Mali

Kaksi sotilaskaappausta

Vuonna 2020 Malin armeija syrjäytti presidentti Ibrahim Boubacar Keitan. Valta siirtyi sotilaiden nimittämälle väliaikaiselle hallitukselle. Ennen kaappausta Malin kaupungeissa Bamakossa, Sikassossa, Kayesissa ja Moptissa oli laajoja Keitan hallituksen vastaisia mielenosoituksia. Tyytymättömyyden aiheita olivat köyhyys, työttömyys, kasvanut väkivalta, julkishallinnon väärinkäytökset ja hallituksen kyvyttömyys ratkaista maan polttavia ongelmia. Puolet Malin asukkaista elää köyhyydessä. Heillä ei ole varaa hankkia riittävästi ruokaa. He yrittävät tulla toimeen alle kahdella eurolla päivässä. Malin terveydenhoito toimii huonosti ja monet sen palvelut ovat yksityisten avustusjärjestöjen varassa. Alle puolet Malin miehistä ja vain neljäsosa naisista osaa lukea. Ääri-islamistiset ryhmät ja muut kapinalliset asejoukot ovat hallinneet kahta kolmasosaa maasta.

Väliaikainen hallitus lupasi järjestää vaalit vuonna 2021. Sen sijaan hallituksen sisäiset valtariidat johtivat toiseen sotilaskaappaukseen. Sotilaiden liikkeen johtaja eversti Assimi Goita julisti toukokuussa vuonna 2021 ottaneensa itselleen presidentin tehtävät. Malin perustuslakituomioistuin vahvisti sen jälkeen Goitan aseman maan väliaikaisena valtionpäämiehenä. YK, Afrikan unioni, EU, Yhdysvallat ja Länsi-Afrikan talousyhteisö tuomitsivat kaappauksen. Afrikan unioni ja Länsi-Afrikan talousyhteisö erottivat Malin jäsenyydestään. Malia vastaan alettiin valmistella talouspakotteita. Sotilashallitus vältti pakotteet sitoutumalla järjestämään vapaat vaalit vuoden 2024 alussa. Länsi-Afrikan talousyhteisö painottaa, että väliaikaisen hallituksen jäsenet eivät saa asettua ehdokkaiksi vuoden 2024 vaaleissa.

Islamistien iskut

Vuonna 2022 Malin ääri-islamistiset ryhmät tekivät useita tuhoisia iskuja armeijan varuskuntiin sekä maanteiden varsien tarkastusasemiin. Islamistien toiminta-alue on laajentunut. Tähän saakka lähinnä maan pohjoisosissa toimineet terroristit ovat nyt tehneet hyökkäyksiä pääkaupungin Bamakon lähellä. Yksi iskujen kohteista on ollut Kalin varuskunta. Kali on sekä Malin armeijan että sen liittolaisiksi värvättyjen venäläisten palkkasotilaiden tukikohta. Malissa on neljäsataa venäläisen Wagner-palkkasotilasyhtiön kautta hankittua sotilasta.

Malin ääri-islamistiset terroristit kuuluvat kansainvälisiin islamistien verkostoihin, kuten ISIS/ISIL-liikkeeseen ja al-Qaidaan. Islamistien iskuissa kuoli vuonna 2022 yli sata sotilasta. Tulitaisteluissa kuoli myös kymmeniä terroristeja. Helmikuussa 2022 Malin ilmavoimat surmasivat kuusikymmentä islamistia aseryhmiä vastaan tehdyissä lentohyökkäyksissä. Keski-Malissa Moptin alueella islamistien iskut jatkuivat vuoden 2023 alussa. Aseryhmät ovat hyökänneet kyliin, polttaneet taloja ja ampuneet ihmisiä. Tammikuussa vuonna 2023 neljätoista Malin armeijan sotilasta kuoli islamistien väijytyksissä. Helmikuussa kolme YK:n rauhanturvaajaa sai surmansa ja viisi haavoittui terroristien räjähdeiskussa.

Sota aiheuttaa syvää surua ja turvattomuutta. Joulukuussa vuonna 2021 terroristit polttivat Moptissa linja-auton, joka oli täynnä ihmisiä. Väkivallan uhreista kerätyn tiedoston mukaan Malin islamistiryhmät tappoivat vuonna 2019 yhteensä 750 ihmistä. Muut Malissa toimivat aseryhmät surmasivat 660 ihmistä. Malin armeija sekä ulkomaiset joukot tappoivat vuoden aikana yhteensä 270 ihmistä. Vuoden 2019 jälkeen Malin väkivalta on entisestään kiihtynyt ja myös uhrien määrä on kasvanut. Tammikuussa vuonna 2023 YK:n asiantuntijat vaativat puolueetonta rikostutkimusta Malin armeijan sekä venäläisen Wagner-yhtiön palkkasotilaiden tekemistä sotarikoksista ja mahdollisista rikoksista ihmisyyttä vastaan.

Terrorismin hinta

Hallitsemillaan alueilla Malin islamistit pitävät yllä tiukkaa kuria. He valvovat sekä ihmisten käyttäytymistä että pukeutumista. He määräävät veroja ja jakavat oman sharia-lakinsa mukaista oikeutta, johon kuuluvat myös väkivaltaiset rangaistukset. Islamistit ja muut aseryhmät värväävät joukkoihinsa lapsisotilaita. Vuonna 2021 Malissa jouduttiin sulkemaan 1600 koulua väkivallan pelon vuoksi. Lähes puoli miljoonaa lasta menetti mahdollisuuden koulunkäyntiin.

Malin väkivalta on pakottanut 385 000 ihmistä jättämään kotinsa. Maanviljelijät ovat hylänneet karjansa ja kotitilansa. Ruoantuotanto on vähentynyt. Terroristien uhkaamilla alueilla on perustettu paljon paikallisia aseryhmiä, koska viranomaiset ja ulkomaiset joukot eivät ole kyenneet puolustamaan kyliä ja kaupunkeja hyökkääjien iskuilta. Monet paikalliset aseryhmät ovat syyllistyneet ihmisoikeuksien loukkauksiin. Jotkut harjoittavat ryöstelyä ja kiristystä. Aseryhmät sieppaavat ihmisiä vaatien lunnaita vapauttamisen vastineeksi. Ne perustavat sulkuja maanteille periäkseen kulkumaksuja. Aseistautuminen on kärjistänyt väestöryhmien välisiä vanhoja vihoja. Karjanajajien ja viljelijöiden aseryhmät ovat kahakoineet keskenään laitumista ja vedestä.

Malin asukkaista vain harvat pitävät itseään malilaisina. He tuntevat suurempaa yhteenkuuluvuutta omaan väestöryhmäänsä. He ovat siis fulaneja, tuaregeja, dogoneja, bambaroita, songhaita ja belloja eivätkä kaikki yhdessä malilaisia. Fulanien ja dogonien aseryhmien välillä on rajuja yhteenottoja. Tuaregien järjestöt ovat pitkään vaatineet itsenäisyyttä. Viimeksi vuonna 2019 järjestetyissä kansallisissa sovintoneuvotteluissa tuaregit kertoivat edelleen haluavansa, että heidän asuinalueensa irtautuisi Malista omaksi valtiokseen. Väestöryhmien välinen väkivalta synnyttää aina pelon, epäluulojen ja koston kierteen, josta on vaikea päästä irti. Vuonna 2020 YK:n joukot kirjasivat Malissa yli sata asevoimien tekemää ihmisoikeusloukkausta. Näiden joukossa oli 94 laitonta teloitusta.

Mouran murhenäytelmä

Malin keskiosassa sijaitseva Mouran kaupunki on ääri-islamististen aseryhmien toiminta-alueella. Islamistit ovat liikkuneet seudulla suhteellisen vapaasti. He ovat perineet kauppiailta veroja. He ovat uhkailleet ja painostaneet niitä asukkaita, jotka eivät ole tahtoneet noudattaa ryhmien määräämiä pukeutumis- ja käyttäytymissääntöjä. Maaliskuun viimeisellä viikolla vuonna 2022, toripäivänä, Mouran asukkaat kuulivat useiden lähestyvien helikopterien moottorien surinan. Helikopterit kuljettivat Malin armeijan joukkoja sekä Wagner-yhtiön venäläisiä palkkasotilaita asemiin Mouran ympärille.

Sotilaat laskeutuivat helikoptereista ja helikopterit palasivat Bamakoon noutamaan lisäväkeä. Mourassa silloin olleet islamistit ampuivat yli lentäneitä helikoptereita. Sitten sotilaat tulivat Mouraan. He pidättivät satoja ihmisiä. He kuulustelivat vankeja ja selvittivät, mihin väestöryhmään nämä kuuluivat. Jotkut kaupunkilaiset yrittivät paeta. Heidät ammuttiin. Human Rights Watch-ihmisoikeusjärjestön haastattelemat Mouran asukkaat kertoivat, että Malin armeijan joukkojen lisäksi tapahtumiin osallistui noin sata venäläistä palkkasotilasta.

Sotilaiden pidättämien ihmisten joukossa oli Mouran torikauppiaita ja muita asukkaita, ympäristön kylistä saapuneita torivieraita sekä useita islamisteja, jotka olivat kätkeneet aseensa sotilaiden saapuessa ja yrittivät sulautua yleisön joukkoon. Silminnäkijöiden mukaan malilaiset ja venäläiset sotilaat erottelivat pidätettyjen joukosta fulaniväestöön kuuluvat, koska he epäilivät näiden olevan terroristien puolella. Sitten malilaiset ja venäläiset sotilaat aloittivat kylmät, järjestelmälliset teloitukset. Mourassa ammuttiin ainakin 300 ihmistä. Surun ja järkytyksen jälkeen herää viha. Islamistit houkuttelevat nyt Mouran asukkaita ja lähiseudun fulaneja aseisiin kostamaan murhat.

Kutistuva sotilasliitto

Mali on ollut mukana viiden Sahelin maan ryhmässä, jonka armeijat ovat tehneet yhteistyötä taistellessaan ääri-islamistisia liikkeitä vastaan. Malin lisäksi ryhmään ovat kuuluneet Mauritania, Tsad, Niger ja Burkina Faso. Toukokuussa vuonna 2022 Mali ilmoitti irtautuvansa tästä G5-ryhmästä, joka on toiminut vuodesta 2014 lähtien. Ranskan ja Malin välinen sotilaallinen yhteistyö on myös katkennut. Ranska vetää joukkonsa Malista vuoden 2022 aikana. Malin sotilashallitus on karkottanut Ranskan suurlähettilään. Ranska on ollut Malin vahvin liittolainen. Vuonna 2013 Ranskan joukkojen väliintulo esti kapinallisia aseryhmiä valloittamasta Bamakoa. Vuoden 2022 puolivälissä Ranskalla oli Malissa 2400 sotilasta. Ranskan aseellinen yhteistyö muiden Sahelin seudun maiden kanssa jatkuu edelleen. Kaikkiaan Ranskalla on Sahelin alueella yli viisi tuhatta sotilasta. Malin sotatoimissa on kaatunut 55 ranskalaista sotilasta.

Malissa on YK:n rauhanturvajoukko, johon osallistuu 56 maata ja 14 000 sotilasta. Rauhanturvatehtävään osallistunut Egypti on ilmoittanut vetävänsä sotilaansa Malista. Vuonna 2022 Malissa kuoli seitsemän egyptiläistä sotilasta. Sahelin alueen rauhanturvatehtävissä on vuodesta 2013 lähtien kaatunut sata YK-sotilasta. Vuonna 2022 Malin sotilashallitus pidätti 49 Norsunluurannikon armeijan sotilasta syyttäen näitä rikollisiksi, vaikka norsunluurannikkolaiset olivat tulossa Maliin osana YK:n MINUSMA-rauhanturvajoukkoa. Sotilashallitus pakotti myös YK-joukkojen tiedottajan lähtemään maasta. Vuonna 2022 Mali on rikkonut välinsä tähän asti tärkeimpiin liittolaisiin, joita ilman maan armeija ei pysty voittamaan taistelua ääri-islamistisia terroristeja vastaan.

Väkivallan tausta

Malin pohjoisosan kuivalla ja karulla seudulla elävät tuaregit ovat pitkään kaivanneet itsenäisyyttä. Tuaregit taistelivat Ranskan siirtomaavaltaa vastaan 1910-luvulla, mutta heidän kapinansa kukistettiin. Mali itsenäistyi Ranskasta vuonna 1960. Maan uusi hallinto syrjäytti tuaregien perinteiset päälliköt ja pyrki horjuttamaan syvälle juurtunutta klaaneihin perustuvaa paikallista yhteisöllisyyttä. Useat tuaregiryhmät nousivat kapinaan vuonna 1961. Pohjois-Mali alistettiin sotilashallintoon. Tuaregien karjaa teurastettiin, jotta kapinallisilla ei olisi elinkeinoa. Iso osa Malin tuaregiväestöstä pakeni naapurimaihin. 1990-luvulla ja uudelleen vuonna 2007 tuaregien aseryhmät tekivät iskuja Malissa ja Nigerissä. Libya tuki kapinaliikkeitä. Muammar Gaddafi värväsi myös tuaregijoukkoja Libyaan palkkasotilaiksi. Kun Libyan sisällissota kaatoi Gaddafin hallinnon vuonna 2011 ja Gaddafi itse sai surmansa, Libyassa olleet Malin tuaregit palasivat kotimaahan. Heillä oli nyt entistä parempi asekoulutus ja he olivat hyvin varustettuja.

Vuonna 2012 tuaregit aloittivat voimakkaan hyökkäyksen. He saivat haltuunsa Malin pohjoisosat sekä sen suurimmat kaupungit Timbuktun, Kidalin ja Gaon. He uhkasivat vallata myös maan pääkaupungin Bamakon. Kapinalliset julistivat Pohjois-Malin itsenäiseksi Azawadin valtioksi. Tuaregit olivat jakaantuneet kahdeksi liikkeeksi, jotka välillä tekivät yhteistyötä ja toisinaan taistelivat toisiaan vastaan. Aseellisesti voimakkaampi ryhmä oli nimeltään Azawadin kansallinen vapautusliike MNLA. Pienempi, mutta lopulta hyvin sitkeäksi osoittautunut ryhmittymä oli ääri-islamistinen Ansar Dine, jonka tavoitteena oli perustaa Maliin Koraaniin pohjautuvan sharia-lain mukaan hallittu ankaran uskonnollinen valtio.

Ansar Dinen ja muiden islamistiryhmien valta kasvoi vuonna 2021 kapinaliikkeen saavuttaessa menestystä. Islamisteista tuli lopulta paljon voimakkaampi ryhmittymä kuin tuaregien kansallismielisestä MNLA:sta. Islamistiryhmiin liittyi paljon jäseniä ja kannattajia songhai-, bella- ja fulaniväestön piiristä, koska islamismi vetosi ihmisten uskonnolliseen vakaumukseen eikä ajanut vain tuaregien kotialueen itsenäisyyttä niin kuin MNLA. Malin tapahtumia seuranneiden järjestöjen mukaan eräät islamistiryhmät olivat osallisina Saharan yli ulottuvassa huumekaupassa. Pohjois-Malin rikkaat kultavarat ovat myös herättäneet aseryhmien kiinnostusta.

Vuonna 2013 Ranska lähetti sotilaita tukemaan Malin armeijaa taistelussa kapinallisia vastaan. Ranskan tuki käänsi sodan Malin hallituksen eduksi. Kapinalliset joutuivat perääntymään ja ainoastaan pieni osa Pohjois-Malista jäi ääri-islamististen ryhmien haltuun. Azawadin vapautusliike MNLA solmi rauhan hallituksen kanssa ja tuli hallituksen puolelle kukistaakseen islamistit. Ääri-islamististen ryhmien ja tuaregiliikkeiden yhteenotot Malin armeijan ja kansainvälisten joukkojen kanssa ovat jatkuneet vuosien ajan. Islamistiset ryhmät ovat voimistuneet ja niiden hyökkäykset ovat levinneet pohjoisesta Malin keskiosiin. Väkivalta on osa Malin arkea. Se vaikuttaa ihmisten elämään kaikkialla maassa.

Mali on maailman köyhimpiä maita. Sodat ja kuivuudet ovat pahentaneet talouspulmia. Ruoantuotanto on vähentynyt. Samaan aikaan tärkeimpien ruokatarvikkeiden hinnat ovat nousseet kansainvälisillä markkinoilla siksi, että Venäjän hyökkäys Ukrainaan on vähentänyt viljojen ja lannoitteiden tarjontaa. Ukraina on yksi maailman suurimmista vehnän, maissin ja öljykasvien tuottajista. Venäjä on ollut hyvin tärkeä lannoitteiden valmistaja. Malilaisia uhkaa nälkä. Malin valtio on ollut heikko ja monet väärinkäytökset ovat entisestään vähentäneet niukkoja voimavaroja. Huomattava osa väestöstä on siitä syystä pitänyt sotilaskaappausta tervetulleena.

Malilaiset ovat katkeria Ranskan armeijalle ja YK:n joukoille, koska hyvin varustetut ulkomaalaiset sotilaat eivät ole kyenneet varmistamaan ihmisille rauhaa ja turvallisuutta. Malin sotilashallitus voi ratsastaa tämän kansallistunteen harjalla siihen asti, kunnes väkivallan jatkuminen ja paheneva talousahdinko aiheuttavat seuraavan syvän pettymyksen, johon ihmiset alkavat etsiä uusia syyllisiä, ja hallituksen asema saattaa taas horjua. Sahelin seudusta on tullut niin keskeinen toiminta-alue kansainvälisille ääri-islamistisille liikkeille, että ne jatkavat ja lisäävät terrori-iskujaan lähivuosien aikana sekä Malissa että lähivaltioissa. Sahel on islamistien ydinalueita, kun ryhmät pyrkivät valtaamaan jalansijaa Afrikan suurimmissa maissa.

Likainen kulta

Mali on köyhä, mutta maassa on kultaa. Vuonna 2020 94 prosenttia Malin vientituloista tuli kullasta. Malin kultakaupan arvo on noin viisi miljardia euroa vuodessa. Kolmasosa Malin kullasta saadaan pienistä epävirallisista kaivoksista. Malin suurimmat kultaesiintymät ovat maan eteläosissa. Kultaa on kuitenkin myös Keski- ja Pohjois-Malissa, missä ääri-islamistiset ryhmät käyttävät valtaa laajalla alueella. Timbuktun lähellä Gourmassa islamistien aseryhmät ovat kahakoineet keskenään kultakaupan hallinnasta. Islamistit ostavat ja salakuljettavat kultaa. He perivät veroja sadoilta epävirallisilta kultakaivoksilta. Kulta on islamisteille tärkeä tulonlähde.

Mali on kullan ja ihmisten salakuljetusreitti. Suuri osa Malin epävirallisten kaivosten kullasta viedään Yhdistyneisiin arabiemiirikuntiin. Senegalissa laittomasti kaivettua kultaa salakuljetetaan Maliin myytäväksi eteenpäin kansainvälisille markkinoille. Malin kautta viedään myös Venezuelan kultaa, jota ei muutoin voitaisi myydä ulkomaille. Venezuelan kullan laillisen kaupan estävät maan nykyistä hallitusta vastaan kohdistetut pakotteet. Kullan lisäksi Malista ja muualta Sahelin alueelta kuljetetaan Saharan yli ihmisiä ja huumeita. Malin läpi Saharan vaarallisille reiteille pyrkii joka vuosi tuhansia muuttajia. Nigerjoen rannalla ja aavikon laidalla sijaitseva Gaon kaupunki on yksi ihmissalakuljetuksen väliasemista. Gaon aseryhmät perivät suojelumaksuja ja veroja muuttajilta sekä heidän kuljettajiltaan. Monet aseryhmät ovat mukana myös Saharan yli Pohjois-Afrikkaan ja Eurooppaan suuntautuvassa huumekaupassa. Saharan kauppareitit tuottivat Malille vaurauden yli tuhat vuotta sitten. Nyt aseryhmät kilpailevat niiden hallinnasta rahoittaakseen omaa toimintaansa.

Lähteet

• MALI: MASSACRE BY ARMY, FOREIGN SOLDIERS, Human Rights Watch, 2022
• WEST AFRICA´S ISLAMIST INSURGENCY, FIGHT AT A CRITICAL STAGE, Frank Gardner, BBC, 2021
• MALI: FRAGMENTED TERRITORIAL SOVEREIGNTY AND CONTESTED POLITICAL SPACE, Dr.Virginie Baudais, SIPRI, 2020
• MALI, International Crisis Group, 2022
• MALI TO DUBAI: ARTERY FOR WEST AFRICA´S BOOMING ILLEGAL GOLD TRADE, Abdelkader Abderrahmane, Institute for Security Studies, 2022
• HOW JIHADISTS STRUCK GOLD IN AFRICA´S SAHEL, Reuters, 2019
• RISKS FACED BY MIGRANTS IN SAHARA DESERT, Julia Black, IOM, 2021
• BTI, MALI 2022, Country Report

Aiheeseen liittyvät maat ja konfliktit

Lue maaprofiilit konfliktiin liittyneistä maista: