Jännityksen vuosi
Vuonna 2022 Pohjois-Korea lisäsi lyhyen, keskipitkän ja pitkän kantaman ohjusten koe- ja näytöslaukaisuja. Vuoden aikana maa laukaisi yli 90 ohjusta, joista osa putosi Etelä-Korean läheisille merialueille. Marraskuussa vuonna 2022 Pohjois-Korea teki yhden ainoan kuukauden aikana kolmekymmentä ohjuslaukaisua. Pohjois-Korea on käyttänyt ohjuskokeita kiristämään jännitystä, luomaan epävarmuutta ja herättämään huomiota. Maa on halunnut näyttää sotilaallisen iskukykynsä.
Sotilastarkkailijat ovat huomauttaneet, että vuoden 2022 ohjuskokeisiin liittyy vielä vakavampikin piirre. Pohjois-Korean johtaja Kim Jong-un haluaa, että asevoimat harjoittelevat, kuinka ydinasetta käytettäisiin. Tätä ennen Pohjois-Korean ydinasevalmius on ollut pelote, jonka olemassaololla on pyritty torjumaan ulkopuolinen uhka Kim Jong-unin hallintoa kohtaan. Samaan aikaan ydinvarustelua sekä lupauksia aseidenriisunnasta on käytetty Pohjois-Korean neuvotteluvaltteina keskusteluissa Yhdysvaltojen kanssa. Vuosien varrella Pohjois-Korea on välillä suostunut pysäyttämään ydinaseohjelmansa, tai hidastamaan sitä, vastineeksi länsimaiden taloudellisista ja poliittisista myönnytyksistä. Nyt Pohjois-Korea vaatii, että länsimaat tunnustavat sen ydinasevallaksi. Kim Jong-unin uusi viesti on se, että Pohjois-Korea aikoo pitää ydinaseensa, ja on vieläpä tarvittaessa valmis käyttämään niitä sodan työkaluna.
Vuoden 2022 lopulla Pohjois-Korea lennätti viisi miehittämätöntä tiedustelu- ja taistelulennokkia rajan yli Etelä-Korean puolelle. Etelä-Korean ilmavoimien helikopterit ampuivat varoituslaukauksia lennokkeja kohti, mutta eivät tuhonneet niitä. Tavanomainen lentoliikenne keskeytettiin noin tunnin ajaksi Etelä-Korean pääkaupungin Soulin lähialueilla. Etelä-Korea lähetti omia tiedustelukoneitaan Pohjois-Korean yläpuolelle valokuvaamaan sotilaskohteita. YK:n tarkkailijoiden mukaan molemmat maat loukkasivat voimassa olevan aseleposopimuksen ehtoja. Vuonna 1950 alkanut Korean sota päättyi vuonna 1953 aseleposopimukseen, joka käytännössä vahvisti Korean jakamisen kahtia Etelä-Korean ja Pohjois-Korean valtioiksi. Varsinaista virallista, pysyvää rauhansopimusta ei ole solmittu.
Yhdysvalloilla on Etelä-Koreassa jatkuvasti noin 28 000 sotilasta. Yhdysvaltojen ja Etelä-Korean armeijat, laivastot ja ilmavoimat järjestävät joka vuosi laajoja sotaharjoituksia. Marraskuussa vuonna 2022, Pohjois-Korean ohjuslaukaisujen aikaan, Etelä-Koreassa oli käynnissä Vigilant Storm-niminen sotaharjoitus, mihin osallistui tuhansia pohjoisamerikkalaisia sotilaita ja 240 taistelulentokonetta. Pohjois-Korean laukaistua ohjuksensa Yhdysvallat ja Etelä-Korea ilmoittivat, että sotaharjoitusta jatketaan suunniteltua pitempään.
Etelä-Koreassa toimii kansalaisjärjestöjä, jotka nostavat esille Pohjois-Korean ihmisoikeusloukkauksia ja pyrkivät myös omalla tavallaan innostamaan pohjoiskorealaisia vastustamaan kommunistipuolueen valtaa. Jotkut järjestöt tai ryhmät ovat lähettäneet Etelä-Koreasta Pohjois-Koreaan tuulen mukana satoja pieniä kuumailmapalloja, joihin on kiinnitetty lääkepaketteja ja lentolehtisiä. Tämä on ärsyttänyt Pohjois-Korean hallintoa. Pohjois-Korea on uhannut ampua rajan yli ilmapallojen lähettäjiä. Vuonna 2022 Pohjois-Korean viranomaiset väittivät, että koronavirus levisi maahan juuri eteläkorealaisten ilmapallojen mukana.
1990-luvulla sadat tuhannet pohjoiskorealaiset kuolivat nälkään. Vuosina 2021 ja 2022 ankarat kuivuudet ja toisinaan myös tuhotulvat ovat hävittäneet Pohjois-Korean riisi- ja perunasatoja. Pohjoiskorealaisten ennestäänkin horjuva ruokaturva on järkkynyt pahasti. Nälänhätä saattaa taas olla lähellä. Talouspulmien ja kansainvälisten pakotteiden kanssa painiva Pohjois-Korea on käyttänyt rikollisia keinoja hankkiakseen tuloja. Valtion tukemat hakkeriryhmät ovat varastaneet rahaa ulkomaisista pankeista. Yhdysvaltojen viranomaisten mukaan kaksi pohjoiskorealaista hakkeriryhmää, Lazarus ja APT38, varastivat vuonna 2022 sadan miljoonan euron arvosta kryptovaluuttoja pohjoisamerikkalaiselta alan yritykseltä. Etelä-Korean tiedustelulähteet arvioivat, että pohjoiskorealaisten hakkeriryhmien huijaukset ja varkaudet tuottivat maan rahalaitoksille 650 miljoonan euron tappiot vuonna 2022.
Pohjois-Korean ydinase
Pohjois-Korea halusi hankkia ydinaseen jo 1960-luvulla. Vuonna 1965 Neuvostoliitto toimitti Pohjois-Korean Yongbyonin ydintutkimuslaitokselle tutkimusreaktorin. 1980-luvulla Pohjois-Korea alkoi itse tuottaa ydinpolttoaineena käytettyä uraanirikastetta. Muutamia vuosia myöhemmin rakennettiin reaktori plutoniumin tuottamista varten. Pohjois-Korea sai Pakistanista uraanin rikastamiseen liittyvää asiantuntija-apua. Vuonna 2006 Pohjois-Korea teki ensimmäisen maanalaisen ydinräjäytyksensä. Sen jälkeen maassa on tehty viisi ydinpommikoetta, joista viimeinen oli vuonna 2017. Vuonna 2020 Pohjois-Korealla arvioitiin olevan 30-40 ydinpommia.
Ydinräjähteiden kehittämisen rinnalla Pohjois-Korea on rakentanut ohjuksia pommien kuljettamiseksi. Viime vuosina ohjuskokeita on tehty entistä useammin. Pohjois-Korea on kehittänyt ydinaseensa kuljettamiseen mannertenvälisiä ohjuksia aseen pelotevaikutuksen laajentamiseksi. Sotilasasiantuntijat uskovat, että nyt Kim Jong-unin tavoitteena on hankkia asevalikoimaan pienempiä ydinräjähteitä, joita voidaan käyttää lähialueella taistelukentän ydinaseina. Nämä taistelukentän ydinräjähteet kuljetettaisiin kohteisiinsa lyhyen kantaman ohjuksilla. Tätä varten Pohjois-Korean on kehitettävä pienikokoisempia lyhyen kantaman ohjuksiin sopivia ydinkärkiä. Vuoden 2023 alussa Kim Jong-un sanoi Pohjois-Korean kommunistipuolueen kokouksessa, että yksi lähiajan tärkeimmistä tehtävistä on saavuttaa kyky taistelukentän ydinaseiden laajamittaiseen valmistamiseen. Pohjois-Korea pyrkii kehittämään myös tiedustelusatelliitteja sekä nykyisiä luotettavampia pitkän kantaman ohjuksia.
Vuonna 2018 Kim Jong-un lupasi Yhdysvaltojen presidentti Donald Trumpille, että Pohjois-Korea tuhoaisi ydinpolttoaineen rikastuslaitoksensa. YK:n alainen Kansainvälinen atomienergiajärjestö (IAEA) on kuitenkin todennut satelliittivalvonnan avulla, että Pohjois-Korea on käynnistänyt uudelleen laitoksen, joka valmistaa aseluokan plutoniumia. Vuonna 2022 Kansainvälisen atomienergiajärjestön johtaja Rafael Grossi kertoi, että IAEA on havainnut rakennustoimintaa Yongbyonin ydinkoealueella. Pohjois-Korea ei ole sallinut IAEA:n tarkastuskäyntejä vuoden 2009 jälkeen.
Yhdysvallat ja muu kansainvälinen yhteisö ovat useaan otteeseen käyttäneet taloudellisia pakotteita, jotta Pohjois-Korea lopettaisi ydinaseohjelmansa. YK:n, Euroopan unionin ja Yhdysvaltojen parhaillaan soveltamat pakotteet ovat laajoja ja kattavia. Pohjois-Koreaan ei saa viedä aseita eikä niihin liittyviä teknisiä palveluita, eikä myöskään kaksikäyttötuotteita, joita tavallisen siviilikäytön ohella voitaisiin käyttää myös sotilaallisiin tarkoituksiin. Helikopterien, alusten, kuljetusvälineiden, teollisuuskoneiden, öljyn, kaasun, kullan, timanttien, raudan, teräksen ja muiden metallien vienti Pohjois-Koreaan on myös kielletty. Elintarvikkeiden ja lääkkeiden vienti on sallittu.
Pakotteet ovat tyrehdyttäneet Pohjois-Korean vientikaupan. Pakotteita noudattavat maat eivät saa ostaa Pohjois-Korean hiiltä tai muita kaivannaisia. Kalan, rapujen ja kalanjalosteiden vienti on pysähtynyt lukuun ottamatta Kiinaan suuntautuvaa laitonta kauppaa. Samoin on käynyt Pohjois-Korean vaatteiden ja tekstiilien viennille. Tuotanto on supistunut ja Etelä-Korean kanssa aikaisemmin rakennetut yhteisyritykset ovat lopettaneet toimintansa. Pakotesäännökset kieltävät pohjoiskorealaisten laivojen pääsyn ulkomaisiin satamiin. Kaivostoimintaan liittyvien palvelujen ja kemian-, kaivos- ja jalostusteollisuuden toimialoilla valmistukseen liittyvien palvelujen sekä tietotekniikkapalvelujen tarjoaminen Pohjois-Koreaan on kielletty. Yhteisyritysten perustaminen, ylläpitäminen ja toiminnan harjoittaminen pohjoiskorealaisten yhteisöjen tai henkilöiden kanssa on kielletty.
Pohjois-Korea on pyrkinyt kiertämään pakotteita monin tavoin. YK:n selvitysten mukaan Pohjois-Korean kanssa liiketoimintaa harjoittaneita rahoitusalan yrityksiä on toiminut Kiinassa, Venäjällä, Egyptissä, Seychelleillä ja Malesiassa. Niiden läpi kulkeneet rahavirrat ovat auttaneet Pohjois-Koreaa pysymään kiinni kansainvälisessä pankkijärjestelmässä, vaikka maa on vuodesta 2009 lähtien YK:n turvallisuusneuvoston päätöksillä haluttu sulkea kansainvälisen rahaliikenteen ulkopuolelle. Pohjois-Korea on aikaisemmin hankkinut tuloja ase- ja huumekaupalla. Tämä toiminta on vähentynyt valvonnan kiristyttyä.
Köyhyys, kuume ja nälkä
Vuonna 2022 Pohjois-Korea ilmoitti, että maassa on ollut yli kaksi miljoonaa kuumetapausta. Viranomaiset eivät suoraan maininneet koronavirusta. Pohjois-Korea on yrittänyt suojautua koronapandemialta sulkemalla rajansa ja eristäytymällä entistäkin tiiviimmin. Maailman terveysjärjestö (WHO) on huolestunut Pohjois-Korean koronatilanteesta. Pohjois-Korean terveydenhuolto on maailman huonoimpia. Sairaalat ovat heikosti varustettuja. Tehohoitopaikkoja on vähän. Vain etuoikeutetulla poliittisella yläluokalla on mahdollisuus hyvään terveydenhoitoon. Pohjois-Korealla on huono valmius koronatestauksiin eikä väestöä ole rokotettu. WHO ja Kiina ovat tarjonneet maalle koronarokotteita, mutta Pohjois-Korea ei ole ottanut apua vastaan. Vuoden 2023 alussa Pohjois-Korean johtaja Kim Jong-un moitti omia terveysviranomaisiaan laiskoiksi ja epäpäteviksi.
Pohjois-Koreassa on kaiken kaikkiaan hyvin alhainen elintaso. Maan voimavarat on käytetty sotilaalliseen varusteluun, kalliisiin ydinase- ja ohjushankkeisiin sekä sisäisen turvallisuuskoneiston ja poliittisen yläluokan ylläpitämiseen. Vuonna 2019 vain neljäsosa pohjoiskorealaisista oli sähköverkon piirissä. Kaupungeissa sähkö oli hieman yli kolmasosalla asukkaista, maaseudulla vain kymmenesosalla. Sähkön kulutusta säännöstellään. Monet kotitaloudet saavat sähköä pari tuntia päivässä. Epäedulliset luonnonolot ja talouspakotteet ovat horjuttaneet ruokaturvaa. Ankarat kuivuudet ja välillä myös tuhoisat tulvat ovat hävittäneet maatalouden päätuotteiden, ja Pohjois-Korean tärkeimpien perusruokatuotteiden, riisin ja perunan satoja. Lannoitteita ja tuholaisten torjunta-aineita on vähän. Vain pienellä osalla viljelyksistä on kastelujärjestelmiä. YK:n alainen Maailman ruokaohjelma arvioi vuonna 2022, että 11 miljoonaa pohjoiskorealaista tarvitsee elintarvikeapua. Yli 40% Pohjois-Korean asukkaista kärsii nyt aliravitsemuksesta.
1990-luvulla sadat tuhannet pohjoiskorealaiset kuolivat nälkään. Uusi nälänhätä saattaa olla lähellä. Kansainvälinen elintarvikeapu Pohjois-Korealle on vähentynyt. Lahjoittajamaat eivät halua tukea hallitusta, joka käyttää kansakunnan rahat maailman turvallisuutta ravistelevaan ydinasevarusteluun ja etuoikeutetun vähemmistön ylellisyystuotteisiin välittämättä väestön nälästä. Vuoden 2022 lopussa ja vuoden 2023 alussa Pohjois-Koreassa oli kovia pakkasia. Maan köyhimmissä pohjoisosissa lämpötila laski kolmekymmentä astetta nollan alapuolelle. Ihmisten asunnot ovat huonokuntoisia, heikosti eristettyjä ja lämmitys on puutteellinen. Polttopuu on yleisin lämmityslähde ja sitäkin on usein vähän saatavilla. Satojen ihmisten arvellaan kuolleen kylmään ja aliravitsemukseen talven aikana.
Korean sota
1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa Kiina, Venäjä ja Japani kilpailivat Korean niemimaan hallinnasta. Kiinalla oli satojen vuosien ajan suuri vaikutusvalta Koreassa. 1890-luvulla Koreassa oli Kiinan sotajoukkoja. Vuonna 1894 Japanin ja Kiinan välillä syttyi sota. Japani tuhosi Kiinan laivaston ja kukisti Koreassa olleet kiinalaiset joukot. Vuonna 1904 alkoi Japanin ja Venäjän välinen sota. Japanin joukot miehittivät Korean. Vuonna 1905 Venäjä tunnusti Korean kuuluvan Japanille. Japani pakotti Korean allekirjoittamaan suojelusopimuksen, jolla Koreasta tehtiin käytännössä Japanin siirtomaa. Vuonna 1910 Koreasta tuli Japanin maakunta.
Toisen maailmansodan aikana Korean niemimaa oli Japanin hallussa. Maailmansodan päätyttyä Japanin antautumiseen Korea jaettiin kahtia. Neuvostoliitto miehitti Pohjois-Korean ja Yhdysvallat Etelä-Korean. Vuoden 1945 lopulla Neuvostoliitto nimitti Pohjois-Korean kommunistipuolueen johtajaksi Kim Il-sungin. Kim Il-sung oli ollut pakolaisena Neuvostoliitossa. Sitä ennen hän oli kuulunut Kiinan kommunistipuolueeseen ja osallistunut sekä poliittiseen toimintaan että sissisotaan Japania vastaan. Neuvostoliiton tuella Kim Il-sung rakensi 1940-luvun jälkipuoliskolla Pohjois-Korean kommunistipuolueelle voimakkaan armeijan. Elokuussa vuonna 1948 Korean niemimaan eteläisessä osassa perustettiin Korean tasavalta. Syyskuussa Pohjois-Korea julistautui Korean kansantasavallaksi. Näin syntyivät nykyiset Etelä-Korea ja Pohjois-Korea. Molemmat valtiot katsoivat koko Korean niemimaan kuuluvan alueeseensa.
Kesäkuussa vuonna 1950 Pohjois-Korean armeija hyökkäsi etelään. Korean sota alkoi. YK:n turvallisuusneuvosto suositteli, että YK:n jäsenmaat auttaisivat Etelä-Koreaa. Neuvostoliitto ei tuolloin osallistunut turvallisuusneuvoston kokouksiin. Korean sodan alussa pohjoisen armeijalla oli selvä ylivoima. Se valtasi Etelä-Korean pääkaupungin Soulin ja eteni pitkälle etelään. Syyskuussa vuonna 1950 vain Korean niemimaan pieni kaakkoiskärki oli Etelä-Korean ja sitä tukevien Yhdysvaltojen armeijan joukkojen hallussa. Kaksikymmentä YK:n jäsenmaata lähetti sotilaita Etelä-Korean avuksi. Valtaosa ulkomaisista joukoista tuli Yhdysvalloista. Yhdysvaltojen armeija teki suuren maihinnousun Inchonissa lähellä Soulia, Pohjois-Korean hyökkäysarmeijan selustassa. Sodan kulku kääntyi Etelä-Korean ja sen liittolaisten eduksi.
Syyskuun lopussa vuonna 1950 YK:n lipun alla taistelevat Yhdysvaltojen, Etelä-Korean ja liittolaismaiden joukot valtasivat takaisin Soulin ja etenivät Pohjois-Korean rajan yli. Lokakuussa Yhdysvaltojen armeija valtasi Pohjois-Korean pääkaupungin Pjongjangin. Viikkoa myöhemmin Kiinan armeija liittyi sotaan Pohjois-Korean hajaantuneiden ja tappioita kärsineiden joukkojen avuksi. Sen jälkeen Korean sodan pääasialliset taistelevat osapuolet olivat Yhdysvallat ja Kiina. Kiinan armeija onnistui ajamaan Yhdysvaltojen, Etelä-Korean ja näiden liittolaisten joukot pois Pohjois-Koreasta. Kiinalaiset jatkoivat hyökkäystään etelään, mutta eivät kyenneet valtaamaan Etelä-Koreaa. Vuoden 1951 puolivälissä taistelut juuttuivat lähelle nykyistä Pohjois- ja Etelä-Korean välistä rajaa. Aseleponeuvottelut alkoivat jo vuonna 1951, mutta sota jatkui vielä vuoden 1953 heinäkuuhun saakka. Silloin solmittiin aseleposopimus, ja Korean niemimaan jakautumisesta Pohjois-Korean ja Etelä-Korean valtioiksi tuli kansainvälinen poliittinen tosiasia. Etelä-Korean ja Pohjois-Korean välillä ei ole solmittu pysyvää virallista rauhansopimusta.
Korean sodan jälkeisinä vuosina Korean niemimaalla oli kaksi diktatuuria. Etelä-Koreassa oli itsevaltaisia hallituksia ja sotilaskaappauksia. Valtionpäämiehinä oli kenraaleja. Vasta vuonna 1993 maan johtoon valittiin ensimmäinen siviilipresidentti. Sen jälkeen Etelä-Korean demokratia on vahvistunut ja valta on siirtynyt hallitukselta toiselle rauhallisesti, vapailla vaaleilla. Pohjois-Korea on koko ajan ollut kommunistipuolueen hallitsema diktatuuri, missä valta on pienen poliittisen ja taloudellisen yläluokan käsissä. Kim Il-sung johti maata yksinvaltiaan ottein, kunnes hän kuoli vuonna 1994. Silloin Pohjois-Korean johtajaksi nousi Kim Il-sungin poika Kim Jong-il. Kun Kim Jong-il kuoli, seuraajaksi nousi hänen poikansa Kim Jong-un vuonna 2012.
Pohjois-Korean tärkeimpiä valtarakenteita ovat kommunistinen puolue, armeija ja sisäisestä turvallisuudesta vastaavat laitokset. Näiden sisällä on erilaisia eturyhmittymiä. Kimin suku on onnistunut tasapainottelemaan eri valtaryhmien välillä ja tarvittaessa suuntaamaan niitä toisiaan vastaan säilyttäen asemansa perheenä, josta aina on nostettu maan johtajaksi uusi vallanperijä. Pohjois-Korean yhteiskuntaelämää seuranneet tarkkailijat arvelevat, että maan poliittisen ja taloudellisen vallan ytimessä on viisikymmentä perhettä, ja yhteensä muutamia tuhansia ihmisiä. Kommunistisen puolueen, turvallisuuselinten ja armeijan tärkeimmät vallankäyttäjät hallitsevat valtion omistamia yrityksiä ja vaurastuvat niistä. Etuoikeutettu yläluokka elää aivan erilaista elämää kuin nälästä ja puutteesta kärsivät tavalliset pohjoiskorealaiset. Etuoikeutetun yläluokan ja sen vallan puolustaminen on kommunistisen puolueen, turvallisuuselinten ja armeijan perustehtävä.
Voisivatko Koreat yhdistyä?
1990-luvulla 80% Etelä-Korean asukkaista piti kahden Korean yhdistämistä tärkeänä asiana. Vuonna 2011 tätä mieltä oli 56% eteläkorealaisista. Pohjois- ja Etelä-Korean urheilijat ovat marssineet yhtenä ryhmänä useiden 2000-luvun olympiakisojen avajaisissa. Vuonna 1991 pöytätenniksen maailmanmestaruuskisoissa Japanissa Koreat pelasivat yhtenä joukkueena. Vuonna 2018 sama tapahtui talviolympialaisten naisten jääkiekossa. Samana vuonna Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump ja Pohjois-Korean johtaja Kim Jong-un sitoutuivat tapaamisessaan edistämään kahden Korean rauhanomaista yhdistämistä yhtenä tulevaisuuden tavoitteena. Etelä-Korean ja Pohjois-Korean välillä yhdistymisestä on myös keskusteltu samanlaisena tulevaisuustavoitteena vuosina 2001 ja 2007 järjestetyissä huippukokouksissa, ja monissa muissa eri tasojen kokouksissa.
Vuonna 2004 Pohjois-Korea perusti Kaesongiin erityisteollisuusalueen, missä Etelä-Korean yritykset saattoivat käyttää pohjoiskorealaista teollisuustyövoimaa tuotteidensa valmistamisessa. Vuonna 2013 Kaesongissa toimi 120 eteläkorealaista yritystä, jotka työllistivät 53 000 pohjoiskorealaista työntekijää. Kaesongin teollisuusalue suljettiin vuonna 2013, kun Etelä-Korean ja Pohjois-Korean välinen jännitys kiristyi Pohjois-Korean ydinaseohjelman ja ohjuslaukaisujen vuoksi. Yritysyhteistyö aloitettiin uudelleen ja se jatkui vuoteen 2016 asti. Vuonna 2020 Pohjois-Korea räjäytti Kaesongissa toimineen kahden Korean välisen yhteistyötoimiston. Vuoden 2023 alussa Etelä-Koreassa poliisi tunkeutui ammatillisen keskusjärjestön KCTU:n sekä siihen kuuluvan terveysalan ammattiliiton toimistoihin syyttäen, että liittojen jäsenillä on yhteyksiä Pohjois-Koreaan.
Korean niemimaalla vallinneet ajatukset ja toiveet kahden Korean yhdistymisestä ovat lakastuneet poliittisen ja sotilaallisen jännityksen paineissa. Yhdistymisajatus nostetaan välillä esille kauniina, ihanteellisena tavoitteena, mutta harvoin on esitetty soveltamiskelpoisia malleja siitä, miten kahden täysin erilaisen yhteiskuntajärjestelmän ja vallankäyttötavan yhdistäminen voisi käytännössä tapahtua. Pikemminkin näyttää siltä, että sekä Pohjois-Koreassa että Etelä-Koreassa kahden Korean yhdistämiseen on liitetty se ajatus, että oman maan yhteiskuntajärjestys samalla syrjäyttäisi naapurin poliittiset ja taloudelliset käytännöt. Pohjois-Korean vallanpitäjät ovat ajatelleet, että yhdistyminen merkitsisi kommunistisen puolueen valtaa myös Etelä-Koreassa. Etelässä yhdistymisajatukseen on liittynyt vakaumus siitä, että sen kautta demokratia leviäisi myös Pohjois-Koreaan.
Vuoden 2018 jälkeen puheet kahden Korean yhdistämisestä ovat selvästi hiipuneet, joko väliaikaisesti tai pysyvästi. Pohjois-Korean esittäytyminen sotaan valmiina ydinasevaltana korostaa maan vallanpitäjien halua ylläpitää nykyistä yhteiskuntajärjestystä ja puolustaa omaa etuoikeutettua asemaansa, vaikka kaiken kaikkiaan maa on hyvää vauhtia kurjistumassa. Etelä-Koreassa nuoret sukupolvet eivät ole kiinnostuneita kahden Korean yhdistämisestä. Kolme neljäsosaa 20-30 vuoden ikäisistä eteläkorealaisista pitää yhdistämistä tarpeettomana. Yhdistämisen vanhemmat kannattajatkin pitävät sitä paljon tärkeämpinä asioina talouteen liittyviä kysymyksiä: työllisyyttä, elinkustannuksia ja tulotasonsa kehitystä. Vuonna 2021 alle 45% Etelä-Korean asukkaista oli yhdistämisen kannalla. Eteläkorealaiset eivät pidä kahden Korean yhdistämistä hyvänä ajatuksena, jos se merkitsisi heille lisäkuluja ja talouskasvun hidastumista. Etelä-Korea on kiihdyttänyt omaa sotilasvarusteluaan Pohjois-Korean uhkailun lisääntyessä. Lähes puolet Etelä-Korean nuorista aikuisista pitää Pohjois-Koreaa enemmän vihollismaana kuin mahdollisena yhteistyökumppanina.
Lähteet
North Korea teetering on the brink of a humanitarian crisis, Julian Ryall, DW, 2023
North Korea's Kim calls for expansion of nuclear arsenal, DW, 2023
Will tensions between North and South Korea get even worse? Sebastian Seib, France24, 2023
North Korea declares itself a nuclear weapons state, BBC, 2022
North Korea: What we can expect from Kim Jong-un in 2023, Jean Mackenzie, BBC, 2023
North Korea issues 'extreme cold' weather alert, Kelly Ng, BBC, 2023
South Korean spy agency raids unions over suspected North Korea link, Al Jazeera, 2023
Etelä-Korea ampui varoituslaukauksia Pohjois-Korean lennokkeja kohti, Erja Tuomaala, YLE, 2022
Pohjois-Korea laukoo nyt ennätysmääriä ohjuksia – se saattaa ennakoida diktatuurin seitsemättä ydinkoetta, Teemu Juhola, YLE 2022
Pohjois-Koreassa jo yli kaksi miljoonaa "kuumetapausta" – Kim Jong-un syyttää viranomaisia laiskuudesta koronan hoidossa, Anne Orjala, YLE, 2022
A Peninsula of Paradoxes: South Korean Public Opinion on Unification and Outside Powers, Chung Min Lee, Carnegie Endowment for International Peace, 2020
North Korea´s Power Structure, Eleanor Albert, Council on Foreign Relations, 2020
Rahaa pakotteiden ohi. Eristetty Pohjois-Korea hankkii tuloja ase- ja huumekaupalla sekä valtion tukemalla hakkeriarmeijalla. Niko Vartiainen, Ulkopolitiikka-lehti, 2017
Aiheeseen liittyvät maat
Lue maaprofiilit konfliktiin liittyneistä maista: