue maaprofiilit konfliktiin liittyneistä maista:

Lue konfliktiin liittyvät konfliktiprofiilit: