Somalia tarvitsee apua
Pitkään jatkunut kuivuus on aiheuttanut vakavan hätätilan kaikkialla Afrikan sarven alueella. YK:n järjestöt arvioivat, että Somaliassa 1,2 miljoonaa ihmistä on jättänyt kotiseutunsa ruoka- ja vesipulan vuoksi. Juomavesilähteet ovat tyrehtyneet. Vilja on kuihtunut. Lampaat, vuohet ja naudat kuolevat. Maaseudun asukkaat vaeltavat kaupunkeihin. Kymmenet tuhannet somalialaiset ovat kerääntyneet kaupunkien laitamille väliaikaisiin leireihin. Leiriläisiä vaivaa ruoanpuute. Vettä on vähän. Monilla leireillä vesi kannetaan kaukaa ja se on huonolaatuista. Veden niukkuus ja likaisuus edistävät tautien leviämistä.
Hätäavun tarve kasvaa nopeasti kodittomiksi jääneiden määrän lisääntyessä. Sata tuhatta somalialaista on siirtynyt rajojen yli Etiopiaan ja Keniaan. YK:n pääsihteeri Antonio Guterres on pyytänyt kansainväliseltä yhteisöltä enemmän apua kuivuudesta kärsivien ja nälänhädän uhkaamien ihmisten aseman helpottamiseksi. Guterres sanoi huhtikuussa vuonna 2023, että 8,3 miljoonaa somalialaista tarvitsee hätäapua. Nälästä, janosta ja taudeista kärsivät eniten lapset.
Sota al-Shabaabia vastaan
Toukokuussa vuonna 2022 Somalian presidentiksi valittiin Hassan Sheikh Mohamud. Hän on toiminut maan valtionpäämiehenä aikaisemminkin vuodesta 2012 vuoteen 2017. Somalian presidenttiä ei valita yleisillä vaaleilla, vaan valitsijoina on noin kolmesataa kansanedustajaa, jotka ovat vaikutusvaltaisimpien klaanien nimittämiä. Elokuussa vuonna 2022 Hassan Sheikh Mohamudin hallitus aloitti sotatoimien sarjan voimakasta ääri-islamistista al-Shabaab -järjestöä vastaan. Al-Shabaabin tavoitteena on tehdä Somaliasta ankaran islamilainen Koraaniin nojaavan sharia-lain mukaan hallittu uskontopohjainen valtio.
Al-Shabaabin vankimmat tukialueet ovat olleet Somalian keski- ja eteläosissa. Keski-Somaliassa järjestö on aikaisemmin saanut tukea vahvalta hawiye-klaanilta. Ääri-islamistit ovat kuitenkin ärsyttäneet väestöä keräämällä pakkoveroja ja pakottamalla nuoria miehiä taistelijoikseen. Vuoden 2022 sotatoimissa Somalian armeija sai liittolaisikseen hawiye-klaanin ja muiden paikallisten ryhmien asejoukkoja, jotka halusivat päästä eroon al-Shabaabista. Presidentti Hassan Sheikh Mohamud on itse kotoisin Keski-Somalian Hiranin alueelta ja kuuluu hawiye-klaaniin. Yhdysvaltojen armeija on kouluttanut Somalian hallituksen joukkoja ja tehnyt ilmaiskuja al-Shabaabia vastaan. Somalian armeijan tukena on myös Afrikan unionin rauhanturvajoukkoja Ugandasta, Burundista, Keniasta, Etiopiasta ja Djiboutista.
Vuonna 2022 Somalian armeija ja sitä tukevat paikalliset aseryhmät onnistuivat työntämään al-Shabaabin pois eräiltä äärijärjestön entisiltä tärkeiltä tukialueilta maan keskiosissa. Tammikuussa vuonna 2023 hallituksen joukot valtasivat Harardheren kaupungin Intian valtameren rannikolla. Sen jälkeen hallituksen joukot ovat pyrkineet rajoittamaan al-Shabaabin toimintaa myös Etelä-Somaliassa. Etelässä hallituksen tukena ei kuitenkaan ainakaan vielä ole Keski-Somalian hawiye-klaanin kaltaisia paikallisia aseistettuja tukijoukkoja, jotka kääntäisivät voimatasapainon hallituksen eduksi. Keski-Somaliassa al-Shabaab on kärsinyt isoja menetyksiä, mutta järjestöä ei ole tuhottu. Somalian sotien aikaisemmissa vaiheissa al-Shabaab on joillakin alueilla välillä joutunut vetäytymään lähes näkymättömiin, mutta se on aina noussut uudelleen esiin käyttäen hyväkseen klaanien välisiä ristiriitoja ja Somalian hallituksen heikkouksia.
Al-Shabaab vastasi hallituksen etenemiseen terrori-iskuilla. Vuoden 2023 alussa ääri-islamistit hyökkäsivät Somalian pääkaupungin Mogadishun pormestarin toimistoon ja tappoivat useita ihmisiä. Keski-Somalian Hiranin alueella terroristien autopommit surmasivat 15 ihmistä. Al-Shabaabin iskuryhmät ovat hyökänneet myös sotilastukikohtia vastaan. Pohjois-Somalian Puntmaassa al-Shabaabin ryhmät ovat taistelleet toisiaan vastaan kilpaillessaan toiminta-alueista. Vuonna 2023 taisteluita on käyty esimerkiksi Barin alueella 1500 kilometriä Mogadishusta pohjoiseen. Al-Shabaabin valtaryhmä on liitossa Osama bin Ladenin aikanaan perustaman ylikansallisen ääri-islamistisen al-Qaida -liikkeen kanssa. Eräät sirpaleryhmät puolestaan ovat hakeutuneet yhteistyöhön Irakissa ja Syyriassa toimineen ISIS -terroristijärjestön kanssa. Vuoden 2023 alussa Yhdysvaltojen armeijan erikoisjoukot surmasivat ISIS-järjestön johtajistoon kuuluneen Bilal al-Sudanin Puntmaan vuoristossa. Vuonna 2022 Somalian aseellisissa välikohtauksissa, taisteluissa ja terrori-iskuissa kuoli yli 6500 ihmistä, lähes kaksi kertaa enemmän kuin vuonna 2021. YK:n asiantuntijat arvioivat, että al-Shabaabilla on Somaliassa yli 8000 aseistettua terroristia. Al-Shabaab on myös hyökännyt rajan yli Etiopian puolelle ja pyrkinyt perustamaan tukialueita Etiopian somaliväestön asuttamille alueille.
Klaanien Somalia
Somalien yhteiskunnan perustan muodostavat klaanit. Ne ovat laajoja suku- ja perheverkostoja, jotka jakautuvat monitasoisiin alaryhmiin. Isoimpiin klaaneihin kuuluu miljoonia ihmisiä. Klaanit ovat poliittisen elämän ydin ja niiden vaikutusvalta ulottuu kaikkialle: hallintoon, päätöksentekoon ja oikeuslaitokseenkin. Eniten valtaa käyttävät suurimmat klaaniryhmät. Niihin kuuluvat perinteiset paimentolaisten klaaniryhmät darod, hawiye ja dir sekä maanviljelyä ja kiinteää karjanhoitoa harjoittavat rahanweyn-klaaniryhmät. Jokaisessa klaaniryhmässä on useita alaklaaneja. Itsenäiseksi julistautuneessa Somalimaassa isaaq-klaani on hallitseva ryhmä. Itsehallinnollista Puntmaata johtavat darod-ryhmään kuuluvat klaanit. Keski-Somaliassa pääkaupungin Mogadishun ympäristössä vahvin klaaniryhmä on hawiye. Somalian eteläisimmissä osissa on darod-ryhmän ja hawiye-ryhmän klaanien hallitsemia alueita. Dir-ryhmän klaanien kotialueita on Intian valtameren rannikolla, Somalimaassa, Etiopiassa ja Djiboutissa. Rahanweyn-ryhmään kuuluvat klaanit ovat keskittyneet Mogadishun länsi- ja luoteispuolelle Shabelle-joen varrelle sekä Bakoolin ja Bayn alueille.
Klaanit yhdistävät niihin kuuluvia perheitä ja antavat jäsenilleen turvaa. Monilla Somalian klaaneilla on jopa omia asejoukkoja. Klaanit myös jakavat ja pirstovat Somalian yhteiskuntaa monella tavalla. Kaikkiaan maassa on yli 500 klaaniryhmää tai niiden osa- ja alaklaaneja. Klaani ja oma uskonnollinen yhteisö ovat useimmille somalialaisille perheille läheisimpiä viiteryhmiä, joihin he tuntevat kuuluvansa. Sotien ja hätätilojen keskellä eläneessä maassa ei ole syntynyt laajaa kaikkien klaanien yhteenkuuluvuutta edistävää kansallistunnetta. Klaanien väliset ennakkoluulot ja vihat synnyttävät jatkuvasti kiistoja ja jännitteitä. Päättäjät, vaikuttajat ja tuomaritkin suosivat oman klaaninsa jäseniä jakaessaan etuja ja oikeutta.
1800-luvun lopulla Iso-Britannia alisti pohjoisessa sijaitsevan Somalimaan siirtomaakseen ja Italia valtasi Intian valtameren puoleiset Somalian osat. Italian Somalia ja brittiläinen Somalimaa itsenäistyivät vuonna 1960 ja liittyivät yhteen uudeksi tasavallaksi. Vuonna 1969 sotilaskaappaus nosti valtaan kenraali Mohammed Siad Barren. Hän hallitsi Somaliaa kovaotteisena itsevaltiaana. 1980-luvulla eri klaanien piirissä perustettiin aseryhmiä, jotka aloittivat vuosia kestäneen taistelun hallitusta vastaan. Keskushallinto murtui vuonna 1991 ja Siad Barre pakeni maasta. Sen jälkeen klaanit ovat hallinneet kotialueitaan monissa Somalian osissa. Valtionhallinto on ollut heikko. Vuosien 1991 ja 2006 välillä Somaliassa ei ollut toimivaa kansallista hallitusta. Valtaa käyttivät klaanit ja niiden sotajohtajien asejoukot.
Vuonna 1991 Somalimaa julistautui itsenäiseksi valtioksi. Sen naapuri Puntmaa julistautui vuonna 1998 itsehallintoalueeksi. Somalimaassa on vahvistettu hallintoa ja järjestetty vaaleja, mutta yksikään maa ei ole tunnustanut sitä itsenäiseksi valtioksi. Somalimaan ja Puntmaan välillä on ollut rajakiistoja. Vuoden 2023 alussa Somalimaan armeija on taistellut Las Anodin kaupunkia hallitsevan dhulbahante-klaanin paikallisia asejoukkoja vastaan. Kahakoissa on kuollut ainakin 80 ihmistä. YK:n edustajien mukaan väkivalta on ajanut 185.000 ihmistä pakolaisiksi. Lähes sata tuhatta ihmistä on siirtynyt rajan yli Etiopian puolelle. Las Anodia ympäröivällä Soolin alueella oli taisteluja jo viisi vuotta sitten, tuolloin Somalimaan armeijan ja Puntmaan joukkojen välillä. Silloin YK:n edustusto Somaliassa neuvotteli aselevon taistelevien osapuolien välillä.
Somalimaa katsoo Soolin ja sen pohjoispuolisen Sanaagin alueen kuuluvan itselleen. Molemmat alueet olivat osa brittiläistä Somalimaata, jonka rajojen mukaan itsenäiseksi julistautunut Somalimaa on määritellyt omat valtionrajansa. Itsehallinnollinen Puntmaa vaatii itselleen samoja alueita sillä perusteella, että niiden väestö kuuluu samoihin darod-ryhmän klaaneihin, jotka hallitsevat Puntmaata. Soolin suurin klaani, darod-ryhmän dhulbahante ja Sanaagin warsengeli-klaani tuntevat suurempaa yhteenkuuluvuutta Puntmaahan kuin Somalimaahan. Vuoden 2023 alussa Soolin dhulbahante-klaanin johtajat esittivät, että kiistojen kohteena oleva alue erotettaisiin sekä Somalimaasta että Puntmaasta uudeksi Somalian valtion alaiseksi hallintoalueeksi, jonka pääkaupunki olisi nyt taistelujen näyttämöksi joutunut Las Anod.
Miksi ruoka ei riitä
Vuonna 1960 Somalian itsenäistyessä maassa asui alle kolme miljoonaa ihmistä. Vuonna 1991, kun Mohammed Siad Barren diktatuuri kaatui ja keskushallinnon valta romahti, Somaliassa oli seitsemän miljoonaa asukasta. Vuonna 2023 Somaliassa asuu 17 miljoonaa ihmistä. Vuonna 1960 yli neljä viidesosaa somalialaisista asui maaseudulla. Vuonna 2023 lähes puolet somalialaisista asuu kaupungeissa. Maatalouden elinkeinot työllistävät kuitenkin vielä miltei neljä viidesosaa työvoimasta. Suurin osa Somalian vientituloista saadaan maatalouden tuotteista. Vuonna 2021 Somalian tärkeimpiä vientituotteita olivat lampaat ja vuohet. Niiden osuus oli yhteensä 42% kaikista vientituloista. Muita maatalouden vientituotteita olivat nautakarja ja liha, seesaminsiemenet, sitrushedelmät sekä aromaattiset pihkat kuten olibaanihartsi ja mirhapuun pihka.
Somalian maatalouden tuotantotavat eivät ole merkittävästi muuttuneet viime vuosien aikana. Kun maassa on entistä enemmän ihmisiä ja samaan ankarat kuivuudet huventavat vesilähteitä aiheuttaen suuria tappioita sekä karjankasvattajille että maanviljelijöille, ruokaturvaa ei pystytä varmistamaan entisillä elinkeinoilla. Sodat ja väkivalta ovat nekin vaurioittaneet maaseudun tuotantoketjuja. Somaliassa on lähes kolme miljoonaa maan sisäistä pakolaista. Heidän joukossaan on paljon maanviljelijöitä ja karjankasvattajia, jotka ovat hylänneet elinkeinonsa turvattomuuden vuoksi. YK:n maatalousasiantuntijoiden mukaan viimeisimmät kuivuudet ovat tappaneet Somaliassa kolme miljoonaa tuotantoeläintä: lampaita, vuohia ja nautakarjaa. Kun karja kuolee, karjankasvattajaperhe menettää tulonsa ja mahdollisuutensa jatkaa työtään. Tuotannon elvyttäminen tällaisten takaiskujen jälkeen on erittäin vaikeaa.
YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO toteaa, että Somalimaa mukaan lukien Somalian alueella on neljä tärkeää maatalousvyöhykettä. Awdalin ja Waqooyi Galbeedin alueilla Adeninlahden rannikon liepeillä lähellä Djiboutin rajaa kasvatetaan maissia, durraa ja karjaa: vuohia, lampaita ja kameleja. Viljelysten vesi on sateiden varassa. Maissi- ja durrasadot ovat jääneet pieniksi kuivuuden vuoksi. Karja on vähentynyt. Bayn ja Bakoolin alueilla Mogadishusta luoteeseen kasvatetaan vuohia, kameleja ja durraa. Bakool on Somalian suurin durran tuotantoalue. Durra puolestaan on somalialaisten keskeinen peruselintarvike. Bakoolissakin durran tuotanto on riippuvainen sateista, ja kuivuus on aiheuttanut sekä viljelijöille että karjankasvattajille suuria menetyksiä. Keski-Somaliassa Intian valtameren rannikolla Galgagudin, Keski-Shabellen ja Mudugin alueilla tuotetaan suuri osa ruokapavuista. Papujen ohella viljellään durraa ja vesimeloneja. Vettä saadaan kaivoista ja maanalaisista vesisäiliöistä. Maan viljavuus vähenee liikakäytön seurauksena. Shabelle- ja Juba-jokien varsilla kasvatetaan maissia, seesaminsiemeniä ja hedelmiä. Osalla viljelmistä on kastelujärjestelmiä. Kuivuus on laskenut jokien pintaa ja pakottanut viljelijät vähentämään kastelua. Tästä syystä esimerkiksi riisin ja vihannesten viljely on supistunut vain pieneen osaan huippuvuosien tasosta. Rankkasateiden jälkeiset tulvat huuhtovat jokivarsien parhaita viljelymaita.
Somalia on yksi haavoittuvimmista maista ilmastonmuutoksen aiheuttamien kielteisten vaikutusten edessä. YK:n Somalian kehitysohjelmassa työskentelevä ilmasto- ja ympäristöasiantuntija Christophe Hodder on todennut, että ruoantuotantoa vaikeuttavat ääri-ilmiöt, kuten kuivuudet ja tuhotulvat, ovat yleistyneet viime vuosien aikana. Myös kulkusirkat ja muut haittahyönteiset aiheuttavat viljelijöille enemmän vahinkoja kuin aikaisemmin. Tuottavaan maahan ja vesivaroihin kohdistuvat paineet ovat lisääntyneet. Kilpailu viljelymaista, laitumista ja vedestä synnyttää yhä enemmän ristiriitoja eri elinkeinojen ja väestöryhmien välillä. Nämä ristiriidat ruokkivat kamppailuja alueiden hallinnasta ja ovat johtaneet aseellisiin yhteenottoihin eri ryhmien välillä. Somalian ruokaturva voi tilapäisesti vahvistua, jos ankarien kuivuuksien sarja välillä katkeaa ja siten sekä ruokakasvisadot että karjanhoidon edellytykset paranevat. Somalialaiset eivät kuitenkaan vapaudu köyhyydestä ja nälästä ennen kuin tuotantotavoissa ja elinkeinorakenteissa tapahtuu sellaisia muutoksia, jotka luovat edellytyksiä hyvinvoinnille ja kestävälle kehitykselle.
Sitkeä ääriliike
Vuonna 1991 somalialaiset iloitsivat kenraali Mohammed Siad Barren diktatuurin kaatumisesta. Somalia oli kuitenkin pirstaleina. Aseryhmät taistelivat toisiaan vastaan, kun klaanit kilpailivat vallasta. Nälänhätä koetteli maata. Vuoden 1992 lopulla Yhdysvallat johti väliintuloa, joka toi Somaliaan tuhansia ulkomaalaisia sotilaita. Väliintulon tavoitteena oli hillitä väkivaltaa ja tukea YK:n rauhansuunnitelmaa. Seuraavina vuosina järjestetyt rauhanneuvottelut eivät kuitenkaan johtaneet tuloksiin. Somaliaa pidettiin romahtaneena valtiona. Valtionhallinto oli toimintakyvytön. Ihmiset eivät luottaneet oikeuslaitokseen. Eri puolille Somaliaa syntyi islamilaisia sharia-tuomioistuimia. Ne ratkaisivat kiistoja ja erimielisyyksiä perustaen päätöksensä Koraanin säädösten mukaiseen uskontopohjaiseen islamilaiseen lakiin. 2000-luvulla näiden oikeusistuimien merkitys kasvoi. Niissä selviteltiin klaanien välisiä riitoja. Oikeudenjakajien keskuudesta alkoi nousta esiin arvovaltaisia mielipidejohtajia, joilla oli poliittisia pyrkimyksiä.
Vuonna 2000 perustettiin Islamilaisten oikeusistuimien liitto. Vuonna 2006 liitto nousi valtaan pääkaupungissa Mogadishussa. Asukkaat toivoivat, että liitto toisi tunnustetulla oikeudenjakajien arvovallallaan kaupunkiin rauhan ja yhtenäisyyden omien klaanien etuja ajavien ja alituisesti taistelevien aseryhmien aiheuttaman pelon, tuhon ja turvattomuuden sijalle. Islamilaisen oikeusistuimen tueksi perustettiin aseellisia joukkoja. Yksi näistä aseryhmistä oli al-Shabaab, joka pyrki tekemään Somaliasta ankaran linjan islamistisen valtion, kalifaatin. Vuodesta 2006 vuoteen 2009 Somaliassa riehui sisällissota. Somalian silloinen siirtymäkauden hallitus taisteli yhdessä Etiopian armeijan kanssa Islamilaisten oikeusistuimien liiton valtapyrkimyksiä vastaan. Tässä sodassa al-Shabaab esittäytyi ääri-islamistisena järjestönä, joka kamppaili nimenomaan etiopialaisia miehittäjiä vastaan.
Voimakkaimmillaan al-Shabaabin toiminta ulottui kaikkialle Somaliaan. Parin viime vuoden aikana järjestön tärkeimmät toiminta- ja tukialueet ovat olleet Etelä-Somaliassa ja maan keskiosissa. Al-Shabaabin sydänseudut ovat olleet maaseudulla ja hallituksen joukot ovat koettaneet varmistaa kaupunkien hallinnan vaihtelevalla menestyksellä. Monilla alueilla paikalliset klaanien asejoukot ovat vahvin pysyvä voimaryhmä ja niiden suhde ääri-islamistien ja Somalian hallituksen väliseen sotaan voi ratkaista, kenen eduksi sotilaallinen tilanne kulloinkin kallistuu. Keski-Somaliassa al-Shabaab pilasi suhteensa paikalliseen väestöön ja voimakkaimpiin klaaneihin siksi, että ääri-islamistit kiristivät rahaa, värväsivät nuoria ja lapsia taistelijoiksi sekä painostivat ja rankaisivat ihmisiä monin tavoin. Kulttuuriltaan ja vakaumukseltaan syvästi islamilainen paikallisväestö alkoi pitää al-Shabaabia ongelmana, josta oli päästävä eroon. Siksi vahvimpien klaanien aseryhmät liittyivät vuonna 2022 taisteluun Somalian armeijan rinnalla al-Shabaabia vastaan.
Somalian tilannetta seuranneet asiantuntijat korostavat, että liittolaisuudet eivät ole pysyviä. Jos Somalian hallitus ei kykene auttamaan nyt ruokaturvattomuudesta kärsiviä ihmisiä ja jos hallituksen uskottavuutta aina jäytäviä suosikkijärjestelmiä ja väärinkäytöksiä ei saada kuriin, al-Shabaab nousee jälleen esiin ja vahvistaa asemiaan ihmisten tyytymättömyyden tulkkina ja hyväksikäyttäjänä. Mogadishun lähellä Galmudugissa ja useilla seuduilla Etelä-Somaliassa klaanijohtajat ovat jo sopineet al-Shabaabin neuvottelijoiden kanssa siitä, että klaanit eivät tue hallituksen joukkoja taistelussa ääri-islamisteja vastaan. Somalian eri alueilla toimii yhä paikallisia islamilaisia oikeusistuimia, joita suuri osa väestöstä pitää luotettavampina, rehellisempinä ja puolueettomampina kuin virallista oikeuslaitosta. Al-Shabaabilla on paljon mahdollisuuksia kasvattaa uudelleen kannatuspohjaansa, jos Somalian hallitus ei ihmisten mielestä näytä riittävän sitoutuneelta ja kyvykkäältä turvaamaan rauhaa ja parantamaan kansan hyvinvointia.
YK Somaliassa
YK:n alainen Maailman elintarvikeohjelma WFP toimittaa Somaliaan ruoka-apua, jolla on suuri merkitys nälänhädän torjumisessa. YK onnistui neuvottelemaan Mustan meren maiden viljankuljetussopimuksen, jonka ansiosta Venäjän hyökkäyksen uhriksi joutunut Ukraina on voinut myydä viljaa Somalian hätäapuohjelmalle. YK:n kehitysohjelmat ovat antaneet koulutusta Somalian kalastajille. Ne ovat myös uudistaneet kalastuslaivastoa ja -kalustoa. YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO neuvoo karjankasvattajia, jotta he voivat kehittää elinkeinoaan entistä vaikeammissa oloissa.
YK:n pakolaisasiain valtuutetun toimisto UNHCR tukee sekä Somaliasta lähteneitä että maan sisäisiä pakolaisia. YK:n hätäapuohjelmat ja erityisesti YK:n lastenrahasto UNICEF ovat auttaneet Soolin alueelta ja Las Anodin kaupungista taistelujen tieltä paenneita ihmisiä. YK:n asuinyhdyskuntaohjelma UN-Habitat on aloittanut kaupunkikehityshankkeita, jotka voivat helpottaa maan sisäisten pakolaisten asuttamista. YK:n miinanraivausohjelma auttaa poistamaan räjähteitä, jotka uhkaavat erityisesti maaseudun asukkaiden turvallisuutta. Vuonna 2022 yli tuhat somalialaista kuoli tai loukkaantui vakavasti miinojen ja pommien räjähdyksissä.
Kaikkiaan Somaliassa toimii 26 YK:n ohjelmaa ja järjestöä. Maassa on myös YK:n turvallisuusneuvoston hyväksymä Afrikan unionin rauhanturvajoukko, jonka tehtävänä on tukea Somalian armeijaa ja poliisia taistelussa terrorismia vastaan. ATMIS-nimiseen rauhanturvajoukkoon kuuluu 16 000 sotilasta ja tuhat poliisia. Sotilaat ovat tulleet pääasiassa Ugandasta, Burundista, Keniasta, Etiopiasta ja Djiboutista. Poliiseja on tullut Ghanasta, Keniasta, Nigeriasta, Sierra Leonesta, Ugandasta ja Sambiasta. Rauhanturvajoukon toimikausi jatkuu vuoteen 2024 asti.