Ruokapula uhkaa
YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö (FAO) ja Maailman elintarvikeohjelma (WFP) ovat varoittaneet, että Nigeriaa uhkaa ruokapula. Maan pohjoisosassa kuivuudet ovat hävittäneet vesilähteitä ja karjan laitumia. Karjaa kasvattavat paimentolaiset etsivät nyt uusia laitumia Keski- ja Etelä-Nigeriasta ja näillä alueilla asuvat viljelijät perustavat aseryhmiä torjuakseen tulijat. Myös karjanajajat aseistautuvat. Yhteenotoissa kuolee joka vuosi kymmeniä ihmisiä.
Pohjois-Nigerian ääri-islamististen liikkeiden aloittamassa sodassa on kahdentoista vuoden aikana surmattu lähes 40 000 ihmistä ja melkein kolme miljoonaa ihmistä on paennut kotiseudultaan. Sota-alueilla maatalous on kuihtunut. Viljelijäperheet ovat jättäneet maansa ja muuttaneet kaupunkeihin pakolaisleireille. Kuivuus ja turvattomuus ovat ajaneet karjanomistajat pois entisiltä laidunmailtaan. Ruoan hinta on noussut, kun peruselintarvikkeiden tuotanto on supistunut ja Venäjän hyökkäys Ukrainaan on vaikeuttanut viljan ja ruokaöljyn hankkimista kansainvälisiltä markkinoilta.
Nigeria on Afrikan suurin raakaöljyn tuottaja. Öljyn ja kaasun osuus vientituloista on miltei 90 prosenttia. Nigerjoen suistossa toimivien aseryhmien väkivalta sekä valtionhallinnon väärinkäytökset ovat haitanneet öljyn pumppaamista ja aiheuttaneet suuria taloustappioita juuri kun öljyrahoja eniten tarvittaisiin nostamaan maa lamasta ja ruokapulasta.
Boko Haram jatkaa sotaa
Ääri-islamistinen Boko Haram-liike on käynyt sotaa Pohjois-Nigeriassa ja naapurimaissa jo useita vuosia. Parin viime vuoden aikana liike on sirpaloitunut ryhmittymiin, jotka ovat taistelleet toisiaan vastaan. Boko Haramin tavoitteena on perustaa Pohjois-Nigeriaan islamistinen valtio, jota hallitaan Koraaniin pohjautuvan sharia-lain mukaan. Boko Haram pitää kaikkea yhteistyötä Nigerian liittovaltion ja osavaltioiden hallinnon kanssa islamin vastaisena. Vuonna 2015 Boko Haram oli yksi maailman tappavimmista terroristijärjestöistä. Vuonna 2020 Boko Haram surmasi yli sata Tsadin armeijan sotilasta Tsadjärven lähialueella. Vuonna 2021 ainakin kaksitoista nigerialaista sotilasta kuoli islamistien väijytyksessä Bornon osavaltiossa.
Nigeria on hankkinut maataisteluun soveltuvia Super Tucano-lentokoneita Yhdysvalloista. Nigerian armeijan joukot ovat linnoittautuneet entistä suurempiin tukikohtiin maan pohjoisosissa. Ilmaiskut ovat aiheuttaneet islamistien joukoille tappioita. Tukikohtiin ja kaupunkeihin sijoittuminen on auttanut armeijaa välttämään omia menetyksiä. Samaan aikaan Boko Haramin ryhmät ovat onnistuneet levittäytymään entistä laajemmalle alueelle Bornon osavaltiossa. Islamistit liikkuvat vapaasti maaseudulla sekä viimeisissä suurissa metsissä. Karjankasvattajien ja kauppiaiden on maksettava veroja Boko Haramille saadakseen harjoittaa elinkeinojaan. Islamistien hallitsemilla seuduilla asuvat ihmiset joutuvat toisinaan Nigerian armeijan kostoiskujen kohteiksi. Nigerian tilannetta seuraavat järjestöt arvioivat, että islamistien hallinnassa tai vaikutuspiirissä olevilla alueilla asuu yli kaksi miljoonaa ihmistä. Paikallisten viranomaisten antamien tietojen mukaan Boko Haram on lisännyt toimintaansa Bornon lisäksi myös Nigerin osavaltiossa ja Tsadjärven ympäristössä.
Boko Haramin eri ryhmien väliset yhteenotot ovat saaneet osan järjestön taistelijoista lopettamaan sotansa. Nigerian hallitus laskee, että yli 15 000 islamistia on jo luovuttanut aseensa ja siirtynyt sotapakolaisia varten rakennetuille leireille. Pakolaisleireistä on tullut raskas taloudellinen taakka Nigerian pohjoisille osavaltioille ja kaupunkien hallinnolle. Jotkut leirit on jo päätetty sulkea, jolloin niissä asuneet ihmiset jäävät ilman ruoka-apua. Maalta tulleilla pakolaisilla on suuria vaikeuksia löytää työtä kaupungeista. Monien perheiden täytyy muuttaa takaisin Boko Haramin vaikutuspiirissä oleville alueille, missä he voivat joutua sekä islamistien että armeijan väkivallan kohteiksi.
Ääri-islamististen ryhmien aseellisen taistelun lisäksi Nigerian uskonnollinen väkivalta voi leimahtaa myös yksittäisissä selkkauksissa tavallisten ihmisten kesken. Vakavimpia ovat tapaukset, missä ihmistä syytetään jumalanpilkasta. Useita syytettyjä on silloin pahoinpidelty ja murhattu. Pohjois-Nigerian kahdessatoista muslimienemmistöisessä osavaltiossa kansallisen lainsäädännön rinnalla sovelletaan Koraaniin pohjautuvaa sharia-lakia. Sharia-lain mukaan jumalanpilkka on törkeä rikos. Nigerian monien jännitteiden kiristämässä yhteiskunnassa syytökset ja riidat kärjistyvät helposti tappavan väkivaltaisiksi.
Sieppaukset ovat iso elinkeino
Vuonna 2019 Nigerian senaatti arvioi, että 4000 ihmistä oli tuolloin siepattuina rikollisten vaatiessa heistä lunnaita. Useat kansanedustajat totesivat myös, että siepattujen todellinen määrä oli luultavasti paljon tätä arviota suurempi. Sokoton, Kebbin, Zamfaran ja Nigerin osavaltioissa ryöstöissä ja sieppauksissa on viimeksi kuluneiden kymmenen vuoden aikana kuollut kahdeksan tuhatta ihmistä. Vuoden 2022 kolmen ensimmäisen kuukauden aikana rikolliset sieppasivat 1500 ihmistä. Lunnasrahoista on tullut iso tulonlähde kaupunkien ja maaseudun rikollisryhmille, jotka tätä ennen ovat olleet ryöstelijöitä ja karjavarkaita. Suuri osa Nigerian poliisivoimista on jatkuvasti sidottu poliittisten johtajien, viranhaltijoiden, muiden merkkihenkilöiden sekä heidän perheenjäsentensä suojelutehtäviin. Rikollisuus on kasvanut nopeammin kuin poliisin kyky hillitä sitä.
Kuivuus lisää kiistoja laitumista ja vedestä
Pohjois-Nigeriassa kuivuus on pilannut laitumia ja hävittänyt vesilähteitä. Hausa-fulaniväestöön kuuluvat karjankasvattajat ovat tottuneet paimentamaan eläimiään vuoden varrella laidunalueelta toiselle etsien parhaita paikkoja. Karjanajajat ylittävät maiden rajoja Nigeriasta Tsadiin, Nigeriin ja takaisin. Väestönkasvu ja sen myötä asutusten ja maanviljelyn leviäminen ovat pienentäneet laidunalueita. Puoliaavikon reunamaiden puusto on hakattu polttopuiksi tai raivattu maatalouden tieltä. Tämä pysyvän kasvillisuuden tuhoutuminen on altistanut kuivan maan kiihtyvälle kulumiselle, aavikoitumiselle. Karjanajajien on kuljettava yhä pitempiä matkoja löytääkseen laitumia.
Viime aikoina pohjoisen fulanit ovat entistä useammin paimentaneet karjalaumansa etelään, Keski-Nigerian viljelymaille. Ondon ja Benuen osavaltioissa on säädetty lakeja kieltämään karjan laiduntaminen maanviljelyn alueilla. Viljelijät ja karjanajajat ovat aseistautuneet, viljelijät puolustaakseen maitaan ja vesilähteitään, ajajat estääkseen karjavarkaudet ja torjuakseen viljelijöiden yritykset sulkea heidät pois elintärkeiltä laitumilta. Vuosien 2017 ja 2020 välisenä aikana karjanajajien ja viljelijöiden välisissä kahakoissa kuoli yli 2500 ihmistä. Vuonna 2021 näissä yhteenotoissa sai surmansa lähes 800 ihmistä.
Kiistaa kärjistää se, että siihen liittyy myös väestöryhmien välisiä sekä uskonnollisia jakolinjoja. Enemmistö karjanajajista on islaminuskoisia fulaneja. Keski-Nigerian viljelijät kuuluvat yoruba-, tiv- ja igbokansoihin ja kymmeniin muihin paikallisiin väestöryhmiin, jotka pitävät pohjoisesta tulijoita rauhanhäiritsijöinä. Yoruba-kansassa on lähes yhtä paljon muslimeja kuin kristittyjäkin. Muiden Keski-Nigerian väestöryhmien yhteinen piirre on se, että kristityt ovat niissä enemmistönä. Maan ja veden hallintaan liittyvä eturistiriita kietoutuu uskontopohjaisiin ja väestöryhmien välisiin vihoihin synnyttäen räjähdysalttiin yhdistelmän.
Vuonna 2019 Nigerian hallitus julkisti kymmenvuotisen karjatalouden kehityssuunnitelman, jonka yhtenä toimintona on pysyvien laidunmaiden jakaminen karjankasvattajille valtion hankkimilta alueilta. Tällä tavoin yritetään välttää kiistojen kärjistyminen karjanajajien ja viljelijäväestön välillä. Valtion suunnitelman toteuttaminen on kuitenkin alkanut hitaasti. Maiden hankinnat eivät ole toteutuneet aiotussa aikataulussa. Suunnitelman mukaan Nigeriassa olisi vuonna 2028 noin 120 uutta karjanhoitoaluetta ja karjatalouden tuottavuus paranisi niin, että se voisi luoda yli kaksi miljoonaa pysyvää työpaikkaa. Samalla ruoantuotannon ja elintarviketeollisuuden kehitys saattaisi edistää kansakunnan vakautta.
Toistaiseksi karjanhoitoalueita on toiminnassa vain muutamia. Tuottavuuden kohentamista haittaa heikko kouluttaja- ja neuvontaverkosto. Iso osa karjankasvattajista ei myöskään halua ryhtyä karjatiloihin sidottuun tuotantoon, vaan he haluavat jatkaa laidunalueelta toiselle liikkuvaa paimentamista. Karjankasvattajat eivät luota siihen, että kiinteän karjatilan laitumet säilyvät pitkään niin hyväkuntoisina, että tällainen tuotantotapa voisi olla kannattava ja kestävä. Tarvittaisiin paljon lisäkoulutusta karjatilan yritystoiminnassa, eläinten hoitamisessa ja rehuntuotannossa, jotta koko tuotantoketju saataisiin hyvin toimivaksi.
Biafran itsenäisyysliike
Yli puolet Nigerian asukkaista kuuluu johonkin kolmesta suurimmasta väestöryhmästä: pohjoisen hausa-fulaneihin, Keski-Nigerian yoruba-kansaan tai maan kaakkoisosien igboihin. 1960-luvun puolivälissä igbojen sydänalue julistautui itsenäiseksi Biafran valtioksi. Vuodesta 1967 vuoteen 1970 riehuneessa sisällissodassa Nigerian liittovaltion joukot kukistivat Biafran. Sodassa kuoli kaksi miljoonaa ihmistä.
Igboväestön piirissä on nyt herännyt uusi itsenäisyysliike, joka jälleen vaatii Biafran irtautumista Nigerian liittovaltiosta. IPOB-liike perusti vuonna 2020 oman asejoukkonsa tähdentäen, että igbot tarvitsevat aseellista suojelua fulaniryhmien hyökkäyksiä vastaan. Nigerian hallitus on julistanut IPOB-liikkeen terroristijärjestöksi.
Vuoden 2021 aikana IPOB-liikkeen aseryhmät kahakoivat useita kertoja Nigerian armeijan kanssa. Ihmisoikeusjärjestöjen mukaan yhteenotoissa ja armeijan kurinpalautustoimissa on kuollut ainakin 115 ihmistä. Kesäkuussa vuonna 2021 liikkeen johtaja Nnamdi Kanu pidätettiin Keniassa ja Kenia luovutti hänet Nigeriaan oikeudenkäyntiä varten. IPOB on julistanut ydinseutunsa kylissä ja kaupungeissa väestölle ajoittaisia ulkonaliikkumiskieltoja vaatien Kanun vapauttamista. IPOB vaatii myös kansanäänestystä Biafran itsenäistymisestä.
Öljysota Nigerjoen suistossa
Nigerian neljänneksi suurin väestöryhmä, ijawit, elää Nigerjoen suistoalueella. Asukkaat ovat pitkään olleet tyytymättömiä siihen, että suistomaan ja läheisten merialueiden rikkaat öljykentät vaurastuttavat paljon enemmän muita kuin paikallisia asukkaita. Öljypäästöt ovat lianneet Nigerjoen veden ja aiheuttavat vakavia haittoja ihmisten terveydelle. Nigerian kentillä, pumppauksessa ja putkistoissa on ollut tuhansia öljyvuotoja. 1990-luvulla Nigerjoen alueella toimi paikallisia ympäristönsuojelijoiden ryhmiä, jotka nostivat öljyvuotojen aiheuttamat ongelmat esille sekä Nigeriassa että kansainvälisillä näyttämöillä. Vuonna 1995 Nigeria teloitti kirjailija Ken Saro-Wiwan ja kahdeksan muuta väkivallattoman ympäristöliikkeen jäsentä. Vuonna 2011 YK:n ympäristöohjelma arvioi, että vuotojälkien korjaaminen maksaisi yli miljardi dollaria. Vuonna 2013 ison Shell-yhtiön Nigeriassa toiminut tytäryhtiö tuomittiin alankomaalaisessa oikeusistuimessa maksamaan korvauksia ympäristötuhoista. Öljyvuodot ovat hävittäneet Nigerjoen ja lähimeren kalakannat ja jättäneet tuhansia kalastajia työttömiksi. 2000-luvun alussa Nigerian tarkastusviraston johtaja arvioi, että yli 60 prosenttia valtion öljytuloista menetettiin kavallusten ja muiden väärinkäytösten vuoksi.
Nigerjoen suistossa toimii monia aseellisia ryhmiä. Joillakin niistä on aikaisemmin ollut poliittisia tavoitteita, mutta nykyiset ryhmät ovat keskittyneet ryöstöihin ja sieppauksiin. Nigerian turvallisuustilannetta seuraavat järjestöt uskovat, että öljy-yhtiöt maksavat aseryhmille suojelumaksuja, jotta nämä eivät vaikeuttaisi öljyn hyödyntämistä. Aseryhmät ovat toisinaan siepanneet öljyn poraus- ja pumppuasemien työntekijöitä vaatien lunnaita heidän vapauttamisestaan. Ryhmät ovat myös puhkaisseet öljyputkia ja myyneet niistä valuvaa öljyä naapurimaihin ja paikallisille markkinoille. Nigerjoen suiston aseryhmien löyhä yhteiselin MEND on vaatinut, että puolet suiston alueelta pumpattavan öljyn tuottamasta voitosta olisi käytettävä paikallisten asukkaiden elinolojen parantamiseen. MEND vaatii myös vangittujen johtajiensa vapauttamista sekä Nigerian armeijan joukkojen poistumista suistoalueelta. Nigerian turvallisuuskysymysten asiantuntijat pitävät Nigerjoen suiston aseryhmiä enemmän rahanhaluisina rikollisjoukkioina kuin paikallisväestön etujärjestöinä.
Särkynyt liittovaltio
Kaikkialla Nigeriassa toimii epäsäännöllisiä aseryhmiä. Osa niistä tekee yhteistyötä paikallisen hallinnon ja poliisin kanssa. Rikollisten ja terroristien väkivallasta kärsivät yhteisöt ovat perustaneet asejoukkojaan, koska ne eivät luota viranomaisten kykyyn puolustaa ihmisiä. Nigerian poliisi on hidas. Poliisi on liittovaltion eikä paikallishallinnon alainen laitos. Paikallisten poliisiasemien on saatava keskusjohdolta suostumus ennen kuin ne voivat käynnistää toimia paikallisia ja alueellisia rikollisjoukkioita tai terroristeja vastaan. Ryöstöistä ja väkivallasta valittavat ihmiset turhautuvat, kun poliisi ei tee mitään. He kääntyvät paikallisten asejärjestöjen puoleen saadakseen oikeutta. Aseryhmien oikeus on mielivaltaista. Monet ryhmät ovat syyllistyneet raakaan väkivaltaan. Asemiehet pahoinpitelevät ja kiduttavat. Hekin ryöstelevät. He raiskaavat naisia. He tietävät, että hyvin luultavasti he eivät koskaan joudu vastuuseen teoistaan.
Väkivalta synnyttää kostojen kierteen. Tätä ruokkii Nigeriassa se, että väestöryhmien ja uskontojen välillä on vanhoja vihoja, jotka leimahtavat avoliekkiin aina, kun jonkun ryhmän jäsenet loukkaavat toiseen ryhmään kuuluvia ihmisiä. Liittovaltion hajaannus näkyy selvästi, kun osavaltiot ja alueet perustavat omia aseryhmiä Nigerian armeijan ja poliisin rinnalle. Paikallisviranomaiset painottavat, että ilman yhteisöjen suojeluskuntia ihmisten elämä on turvatonta. Nigerian armeijaa ja poliisiakin on syytetty monista ihmisoikeusloukkauksista. Poliisi on heikosti johdettu, alipalkattu ja huonosti aseistettu. Nigerialaisten mielestä poliisi on lahjottavissa. Vahvimmat poliisiyksiköt, kuten ryöstelyä vastaan perustettu erityisosasto, ovat syyllistyneet samanlaiseen väkivaltaan kuin ryöstelijätkin.
Vuonna 2022 yli 40 prosenttia 15-34 vuoden ikäisistä nigerialaisista oli vailla työtä ja 63 prosenttia koko väestöstä kärsi köyhyydestä. Aseryhmiin liittymisestä on tullut nuorille miehille uusi toimeentulokeino. Joissakin osavaltioissa viranomaisten tukemiin aseryhmiin kuuluvat nuoret saavat palkan ja opintorahaa. Aseryhmiin liittyville järjestetään harvoin erityistä koulutusta. Aseiden käyttö opitaan toisilta ryhmäläisiltä, ellei sitä jo osata. Ryhmät opettavat jäsenilleen käyttäytymistapansa. Muita sääntöjä ei ole. Kun paikalliset viranomaisetkin ovat riippuvaisia aseryhmien turvallisuuspalveluista, ryhmät voivat usein toimia niin kuin ne haluavat. Nigerian tilannetta seuraavat järjestöt huomauttavat, että aseryhmissä sallitaan raaka toiminta, koska sen katsotaan liittyvän kovan sotilaan ominaisuuksiin. Naisiin kohdistuvaan väkivaltaan suhtaudutaan välinpitämättömästi.
Nigerian aseryhmät voivat ennen pitkää sekaantua politiikkaan, jos puolueet ja ehdokkaat alkavat käyttää niitä liittolaisinaan vastustajien kurittamisessa ja äänestäjien painostamisessa. Joissakin vaaleissa tästä on jo näkynyt merkkejä. Tällaisen poliittisen väkivallan lisääntyminen olisi uusi näyte liittovaltion särkymisestä. Vuoden 2023 presidentinvaalit sujuivat joitakin aseellisia välikohtauksia lukuun ottamatta suhteellisen rauhallisesti. Tämä oli myönteinen ilmiö Nigerian yhteiskuntaelämässä. Epäluulot ovat kuitenkin juurtuneet syvälle. Presidentinvaalissa hävinneet ehdokkaat vaativat jo ääntenlaskennan aikana vaalien mitätöimistä syyttäen niitä vilpillisiksi. Äänestyksen aloittamisessa esiintyi hyvin monilla paikkakunnilla useiden tuntien viivästyksiä, kun vaalivirkailijat eivät tulleet ajoissa paikalle. Tämä ärsytti äänestäjiä ja pitkitti vaalitoimitusta. Kansainväliset tarkkailijat eivät kuitenkaan havainneet niin suuria virheitä tai väärinkäytöksiä, että vaalien yleinen rehellisyys ja tulokset olisi asetettu kyseenalaiseksi.
Lähteet
- Nigeria: Multiple security threats persist around the country, Elham Kazemi, ACLED, 2021
- International Crisis Group: After Shekau: Confronting Jihadists in Nigeria’s North East, 2022
- What’s Behind Growing Separatism in Nigeria? John Campbell, Nolan Quinn, Council on Foreign Relations, 2021
- MEND: The Niger Delta’s Umbrella Militant Group, MEND has gained global notoriety by disrupting oil supplies in the Niger Delta, Stephanie Hanson, 2007
- To Defend or Harm, Community Militias in Borno State, Nigeria, Center for Civilians in Conflict, CIVIC, 2020
- Katsina: The motorcycle bandits terrorising northern Nigeria, Nduka Orjinmo, BBC, 2020
- Fragility and Climate Risks in Nigeria, USAID, 2018
- More violence feared in Nigeria as elections approach, Cristina Krippahl, DW, 2022
- International Crisis Group: Managing Vigilantism in Nigeria: A Near-term Necessity, 2022
Aiheeseen liittyvät maat ja konfliktit
Lue maaprofiilit konfliktiin osallistuneista maista:
Lue konfliktiin liittyvät konfliktiprofiilit: