Sota omaa kansaa vastaan
Huhtikuussa vuonna 2023 ilmavoimien lentokoneet pommittivat Pa Zi Gyin kylää Myanmarin keskiosassa Mandalayn pohjoispuolella. Heti sen jälkeen taisteluhelikopterit tulittivat kyläläisiä. Sata ihmistä kuoli. YK:n pääsihteeri Antonio Guterrez tuomitsi hyökkäyksen. Hän vaati Myanmarin armeijaa lopettamaan sotatoimet oman maan siviiliväestöä vastaan. Pa Zi Gyin kylä sijaitsee Sagaingin alueella, missä suuri osa väestöstä vastustaa sotilashallitusta.
Myanmarin armeija kaappasi vallan vuonna 2021. Koko Myanmarin itsenäisyyden ajan, vuodesta 1948 asti, sotilailla on ollut vahva vaikutusvalta yhteiskuntaelämässä ja taloudessa. Armeija kaappasi vallan ensimmäisen kerran jo vuonna 1962. Sotilashallitukset johtivat Myanmaria 2010-luvulle saakka. Sotilaiden valtakaudella laadittu ja vieläkin voimassa oleva perustuslaki julistaa, että armeijalla on johtava tehtävä Myanmarin politiikassa. Nyt vallassa oleva sotilashallitus on luvannut järjestää vaalit vuoden 2023 aikana. Vuoden alussa armeijan komentaja ja hallituksen pääministeri Min Aung Hlaing kuitenkin jatkoi aiemmin julistettua poikkeustilaa ja totesi, että vaalit järjestetään vasta sitten, kun maahan on palautettu rauha. Sotilashallitusta vastustavat puolueet ja ryhmät ovat perustaneet Kansallisen yhtenäisyyden hallituksen, jota pyritään kasvattamaan maanlaajuiseksi vastarintaliikkeeksi. Sagaing on ollut yksi vastarintaliikkeen tukialueista.
Myanmarin tapahtumia seuraavat asiantuntijat arvelevat, että tilanne voi kärjistyä ankaraksi sisällissodaksi. YK:n tutkijaryhmän mukaan sotilaat tekevät jatkuvasti ilma- ja tykistöiskuja siviilikohteita vastaan. Hallituksen vastustajiksi epäiltyjä ihmisiä kidutetaan ja teloitetaan. Kokonaisia kyliä on poltettu. Vallankaappauksen jälkeen Myanmarin ilmavoimien lentokoneet ja helikopterit ovat tehneet hyökkäyksiä 600 kylään. Heti kaappauksen jälkeen vuoden 2021 alussa myanmarilaiset järjestivät lakkoja ja mielenosoituksia sotilaiden valtaa vastaan. Armeija käytti raakaa väkivaltaa kukistaakseen vastarinnan. Sotilaat surmasivat lähes kolme tuhatta ihmistä. Lähes 20 000 ihmistä vangittiin.
Viime kuukausien aikana väkivallan luonne on muuttunut. Sotilaiden hallitsemilla alueilla ei enää järjestetä mielenosoituksia. Sen sijaan vastarintaliike, Kansallisen yhtenäisyyden hallitus, on alkanut perustaa omia aseistettuja joukkojaan rakentaen yhteistyötä keskushallintoa vastaan pitkään taistelleiden vähemmistökansojen aseryhmien kanssa. Vuoden 2023 alussa sotilashallitus lakkautti 40 poliittista puoluetta. Sotilaat pitävät myös kansalaisjärjestöjä vihollisinaan. Sotilasvallan vastustajat valittavat, että väkivallattoman kansalaistoiminnan vaikutusmahdollisuudet on nyt tukahdutettu. Turhautuminen ajaa erityisesti nuoria liittymään sotilaiden vastaiseen aseelliseen liikkeeseen. Aseellisia välikohtauksia tutkiva ACLED-järjestö laskee, että Myanmarin uudessa sisällissodassa on kuollut jo yli 10 000 ihmistä. Sotilaiden ja vastarintaliikkeen välisiä kahakoita on ollut jo niissäkin kaupungeissa, missä ei ole aikaisemmin ollut näkyvää hallituksen vastaista toimintaa.
Myanmarin talous romahti vuoden 2021 kaappauksen jälkeen. Maailmanpankki arvioi, että 40% ihmisistä elää köyhyydessä. Yli 15 miljoonan myanmarilaisen ruokaturva on horjunut. Sotatoimialueilla armeija on tappanut karjaa ja hävittänyt maanviljelijöiden ruokavarastoja. Ulkopuolisen hätäavun kuljetuksia on estetty tai häiritty. Sotilashallitus ja sitä tukevat aseryhmät keräävät rahaa myymällä luonnonvaroja, kuten Myanmarin metsien arvokasta jalopuuta, maaperän kaivannaisia ja maakaasua. Myös huumekauppa on lisääntynyt. Myanmar on Afganistanin jälkeen maailman toiseksi suurin laittoman oopiumin tuottaja. YK ja länsimaat ovat yrittäneet painostaa Myanmarin sotilaita toimiin kansalaisyhteiskunnan ja demokratian palauttamiseksi. Toistaiseksi suostuttelu ei ole tuottanut tulosta. Kiina ja Venäjä tukevat sotilashallitusta.
Myanmarin vähemmistöt
Myanmarissa on yli 130 kansallista vähemmistöä. Vähemmistökansoilla on kielensä ja kulttuurinsa, sekä useimmissa tapauksissa pitkät perinteet osana alueen rikasta, monimuotoista historian kirjoa. Jotkut nykyiset vähemmistökansat ovat ennen hallinneet valtakansoina isoja valtioita ja alueita. Monet vähemmistökansojen kotiseudut ovat Myanmarin raja-alueilla. Maan keskiosan suurissa jokilaaksoissa valtaväestönä ovat burmalaiset, bamarit. Enemmistö bamareista on buddhalaisia. Myanmarin sotilashallitukset ovat edustaneet korostetun kansallismielistä burmalaisuutta, jonka perustana on bamarien ja buddhalaisuuden valta-aseman pönkittäminen.
Monilla Myanmarin vähemmistökansoilla on omia asejoukkoja, jotka ovat taistelleet keskushallitusta vastaan enemmän tai vähemmän voimakkaasti jo vuosikymmenien ajan. Pohjoisessa Shanin ja Kachinin osavaltioissa, etelässä karenväestön asuinalueilla ja lännessä Rakhinessa on ollut voimakkaita itsehallinto- ja itsenäisyysliikkeitä. Vuonna 2022 Myanmarin eri alueilla toimi yli kaksikymmentä järjestäytynyttä aseellista liikettä, joista kymmenen neuvotteli rauhasta sotilashallituksen kanssa ja näytti olevan valmis jonkinasteiseen yhteistyöhön armeijan kanssa. Osa aseryhmistä katsoo tärkeimmäksi tehtäväkseen suojella kotiseutuaan ja sen väestöä. Toiset ryhmät osallistuvat luonnonvarojen hyödyntämiseen ja huumekauppaan. Raja-alueilla aseryhmät hankkivat rahaa kiristämällä kauppiaita ja ihmisten sekä tavaroiden salakuljettajia.
Myanmarin sotilashallitus pelkää, että vähemmistökansojen itsenäisyys- ja irtautumispyrkimykset pirstovat liittovaltion ja lopettavat burmalaisten, bamarien, ylivallan. Tämä on suurin syy siihen, miksi sotilashallitus haluaa pitää vallan tiukasti käsissään, ja miksi hallitus käy julmaa sotaa oman maansa asukkaita vastaan. Sodat ja väkivalta ovat olleet osa vähemmistökansojen kotialueiden elämää jo 70 vuoden ajan. Nykyisessä tilanteessa uutta on se, että sotilashallitusta vastustavan Kansallisen yhtenäisyyden hallituksen tukijoukoista suuri osa on burmalaisia, bamareita, ja vastarintaliike rakentaa omia asevoimiaan pyrkien yhä tiiviimpään yhteistyöhön kaikkien vähemmistökansojen kanssa. Joillakin vähemmistökansojen kotialueilla paikalliset suojajoukot ovat alkaneet kouluttaa vastarintaliikkeen vapaaehtoisia ja auttaneet Kansallisen yhtenäisyyden hallitusta hankkimaan aseita.
Kodittomat rohingyat
Rohingyat elävät Myanmarin länsiosassa Rakhinen osavaltiossa. Suurin osa rohingya-väestöstä on islaminuskoisia. Ankarat vainot ovat ajaneet yli miljoona rohingyaa pois Myanmarista. Noin 900 000 rohingya-pakolaista asuu Bangladeshissa valtavilla pakolaisleireillä. Pakolaisia on mennyt myös Pakistaniin, Saudi-Arabiaan, Malesiaan ja Intiaan. Malesiassa on noin sata tuhatta rohingya-pakolaista. Intia haluaa lähettää rohingyat takaisin Myanmariin. Intiassa asuu noin 40 000 rohingya-pakolaista. Intia pitää heitä laittomina maahanmuuttajina. Joka vuosi tuhannet rohingyat lähtevät Myanmarista ja Bangladeshista merelle, Bengalinlahdelle, pienillä ja huonokuntoisilla aluksilla pyrkiäkseen Malesiaan tai Indonesiaan. YK:n pakolaisjärjestö UNHCR arvioi, että vuonna 2022 yli 3500 rohingyaa lähti venepakolaisiksi ja 350 heistä kuoli alusten haaksirikoissa. Human Rights Watch-ihmisoikeusjärjestö on syyttänyt Thaimaan ja Malesian merivartijoita siitä, että monissa tapauksissa partioalukset eivät ole auttaneet selvästi merihädässä olleita pakolaisia.
Rohingya-väestön asema on poikkeuksellisen vaikea. Rohingyat ovat eläneet Myanmarissa satojen vuosien ajan, mutta viranomaiset eivät tunnusta heitä maan vähemmistökansaksi, eivätkä edes kansalaisiksi. Rakhinen osavaltio on Myanmarin köyhimpiä seutuja. Maailmanpankin mukaan kolme neljäsosaa osavaltion asukkaista elää köyhyydessä. Rakhinessa asuu vielä noin 600 000 rohingyaa. Viidesosa heistä elää leireillä kurjissa oloissa. Leirien ruoka- ja vesihuolto toimii huonosti. Rohingya-väestöllä ei ole oikeuksia. Heitä pakotetaan palkattomaan työhön. Heille kuuluneita maita ja muuta omaisuutta on takavarikoitu ja jaettu hallituksen tukijoille. He eivät saa edes matkustaa paikkakunnalta toiselle ilman viranomaisten lupaa. Vuoden 2020 vaaleissa heillä ei ollut äänioikeutta. Buddhalaiset uskonnollisten liikkeiden johtajat ovat avoimesti lietsoneet vihaa islamia ja rohingya-väestöä kohtaan.
1990-luvulla Myanmarin silloinen sotilashallitus antoi rohingya-väestölle tilapäisiä oleskelulupia ja henkilötodistuksia, mutta ei myöntänyt muslimeille kansalaisuutta eikä täysiä kansalaisoikeuksia. Kansallismieliset burmalaiset buddhalaiset pitävät rohingya-väestöä ulkomaalaisina maahanmuuttajina ja heidän mielestään muslimit ovat vihollisia, jotka tulisi ajaa pois maasta. Vuonna 2017 julman väkivaltaisen vainon aikana armeija tuhosi satoja rohingya-väestön kyliä ja tappoi tuhansia ihmisiä. Yli 700 000 rohingyaa pakeni Myanmarista. YK:n asiantuntijaryhmä totesi, että rohingya-väestön järjestelmällisessä vainossa oli kansanmurhan piirteitä. Armeijan hyökkäystä rohingya-väestöä vastaan on pidetty rangaistuksena siitä, että Rakhinessa toiminut rohingya-väestön aseryhmä, Arakanin vapautusrintama ARSA, oli tehnyt entistä näkyvämpiä iskuja sotilaita ja poliiseja vastaan. Myanmarin tapahtumien tutkijat ovat kuitenkin huomauttaneet, että armeija tuhosi rohingya-kyliä jo useita kuukausia ennen ARSA:n runsasta julkisuutta saaneita iskuja. Rohingya-väestöltä riistettiin virallisesti oikeus Myanmarin kansalaisuuteen jo vuonna 1982 laaditussa Kansalaisuuslaissa.
Kachin, Shan ja Kayin
Kachinin osavaltio sijaitsee Pohjois-Myanmarissa Kiinan rajalla. Alue on vuoristoinen ja siellä on runsaat luonnonvarat. Metsissä on tiikkiä ja muita arvokkaita jalopuita. Maaperästä kaivetaan kultaa, jadea ja harvinaisia maametalleja. Vuonna 1948, hieman ennen Myanmarin itsenäistymistä, Kachin sai itsehallinnon. 1960-luvulla suhteet keskushallintoon kiristyivät. Vuonna 1962 Myanmarin armeija kaappasi vallan. Kachninin itsenäisyysliike vahvistui ja kachinilaiset perustivat oman vapautusarmeijansa. Keskushallinnon valta ei ole ulottunut syrjäisille vuoristoalueille. Kachinin vapautusarmeijan ja hallituksen joukkojen välinen sota on ajoittain tauonnut pitkäaikaisiksikin aselevoiksi. Vuonna 2018 armeijan hyökkäykset pakottivat 4000 kachinilaista pakenemaan rajan yli Kiinaan. Vuoden 2021 kaappauksen jälkeen vihollisuudet ovat kiihtyneet. Kachinilaisten asejoukot ovat auttaneet sotilashallituksen vastustajia ja ne ovat alkaneet kouluttaa uusia taistelijoita. Vuoden 2022 lopulla Myanmarin ilmavoimat pommitti Kachinin vapautusliikkeen hallitsemaa kylää ja surmasivat yli 50 ihmistä. Osa Kachinin aseellisista ryhmistä on mukana jalopuun, jaden ja harvinaisten maametallien laittomassa hyödyntämisessä ja huumekaupassa.
Kachinin eteläpuolella Shanin osavaltiossa on useita paikallisia ja alueellisia aseryhmiä. Jotkut ryhmistä neuvottelevat ja tekevät yhteistyötä sotilashallituksen kanssa. Shanin osavaltio sijaitsee Kachinin tavoin Kiinan rajalla. Myös Shanissa aseryhmien ja hallituksen joukkojen väliset yhteenotot ovat lisääntyneet vuoden 2021 kaappauksen jälkeen. 2010-luvun puolivälissä Shanin voimakkaimmat aseryhmät kahakoivat usein toisiaan vastaan kamppaillessaan alueiden hallinnasta. Vuonna 2022 Shanin raja-alueiden kiinankielistä väestöä edustava Kokangin aseellinen liike kävi kovia taisteluita armeijan osastoja vastaan.
Kayinin osavaltio on Myanmarin eteläosassa Thaimaan vastaisella rajalla. Kayinia kutsutaan myös Karenin osavaltioksi. 1940-luvulla silloisen Burman ollessa brittiläinen siirtomaa, karenväestön keskuudessa syntyi itsenäisyysliike, joka perusti tuekseen oman asevoimansa. Brittiläisen Burman armeijassa oli joukko karenväestöön kuuluvia sotilaita, jotka liittyivät oman kansanryhmänsä vapautusarmeijaan. Burma itsenäistyi Ison-Britannian siirtomaavallasta vuonna 1948. Vuonna 1949 karenien vapautusliike aloitti aseellisen kapinan hallitusta vastaan. Taistelut ovat jatkuneet välillä kiihtyen, välillä laantuen yli 70 vuoden ajan. Ainakin 200 000 karenia on paennut kotiseudultaan sodan tieltä. Kymmenet tuhannet karenit ovat asuneet Thaimaassa pakolaisleireillä yli 30 vuotta. Muutama vuosi sitten karenväestöön kuuluvia pakolaisia palasi takaisin Myanmariin, mutta uudet yhteenotot ovat viime aikoina lisänneet pakolaisvirtaa karenien asuinalueilta Thaimaahan. Vuoden 2023 alussa Myawaddyn rajakaupungin lähellä karenien vapautusliikkeen ja Myanmarin armeijan väliset taistelut ajoivat tuhansia ihmisiä etsimään turvaa Thaimaan puolelta.
Myanmarin huumekauppa
Myanmar on maailman toiseksi suurin oopiumin tuottajamaa. YK:n huumeiden ja rikollisuuden torjunnasta vastaava toimisto UNODC on todennut, että vuonna 2022 Myanmarin oopiumin tuotanto kasvoi 33% edelliseen viljelykauteen verrattuna. Oopiumia saadaan oopiumunikoista. Sato korjataan muutama päivä kukkien terälehtien putoamisen jälkeen. Unikon kodan kylkeen tehdään viiltoja, joihin valuu valkeaa maitiaisnestettä. Kun neste alkaa kuivua, se kaavitaan irti, kuivataan ja pakataan. Yhdeltä unikkohehtaarilta saadaan tavallisesti hieman yli kymmenen kiloa raakaoopiumia. YK:n asiantuntijoiden mukaan Myanmarin unikkoviljelmät ovat yleensä pieniä, mutta näyttää siltä, että viljely on tehostumassa. Viljelyalat kasvavat ja tuotanto on tullut ammattimaisemmaksi. Pinta-alakohtainen tuottavuus on parantunut tuntuvasti.
Shanin osavaltio on pitkään ollut Myanmarin oopiumin tärkein tuotantoalue. Shanin osavaltion pohjoisosat ovat Kiinan vastaisella rajalla. Etelämpänä rajanaapureina ovat Thaimaa ja Laos. Unikkoviljelmiä on myös Kachinissa sekä Myanmarin länsiosassa Chinin osavaltiossa, YK:n tutkijat arvioivat, että Myanmarin unikkoviljelmien yhteispinta-ala oli vuonna 2022 noin 40 000 hehtaaria. Tutkijoiden mukaan maan oopiumikaupan kokonaisarvo on lähes miljardi euroa vuodessa. Oopiumunikon maitiaisnesteen morfiinista jalostetaan heroiinia, joka on vahva ja erittäin vaarallinen huumausaine.
Myanmar on myös suuri metamfetamiinin tuottaja ja myyjä. Metamfetamiini on synteettinen piristehuume, joka aiheuttaa käyttäjissä voimakasta riippuvuutta, masennusta ja elimistön vastustuskyvyn heikkenemistä. Myanmarin läntisestä Rakhinen osavaltiosta on tullut metamfetamiinin kauppareitti kansainvälisille markkinoille. Huumekaupan raha näkyy Rakhinen kaupunkien elinkeinoelämässä ja kiinteistökaupoissa. Metamfetamiinin paikallinen käyttö on myös lisääntynyt huolestuttavasti. Huumekauppaa seuraavien asiantuntijoiden mukaan Myanmarin armeijan sotilaat ja epäsäännölliset aseryhmät ottavat vastaan lahjuksia huumeiden tuottajilta, kuljettajilta ja myyjiltä sekä raja-asemilla että maanteiden tarkastuspisteissä. Suurimmat oopiumi-, heroiini- ja metamfetamiinikaupan toimijat ovat solmineet suhteita armeijaan ja paikallisiin aseryhmiin, jotta huumekuljetuksissa ei esiintyisi häiriöitä.
Harvinaiset maametallit
Myanmar on yksi maailman suurimmista harvinaisten maametallien tuottajista. Harvinaisiin maametalleihin kuuluu 17 alkuainetta. Niitä tarvitaan valmistettaessa kestomagneetteja, älypuhelimia, sähköautoja, tietokoneita, tuuliturbiineja, hävittäjälentokoneita, lennokkeja ja LED-valoja. Harvinaisilla maametalleilla on kova kysyntä kansainvälisillä markkinoilla. Kiina tuottaa valtaosan maailman harvinaisista maametalleista. Kiinan valtion kaivosyhtiöt ovat rahoittaneet myös Myanmarin kaivoksia. Harvinaisia maametalleja on löydetty Kachinin osavaltiosta Myanmarin pohjoisosasta. Niiden louhinta on kasvanut nopeasti muutaman viime vuoden aikana. Kachinin vuorten rinteiltä on kaadettu metsää ja tilalle on tullut kaivosten vesialtaita. Global Witness-järjestö arvioi vuonna 2022, että Myanmarin harvinaisten maametallien viennin vuosiarvo on kohonnut 800 miljoonaan euroon. Käytännöllisesti katsoen koko vienti suuntautuu Kiinaan. Global Witness-järjestön tekemän selvityksen mukaan lähes puolet Kachinin kaivosten työntekijöistä on kiinalaisia. Kachinin osavaltio sijaitsee Kiinan rajalla.
Vuonna 2022 Global Witness-järjestö paikallisti Kachinin alueelta otattamistaan satellittikuvista 2700 harvinaisten maametallikaivosten liuotusallasta 300 kohteessa. Kachinin kaivoksista saadaan esimerkiksi dysprosiumia ja terbiumia, jotka ovat arvokkaita raskaita maametalleja. Dysprosiumin, neodyymin, raudan ja boorin seoksesta tehdään magneetteja. Eräitä muita seoksia käytetään monimetallilampuissa. Terbiumia käytetään lasereissa, röntgenlaitteiden valotuslevyissä ja elohopealampuissa. Terbium on kalliimpaa kuin platina. Kiinalaiset kaivosyhtiöt tekevät yhteistyötä Myanmarin sotilashallituksen ja joidenkin paikallisten aseryhmien kanssa. Kachinin kaivosalueella toimii Uusi demokraattinen armeija -niminen yksityinen aseryhmä, jolle Myanmarin armeija on antanut raja-alueen valvontatehtäviä. Aseryhmän johtajat uhkailevat ja painostavat kaivosalueen väestöä. Eräiden kylien asukkaat ovat lähettäneet armeijalle ja hallitukselle valituskirjelmiä siitä, että harvinaisten maametallien kaivokset likaavat ja jopa myrkyttävät jokia ja juomavesilähteitä. Uusi demokraattinen armeija on käskenyt kyläläisiä lopettamaan valitukset.
Myanmarin viranomaiset eivät pakota kaivoksia noudattamaan ympäristölakeja tai -määräyksiä. Harvinaisten maametallien kaivokset voivat toimia vapaammin kuin Kiinassa. Liuotusaltaissa käytetään myrkyllisiä aineita. Jos niitä päästetään maahan ja jokiin, ne pilaavat juomaveden ja aiheuttavat ihmisille vakavia terveyshaittoja. Louhinnan ja jalostamisen sivutuotteena syntyvää myrkyllistä jätettä kertyy toista tuhatta tonnia jokaista louhittua maametallitonnia kohti. Ilmaan pääsevät höyrytkin ovat haitallisia. Ilmastonmuutoksen hallinnassa välttämättömien ympäristöystävällisten tuulivoimaloiden ja sähköautojen valmistamisessa tarvittavan raaka-aineen louhiminen ja jalostaminen jättävät nyt Myanmariin myrkyllisiä jälkiä ja rahoittavat osaltaan sotilashallituksen ja sitä tukevien aseryhmien valtaa.
YK Myanmarissa
Myanmarissa toimii kaksikymmentä YK:n ohjelmaa ja järjestöä. YK tukee kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista ja antaa humanitaarista apua pakolaisille sekä ihmisille, joiden ruokaturva on järkkynyt. YK:n ohjelmat Myanmarissa toimivat vaikeissa oloissa. Sotilashallinto on heikentänyt kansalaisyhteiskuntaa ja pysäyttänyt tärkeitä kehitysvaiheita, joiden ansiosta Myanmarin demokratia oli vahvistumassa ennen vuoden 2021 kaappausta. YK on tuominnut Myanmarin armeijan harjoittaman väkivallan, ihmisoikeusloukkaukset ja hyökkäykset maaseudun kyliä ja muita siviilikohteita vastaan. YK on ollut huolissaan siitä, että lasten värväys aseellisiin joukkoihin on lisääntynyt vuoden 2022 aikana. YK seuraa Myanmarin ihmisoikeustilannetta ja myös huumekauppaan liittyviä tapahtumia.
Vuonna 2022 YK:n ihmisoikeusneuvoston nimittämä selvitysmies Thomas Andrews totesi, että Myanmarin laiton sotilashallitus syyllistyy jatkuvasti sekä sotarikoksiin että rikoksiin ihmisyyttä vastaan. Andrews toivoi YK:n jäsenmailta voimakkaampia toimia, jotta sotilashallitusta voitaisiin painostaa lopettamaan väkivalta ja vapauttamaan poliittiset vangit. Näihin toimiin tulisivat kuulua sekä talouspakotteet että esimerkiksi aseiden ja muiden sotatarvikkeiden viennin kieltäminen Myanmariin. YK:n turvallisuusneuvoston pysyvistä jäsenistä Venäjä ja Kiina ovat vastustaneet kansainvälisen yhteisön mahdollisia toimia sotilashallitusta vastaan. Myös Intia on suhtautunut pidättyvästi tällaisiin aloitteisiin.
Euroopan unioni on kieltänyt aseiden viennin Myanmariin ja talouspakotteita on julistettu myös Myanmarin armeijan omistamia tai sotatoimia tukevia yrityksiä kohtaan. Näihin kuuluu Myanmarin maakaasukauppaa harjoittava valtionyhtiö Myanma Oil and Gas Enterprise MOGE. Yhdysvallat on kohdistanut talouspakotteita Myanmarin energia- ja kaivosyhtiöihin, armeijan hallitsemiin yrityksiin ja sotilashallituksen edustajiin. Yhdysvallat, Iso-Britannia, Kanada ja Australia ovat kieltäneet lentopolttoaineiden toimitukset Myanmarin ilmavoimille.
Aiheeseen liittyvät maat
Lue maaprofiilit konfliktiin liittyneistä maista: