Irak

Köyhyys ja väkivalta repivät öljymaata

Ulkoministeriön matkustustiedote suomalaisille kertoo karuin sanoin, että Irak on kaukana rauhasta. Turvallisuustilanne Irakissa on edelleen huono, tiedotteessa todettiin vuoden 2023 alussa. Irakin turvallisuusjoukot ovat vapauttaneet maan alueet ISIS:in hallinnasta, mutta terrori-iskujen uhka koskee koko maata. Irakissa oleskelevilla länsimaalaisilla on suuri riski joutua sieppauksen kohteeksi. Tiedote lisää, että Irakissa esiintyy toistuvasti mielenosoituksia, joista osa on väkivaltaisia.

Vuonna 2022 mielenosoittajat valtasivat Irakin parlamentin, vaikka mellakkapoliisi yritti torjua yrityksen kyynelkaasulla ja vesitykeillä. Bagdadin kaduilla yhteenotoissa kuoli 23 ihmistä ja 350 loukkaantui. Parlamentin valtaajat olivat Muqtada al-Sadrin kannattajia. Sadrin kokoama vaaliliitto selviytyi suurimmaksi ryhmäksi vuoden 2021 vaaleissa, mutta Sadr ei kyennyt muodostamaan toimivaa enemmistöhallitusta. Sadr on johtanut yhtä Irakin voimakkaimmista shiiamuslimien liikkeistä. Liikkeeseen on kuulunut myös aseistettuja ryhmiä, jotka ovat taistelleet Yhdysvaltojen miehitysjoukkoja vastaan ja surmanneet Sadrin poliittisia ja uskonnollisia vastustajia. Vuonna 2021 Sadrin vaaliliitto korosti rauhan rakentamista ja vaati pontevampia toimia työttömyyden vähentämiseksi ja köyhyyden poistamiseksi. Vuoden 2022 väkivaltaisten mellakoiden jälkeen Sadr veti vaaliliittonsa kansanedustajat Irakin parlamentista ja jätti hallituksen muodostamisen toisten puolueiden tehtäväksi. Irakin poliittinen kenttä on pirstoutunut moniin ryhmiin, jotka ajavat eri valtapiirien ja uskonnollisten liikkeiden etuja. Vaikka Sadrin vaaliliitto nousi vuoden 2021 vaaleissa suurimmaksi ryhmäksi, silläkin oli vain 73 edustajaa Irakin 329-paikkaisessa parlamentissa. Parlamentissa on edustajia 33 puolueesta.

Vuoden 2022 lopulla Irakin pääministeriksi nousi Mohammed Shia al-Sudani, jonka tärkeimpiä tukijoita ovat olleet Iranin kanssa liittoutuneet shiiamuslimilaiset ryhmittymät. Näillä ryhmillä on voimakas edustus parlamentissa ja niillä on myös omia asejoukkoja. Pääministeri al-Sudanin hallitusliittoutumaan kuuluu shiiojen lisäksi Irakin sunnimuslimien ja kurdien poliittisia puolueita. Hallitukselta odotetaan toimia maan talouden ja väestön toimeentulon kohentamiseksi. Irak on hyvin suuressa määrin riippuvainen öljytuloista. Vuonna 2020 85 prosenttia vientituloista saatiin raakaöljyn ja öljynjalosteiden viennistä. Öljyn hinnan kohoaminen kansainvälisillä markkinoilla on nyt lisännyt Irakin tuloja, mutta pitemmällä aikavälillä maan kehitys ei voi olla vain öljyn varassa. Vuonna 2022 neljäsosa Irakin väestöstä eli köyhyydessä. Vuonna 2021 17 prosenttia työvoimasta oli työttömänä. Työttömyys vaivaa erityisesti nuoria aikuisia. Vesipula kuristaa maataloutta. Kaupungeissa on sähkö- ja vesikatkoja. Irakilaiset ovat pettyneitä ja vihaisia, kun maan poliittiset johtajat eivät ratkaise ihmisten elämää haittaavia ongelmia, vaan puolustavat omia ja taustaryhmiensä etuja. Nopea väestönkasvu lisää maan kehitykseen kohdistuvia paineita. Vuoden 2023 alussa Irakissa asui 41 miljoonaa ihmistä. Vuonna 2030 irakilaisia on jo 50 miljoonaa.

Aikaisempien vuosien sotiin ja väkivalta-aaltoihin verrattuna Irak on rauhoittunut. Väkivalta on kuitenkin koko ajan läsnä aiheuttaen jännitystä. Ääri-islamistisen terroristiliikkeen ISIS:in aseryhmät tekevät edelleen iskuja Irakin armeijaa, poliiseja ja siviiliväestöä vastaan. Maan voimakkaimmilla puolueilla on omat aseelliset ryhmänsä ja valtataistelut voivat milloin tahansa leimahtaa uudelleen väkivaltaisiksi yhteenotoiksi. Vuoden 2023 alussa Irakin epäsäännölliset aseryhmät, ISIS mukaan lukien, tappoivat 30 ihmistä kuukaudessa. Irakissa on vielä 2500 Yhdysvaltojen armeijan sotilasta tukemassa Irakin asevoimia. Helmikuussa vuonna 2023 amerikkalaisjoukot ilmoittivat, että Irakissa oli kuukauden aikana surmattu 17 ISIS:in terroristia. Vuonna 2022 Irakissa oli 1,2 miljoonaa maan sisäistä pakolaista. Ulkomailla oli 345 000 irakilaista pakolaista ja 240 000 turvapaikan hakijaa. Vuonna 2022 Suomessa oli 9175 Irakin pakolaista ja 1500 turvapaikan hakijaa.

Oikeus rahaan ja valtaan

Irakin valtion omistamasta Rafidain-pankista varastettiin vuosina 2021 ja 2022 yhteensä yli kaksi miljardia euroa. Kavallukseen osallistui valtionvarainministeriön ja tullihallituksen virkailijoita ja yritysjohtajia, joilla oli suorat yhteydet poliittisten puolueiden johtajiin ja hallitustahoihin. Vuoden 2023 alussa Irakin ulkoministeri Fuad Hussein totesi, että väärinkäytökset ovat Irakissa vähintään yhtä suuri ongelma kuin terrorismi. Monet Irakin tapahtumia seuraavat asiantuntijat ovat sitä mieltä, että Saddamin kukistamisen jälkeen harjoitettu vallanjako eri kansallisten, uskonnollisten ja poliittisten ryhmien kesken on lukinnut yhteiskuntakehityksen asetelmaan, missä kukin ryhmä varjelee omaa oikeuttaan rahaan ja valtaan ja korruption juuret työntyvät koko ajan yhä syvemmälle.

Irakin vallanjakojärjestelmä tunnetaan nimellä muhasasa. Valtion huipulla vallanjako näkyy niin, että pääministeriksi valitaan shiialainen muslimi, parlamentin puhemieheksi nimitetään sunnimuslimi ja melko muodollinen presidentin tehtävä annetaan kurdille. Noin 60 prosenttia Irakin väestöstä on shiiamuslimeja. Sunneja on noin 35 prosenttia väestöstä. Kurdien osuus on noin 15 prosenttia Irakin väestöstä. Enemmistö kurdeista on uskonnoltaan sunnimuslimeja. Muhasasa-vallanjako ei koske pelkästään valtion huipputehtäviä. Eri poliittiset ryhmät sekä politiikkaan osallistuvat uskonnolliset liikkeet ja asejoukot saavat hallittavakseen valtion laitoksia tai toimialoja, joissa valta voidaan muuttaa rahaksi. Rafidain-pankki, valtionvarainministeriö, verolaitos ja tulli ovat esimerkkejä valtion aloista, missä poliittinen valta antaa tilaisuuksia hankkia rahaa.

Irakissa on paljon puolueita ja vaalijärjestelmä on viime aikoina toiminut niin hyvin, että vaaleja voidaan pitää rehellisinä ja uskottavina. Yhä useammat irakilaiset ovat kuitenkin sitä mieltä, että poliittiset liikkeet ja puolueet eivät usko demokratiaan eivätkä puolusta sitä. Ryhmiä ja puolueita kiinnostaa enemmän se, mitä hyötyä ne voivat saada osallistuessaan politiikkaan ja muhasasa-vallanjakokäytäntöön. Irakin nykyinen järjestelmä pitää yllä vallankäytön sisäpiirin harvainvaltaa, joka tuottaa suurta etua ja palkintoja politiikan toimijoille, mutta ei anna kansalaisille mahdollisuutta todelliseen laajaan osallistumiseen, joka voisi työntää liikkeelle ihmisten elinoloja ja hyvinvointia parantavia muutoksia. Vuonna 2019 tuhannet nuoret irakilaiset osoittivat mieltä väärinkäytöksiä ja julkisten palveluiden surkeutta vastaan. Hallituksen ja puolueiden aseryhmät vastasivat tappamalla 600 ihmistä. Vuonna 2019 parlamentti myös lakkautti lääneissä toimineet aluevaltuustot ja keskitti alueellisen vallan maaherroille, jotka ovat mukana muhasasa-järjestelmässä.

ISIS jatkaa terrori-iskuja

Vuoden 2023 ensimmäisten viikkojen aikana Irakin ääri-islamistiset terroristit surmasivat yli 50 ihmistä. ISIS-järjestö on sijoittanut räjähteitä maanteiden varsille ja järjestänyt väijytyksiä poliisipartioille. Terroristien toiminta on supistunut pieneen osaan huippuvuosien tasosta, mutta ISIS:in täydellinen hävittäminen on osoittautunut vaikeaksi tehtäväksi. ISIS on sunnimuslimien äärijärjestö. Se aloitti toimintansa Irakissa 2000-luvun alussa. Vuonna 2006 ISIS oli osa useiden sunniryhmien muodostamaa liittoa. ISIS käytti hyväkseen Irakin sunnimuslimien tyytymättömyyttä Saddam Husseinin hallituksen kaatumisen jälkeisenä aikana. Sunniväestöllä oli vahva asema Saddamin Baath-puolueessa ja Irakin armeijassa. Yhdysvaltojen miehityshallinto hajotti sekä armeijan että Baath-puolueen. Uusi valta-asetelma suosi shiiamuslimeja sunnien sijasta. Shiiamuslimien aseryhmät nousivat näkyviksi vallankäyttäjiksi. Tämä herätti sunniväestössä pelkoa ja katkeruutta auttaen ISIS:iä hankkimaan jäseniä ja kasvattamaan kannatustaan.

2010-luvun alussa ISIS kasvoi ja voimistui Irakin länsi- ja pohjoisosissa sunnimuslimien asuinalueilla. Vuonna 2013 sunnien aseryhmät aloittivat kapinan hallitusta vastaan Länsi-Irakin Anbarin läänissä. Vuonna 2014 ISIS valtasi Irakin toiseksi suurimman kaupungin Mosulin ja ilmoitti perustavansa maan pohjoisosaan oman valtionsa, kalifaatin. Laajimmillaan ISIS hallitsi kolmasosaa Irakista. Terroristit surmasivat tuhansia ihmisiä. Pohjois-Irakin Sinjarissa ISIS tappoi kaksi tuhatta jesidiväestöön kuuluvaa ihmistä. Terroristit raiskasivat yli tuhat naista ja alistivat valtaansa viisi tuhatta jesidiä, jotka käännytettiin pakolla islamin uskoon. Jesidinaiset myytiin orjiksi ISIS:in taistelijoille ja kannattajille. ISIS:iä vastaan syntyi liittoutuma, johon kuului Irakin armeijan lisäksi Yhdysvaltojen ja muiden Nato-maiden joukkoja, kurdien asevoimia ja monia irakilaisia epävirallisia aseryhmiä. Yhdysvaltojen ilmapommitukset aiheuttivat ISIS:ille suuria tappioita. ISIS alkoi menettää alueitaan ja sen kalifaatti kukistui vuonna 2017. Sen jälkeen ISIS on jatkanut pienimuotoisia terrori-iskuja, mutta ei ole enää pystynyt valtaamaan hallintaansa Irakin alueita. YK arvioi vuonna 2022, että ISIS:in verkostossa oli vielä yli 6000 taistelijaa Syyriassa ja Irakissa. Terroristiryhmät saattavat pysytellä hiljaisina pitkiä aikoja ennen kuin tekevät uusia iskuja. ISIS:in soluja toimii Bagdadin pohjoispuolella Kirkukissa, Tarmiyassa ja Tikritissä. Vuonna 2020 ISIS teki pommi-iskun Bagdadiin tappaen 32 ihmistä.

Kurdien maa

Pohjois-Irakissa Syyrian, Turkin ja Iranin rajalla on Irakin kurdien itsehallinnollinen alue. Siihen kuuluu neljä Irakin lääniä, joissa asukkaiden enemmistö on kurdeja: Dahuk, Erbil, Halabja ja Sulaimaniyya. Kurdialueella elää kuusi miljoonaa ihmistä. Itsehallintoalueen pääkaupunki on Erbil. 1980-luvulla Saddam Husseinin hallitus yritti alistaa kurdit täydellisesti. Hallituksen tavoitteena oli kurdien oman kulttuurin ja itsenäisyyspyrkimysten tuhoaminen, väestön sulauttaminen Irakin arabialaiseen valtakulttuuriin. Vuosien 1986 ja 1989 välillä Irakin armeija kävi rajun sodan kurdeja vastaan. Sotilaat hävittivät neljä tuhatta kurdialueen kylää ja tappoivat kymmeniä tuhansia ihmisiä. Vuonna 1988 Halabjassa armeija surmasi taistelukaasuilla viisi tuhatta kurdia. Yli miljoona kurdia karkotettiin kotiseudultaan.

1990-luvun alussa Saddam Hussein kärsi tappion sodassa Kuwaitista ja Irakin keskushallinnon valta heikkeni myös pohjoisen kurdialueella. Vuonna 1992 kurdialueelle myönnettiin itsehallinto. Saddamin hallinnon kaaduttua säädetty uusi perustuslaki tunnusti vuonna 2005 itsehallinnollisen kurdialueen Irakin liittovaltion osaksi. 2010-luvulla kurdien peshmerga-asevoimat taistelivat Yhdysvaltojen liittolaisina ääri-islamistista ISIS-terroristijärjestöä vastaan. Vuonna 2017 kurdihallinto järjesti kansanäänestyksen itsenäisyydestä. Yli 90 prosenttia äänestäneistä kannatti kurdialueen itsenäistymistä. Kansainvälisen politiikan näyttämöillä kurdien itsenäisyyspyrkimyksillä on ollut vähän tukijoita. Irakin keskushallinnon ja kurdialueen välit kiristyivät kansanäänestyksen jälkeen. Irakin armeija valtasi takaisin alueita, joita kurdien joukot olivat ottaneet haltuunsa ISIS:iä vastaan käydyssä sodassa.

Kurdien itsehallintoalueella on 111-jäseninen parlamentti. Parlamenttivaalit järjestetään viiden vuoden välein. Parlamentti valitsee itsehallintoalueen presidentin neljän vuoden kaudelle. Alueen tärkein tulonlähde on öljy. Kurdialueen elintaso on ollut muuta Irakia korkeampi. Alueen politiikkaa on vuosien ajan hallinnut kaksi ryhmittymää, Kurdistanin Demokraattinen puolue ja Kurdistanin Isänmaallinen liitto, jotka välillä ovat ajautuneet aseellisiin yhteenottoihin ja 1990-luvun puolivälissä jopa suoranaiseen sisällissotaan toisiaan vastaan. Demokraattinen puolue nauttii vahvaa kannatusta Erbilin alueella. Isänmaallisen liiton tärkein tukialue on idässä Sulaimaniyyassa. Puolueiden kannatusalueet jakautuvat pitkälti kielirajojen mukaan. Demokraattinen puolue on vahva badinani-kurdia puhuvan väestön keskuudessa lähellä Turkin rajaa. Isänmaallinen liitto on voimakkaimmillaan surani-kurdia puhuvien ihmisten asuinalueilla Iranin rajan liepeillä. Puolueiden johtajina ovat pitkään olleet vanhat valtasuvut. Demokraattista puoluetta on johtanut Barzanin suku ja Isänmaallista liittoa ovat hallinneet Talabanit.

Kurdialueella on toiminut kaksipuoluejärjestelmä, missä kummankin puolueen johtajien sisäpiirit ovat sekä taistelleet toisiaan vastaan että jakaneet vallan johtaakseen yhdessä maata. Vuonna 2022 kurdiryhmien väliset ristiriidat ovat kiristyneet ja puolueiden sisällä on esiintynyt sekä hajaannusta että kamppailuja vallasta. Kansainväliset ihmisoikeusjärjestöt ovat syyttäneet kurdihallintoa mielipidevapauden tukahduttamisesta ja poliittisten vastustajien vainoista. Kurdien peshmerga-asevoimat ovat kahakoineet Kurdistanin työväenpuolueen (PKK) aseryhmien kanssa. PKK on käynyt aseellista taistelua Turkin hallitusta vastaan ja sen ryhmät ovat toimineet myös Irakin kurdialueella erityisesti Sinjarin vuorilla.

Irakin vesikriisi

Irakissa on kaksi suurta jokea, Eufrat ja Tigris. Niissä virtaa nyt vähemmän vettä kuin aikaisemmin. Irakia on jo kolme vuotta vaivannut kuivuus. Sateet ovat jääneet tavallista niukemmiksi. Ilmaston lämpeneminen verottaa vuoristojen lumipeitteitä ja jäätikköjä. Tämä vähentää keväisiä sulamisvesiä, jotka ruokkivat jokia. Turkissa Tigrisin varrelle on rakennettu patoaltaita. Nekin supistavat veden virtaa Irakiin ja Syyriaan. Kaksi kolmasosaa Irakin käytössä olevasta vedestä on maan ulkopuolelta laskevien jokien kuljettamaa vettä ja kolmasosa on Irakiin satavaa vettä. Eufrat ja Tigris virtaavat rinnakkain Irakin halki. Ilmakuvissa jokivarret näkyvät kiemurtelevina vihreinä vöinä. Irakin maatalous keskittyy jokien varsille.

Monet pienet joet, järvet ja veden keräämiseen käytetyt altaat ovat nyt kuivuneet. Savi halkeilee. Järvien ja jokisuiston kalastajien veneet odottavat paljaalla maalla seuraavia sateita. Mosulin ympäristössä Niniven tasangolla vehnä- ja ohrapellot ovat tuhoutuneet kuivuuden vuoksi. Vuonna 2022 viljelijät menettivät melkein koko satonsa. Kuivuneilla mailla tuuli kuluttaa hedelmällisiä pintakerroksia. Maa köyhtyy. Aavikoilta puhaltavat hiekkamyrskyt pahentavat kuivuuden vaikutuksia. Kasvillisuuden tuhoutuminen luo edellytykset maiden aavikoitumiselle. Irak menettää joka vuosi 40 000 hehtaaria tuottavaa maata.

Kuivuus on ajanut kymmeniä tuhansia irakilaisia maaseudulta kaupunkeihin. Kotiseuduilleen jääneet viljelijät ovat koettaneet hankkia vettä poraamalla lisää kaivoja. Kilpailu vedestä on johtanut yhteenottoihin viljelijöiden kesken, sekä viljelijöiden ja karjankasvattajien välillä. Eufratin ja Tigrisin alajuoksulla Shatt al-Arabin uoman pienentynyt virtaama on sallinut suolaisen meriveden nousta entistä pitemmälle sisämaahan. Suolavesi on kuihduttanut taatelipalmut. Viljelijät ovat laskeneet, että suistomaiden kosteikoissa kasvoi 1970-luvulla yli miljoona taatelipalmua. Vuonna 2022 samalla alueella oli alle kymmenen tuhatta palmua. Maanomistajat ovat tukkineet entisiä kastelukanavia estääkseen suolaa pilaamasta viljelymaita. Veden suolaantuminen uhkaa myös asutuskeskusten, viljelijäperheiden ja karjan juomavesilähteitä.

Irakin sodat

Iranin ja Irakin sota 1980-1988: 1970-luvulla Iranin ja Irakin välillä oli erimielisyyksiä maiden välisistä rajoista. Vuonna 1979 Iranissa nousi valtaan shiialaisen uskonoppineen ajatollah Ruhollah Khomeinin johtama ääri-islamistinen hallitus. Irakin johtaja Saddam Hussein pelkäsi Iranin levittävän shiialaista liikettä myös Irakiin ja siten uhkaavan sunniväestöön tukeutuvan hallituksen valtaa. Vuonna 1980 Irakin armeija tunkeutui Iraniin. Alkoi kahdeksan vuotta kestänyt sota, missä monien arvioiden mukaan kuoli yli miljoona ihmistä. Irakin kurdit tukivat Irania sodan eräissä vaiheissa. Irakin armeija kosti tuhansien ihmisten joukkomurhilla. Sodan alussa Saddam Hussein halusi valloittaa Iranin Khuzestanin läänin, joka sijaitsee Persianlahden pohjukassa. Saddam julisti arabiväestön asuttaman Khuzestanin Irakin maakunnaksi. Iran lähetti sotaan kymmeniä tuhansia puutteellisesti koulutettuja ja aseistettuja sotilaita, ja jopa lapsia. Irak käytti kemiallisia aseita. Sota aiheutti erityisesti Iranille, mutta myös Irakille, hirvittävät inhimilliset menetykset ja valtavat taloudelliset tappiot. Sota ei lopulta muuttanut Iranin ja Irakin rajoja. Vuonna 1988 Iran ja Irak hyväksyivät YK:n tulitaukoehdotuksen. Vuonna 1990 Iran ja Irak solmivat uudelleen maiden väliset diplomaattisuhteet.

Irakin hyökkäys Kuwaitiin 1990-1991: Iranin ja Irakin välisen sodan aikana Kuwait ja Saudi-Arabia rahoittivat Irakin sotaponnistuksia. Sodan jälkeen Irak kehotti Kuwaitia antamaan sotalainat anteeksi, mutta Kuwait ei suostunut siihen. Irak toivoi myös, että öljyntuottajamaat alkaisivat kohottaa öljyn hintaa, mutta Kuwait ei tukenut tätäkään pyrkimystä. Nämä erimielisyydet huononsivat Irakin ja Kuwaitin suhteita. Toisaalta Irakin kansallismieliset ja heidän joukossaan Saddam Hussein olivat sitä mieltä, että Kuwait oli oikeastaan Irakin osa, jonka brittiläinen siirtomaavalta oli aikanaan irrottanut erilliseksi emiirikunnaksi. Vuoden 1990 elokuussa Irakin armeija miehitti Kuwaitin liittääkseen emiirikunnan Irakiin. YK:n turvallisuusneuvosto vaati Irakia vetäytymään Kuwaitista ja valtuutti YK:n jäsenmaat käyttämään sotilaallista voimaa, jos Irak ei vetäytyisi vapaaehtoisesti. Tammikuussa vuonna 1991 Yhdysvaltojen johtama sotilasliitto aloitti Irakin sotilaskohteiden, sähkönjakelun, tuotantolaitosten ja elintarvikevarastojen pommitukset. Sotilasliittoon osallistui 39 maata. Helmikuussa Yhdysvaltojen ja liittolaismaiden joukot ajoivat Irakin armeijan Kuwaitista ja miehittivät osia Etelä-Irakista.

Yhdysvaltojen ja liittolaisten hyökkäys Irakiin vuonna 2003: Kuwaitin sodan jälkeen Yhdysvallat syytti Irakia joukkotuhoaseiden valmistamisesta. Irakin arveltiin kehittelevän kemiallisia ja biologisia aseita, ja pyrkivän saamaan käyttöönsä myös ydinaseen. Vuonna 1998 Yhdysvallat pommitti kymmeniä irakilaisia kohteita. Näiden iskujen tavoitteena sanottiin olevan Irakin sotavoimien heikentäminen ja Saddamin vallan horjuttaminen. Vuonna 2001 Yhdysvaltojen hallitus syytti Saddam Husseinia New Yorkin World Trade Centerin kaksoistornit tuhonneiden Al Qaidan terroristien tukemisesta. Vuonna 2002 presidentti George W. Bush vahvisti, että Yhdysvallat pyrki kukistamaan Saddamin hallituksen. Maaliskuussa vuonna 2003 Yhdysvaltojen ja Iso-Britannian joukot hyökkäsivät Irakiin. Kurdien asevoimat tukivat hyökkääjiä. Yhdysvaltojen ja Iso-Britannian liittolaisina oli myös pieni määrä sotilaita Australiasta ja Puolasta. Huhtikuussa hyökkääjät valtasivat Bagdadin ja toukokuun alussa presidentti Bush julisti sotatoimet päättyneiksi. Saddam Hussein vangittiin vuoden 2003 lopulla ja hänet hirtettiin vuonna 2006. Yhdysvaltojen miehityshallinto alkoi rakentaa Saddamin jälkeistä Irakia. YK:n asetarkastustoimikunta UNMOVIC ja Kansainvälisen atomienergiajärjestön tarkastajat eivät löytäneet Irakista joukkotuhoaseita.

Yhdysvaltojen ja Iso-Britannian hyökkäys Irakiin ei saanut tukea YK:n jäsenmaiden enemmistöltä. Monet arvostelijat, heidän joukossaan YK:n silloinen pääsihteeri Kofi Annan, ovat pitäneet hyökkäystä kansainvälisen oikeuden vastaisena. Vuonna 2004 Yhdysvaltojen miehitysjoukot syyllistyivät vakaviin ihmisoikeusloukkauksiin kiduttaessaan ja nöyryyttäessään vankejaan Abu Ghraibin vankilassa. Irakin sisäinen väkivalta ja miehitysjoukkoja vastaan suunnatut terrori-iskut jatkuivat vuosia sodan jälkeen. Irakilaisten tyytymättömyys edisti ääri-islamistisen ISIS-liikkeen vahvistumista ja loi puitteet seuraavalle tuhoisalle väkivalta-aallolle kymmenen vuotta Saddamin syrjäyttämisen jälkeen. Naton entinen pääsihteeri Javier Solana totesi vuonna 2018, että jos Yhdysvaltojen ja Iso-Britannian hyökkäyksen tavoitteena oli vapauttaa Irak väkivallasta ja terrorista, varmistaa irakilaisten turvallisuus sekä vauhdittaa kansakunnan jälleenrakentamista, tulosta voidaan pitää täydellisenä epäonnistumisena.

YK Irakissa

YK on tukenut Irakin kansalaisyhteiskunnan rakentamista. Vuonna 2021 YK:n asiantuntijat auttoivat Irakin vaalivirkailijoita parlamenttivaalien järjestämisessä. YK:n tarkkailijat valvoivat vaalien rehellisyyttä. Irakissa toimii YK:n monialainen kehitysohjelma UNAMI (United Nations Assistance Mission for Iraq), joka johtaa yhteistyötä YK:n järjestöjen ja Irakin viranomaisten välillä. UNAMI:lla on Irakissa 650 työntekijää. Kaikkiaan Irakissa toimii 27 YK:n järjestöä ja ohjelmaa. YK on lähettänyt Irakiin hätä- ja ruoka-apua ja tukenut maata kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa.

Vuodesta 2015 lähtien Irakissa on toiminut suomalainen kriisinhallintaosasto, johon kuuluu 70 sotilasta. Suomalaiset sotilaat osallistuvat Naton kriisinhallintatehtävään pääasiassa Bagdadissa ja Irakin kurdialueella. Sotilasasiantuntijat auttavat Irakia parantamaan turvallisuusjoukkojen kykyä ehkäistä ääri-islamistisen terrorismin elpymistä. Yleistavoitteena on edistää väestön turvallisuutta ja alueellista vakautta.

Aiheeseen liittyvät maat ja konfliktit

Lue maaprofiilit konfliktiin liittyneistä maista:

Lue konfliktiin liittyvät konfliktiprofiilit: