Yli kolme vuotta jatkunut sota on aiheuttanut Ukrainassa valtavia tuhoja. Venäjä miehittää viidesosaa Ukrainasta. Venäjä on syyllistynyt sotarikoksiin. Kaupunkeja ja kyliä on hävitetty tykistöllä ja ohjuksilla. Venäjän hyökkäys Ukrainaan on horjuttanut koko Euroopan turvallisuutta ja taloutta. Ukraina on maailmanpolitiikan polttopisteessä. Yhdysvallat ja Länsi-Eurooppa ovat antaneet Ukrainalle aseapua, jotta Ukraina kykenisi torjumaan Venäjän hyökkäyksen. Iranista on tullut Venäjän sotaliittolainen. Pohjois-Korea on lähettänyt tuhansia sotilaita Venäjän avuksi. Venäjä toivoisi enemmän tukea Kiinalta.
Ukrainan sota on suuri haaste Yhdistyneille kansakunnille. Turvallisuusneuvoston pysyvä jäsen Venäjä rikkoo räikeästi YK:n peruskirjan periaatteita ja kansainvälistä oikeutta. YK:n yleiskokous on tuominnut Venäjän toiminnan useissa päätöslauselmissa. YK ja kaksikymmentä sen alaista järjestöä ovat tehneet Ukrainassa rauhanrakennustyötä, auttaneet pakolaisia ja antaneet humanitaarista apua. Kuusi miljoonaa ukrainalaista on ulkomailla sotapakolaisina. Suomeen on tullut 60 000 ukrainalaista.
Sodan vuodet
Helmikuun 24. päivänä vuonna 2022 Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. Venäjän joukot etenivät Ukrainan pääkaupungin Kiovan liepeille ennen kuin ne pakotettiin perääntymään. Hyökkäyksen ensimmäisissä vaiheissa Venäjä ehti vallata viidesosan Ukrainasta. Venäjän presidentti Vladimir Putin katsoo Ukrainan kuuluvan Venäjän valtapiiriin. Hän on yrittänyt kiistää Ukrainan olemassaolon itsenäisenä kansana ja valtiona. Ukraina on hakenut Euroopan unionin jäsenyyttä. Vuonna 2022 EU hyväksyi jo Ukrainan ehdokasmaaksi valmistelemaan reittiä jäsenyyteen. Ukraina haluaisi myös läntisen sotilasliiton Naton jäseneksi.
Ukrainaan hyökännyt Venäjän armeija kärsi isoja tappioita. Kiovaa kohti ajavia panssariosastoja tuhottiin. Ukrainan puolustajat katkaisivat hyökkääjien huoltoyhteyksiä. Etenevät joukot jäivät ilman ruokaa, ammustäydennyksiä ja polttoainetta. Ukrainan ilmapuolustus onnistui estämään Venäjän lentokoneita ja helikoptereita tukemasta tehokkaasti maavoimien taistelutoimia. Ukraina sai länsimailta panssaritorjunta-aseita ja ampumatarvikkeita. Venäjä hävitti Ukrainan kyliä ja kaupunkeja raskaalla tykistötulella. Etelä-Ukrainassa Asovanmeren rannalla sijaitseva Mariupol tuhottiin lähes täydellisesti.
Venäjän hyökkäysjoukot perääntyivät Kiovan liepeiltä vain kuukausi voimakkaan hyökkäysvaiheen jälkeen. Venäjä ilmoitti keskittävänsä voimansa Donetsin alueelle tavoitteenaan liittää alue Venäjään. Donetsin allas on Ukrainan itäosassa. Se on terästeollisuuden keskus. Donetsin laakiolla on valtavia hiiliesiintymiä. Suuri osa Donetsin alueesta on ollut Venäjän ja sen tukemien paikallisten aseryhmien hallinnassa vuodesta 2014 lähtien.
Venäjän armeijan poistuttua Butšasta Kiovan läheltä kaupungista löydettiin satojen teloitettujen ihmisten ruumiit. Venäläisten sotilaiden ampumien uhrien joukossa oli ukrainalaisia sotavankeja ja siviilejä. Butšan verilöyly oli ensimmäinen laaja julkinen näyttö Venäjän joukkojen sotarikoksista. Syyskuussa vuonna 2022 Ukrainan armeija ryhtyi rajuun vastahyökkäykseen ja onnistui työntämään Venäjän joukot pois laajoilta alueilta maan etelä- ja itäosissa, Hersonissa ja Harkovassa. Ukraina sai länsimailta entistä raskaampaa aseistusta, kuten telatykistöä, pitemmän kantaman raketinheittimiä ja ohjuksia. Ukrainan oma asetuotanto on vahvistunut. Maan droonipajat kykenevät valmistamaan vuoden aikana yli miljoona pienoiskopteria, joihin kiinnitetään räjähdepanos ja joita lennätetään tuhoamaan vihollisen ajoneuvoja ja sotilaita. Droonien taitava käyttö on ollut tärkeä etu taisteluissa lukumääräisesti ylivoimaista vihollista vastaan. Pitkä sota on surmannut tuhansia ukrainalaisia sotilaita ja kymmenet tuhannet ovat vammautuneet. Raastava väsymys kalvaa rintamajoukkoja. Jokaöiset lennokki- ja ohjushyökkäykset, ja sähköverkon tuhot, piinaavat Ukrainan kaupunkien asukkaita.
Syyskuussa vuonna 2022 Venäjä järjesti miehittämillään Ukrainan alueilla poliittisen näytelmän, missä miehitysalueet pyysivät saada liittyä Venäjään. Presidentti Vladimir Putin allekirjoitti julistukset siitä, että miehitetyt Donetskin, Luhanskin, Hersonin ja Zaporižžjan alueet oli liitetty osaksi Venäjää. Lokakuussa vuonna 2022 Venäjä aloitti järjestelmälliset pommitukset Ukrainan sähköntuotannon ja -jakelun katkaisemiseksi. Ilmahyökkäyksissä käytetään ohjuksia, liitopommeja ja Iranin toimittamia taistelulennokkeja. Sota jatkuu kiivaana. Viimeksi kuluneiden kahden vuoden aikana Venäjä on yrittänyt laajentaa miehitysaluettaan Itä- ja Etelä-Ukrainassa. Vuonna 2023 Ukraina yritti vastahyökkäystä ajaakseen venäläisjoukkoja vallatuilta alueilta. Venäjän miinoitukset ja tykistöylivoima torjuivat yrityksen. Vuonna 2024 Venäjä on hyökännyt välittämättä raskaista tappioista. Länsieurooppalaiset ja pohjoisamerikkalaiset sotilasasiantuntijat arvioivat vuoden lopulla, että 600 000 venäläistä sotilasta on kuollut tai vammautunut. Venäjällä on enemmän ammuksia ja sotilaita kuin Ukrainalla. Vuonna 2024 Venäjä valtasi Ukrainalta neljä tuhatta neliökilometriä maata. Rintamalinja on siirtynyt, mutta kokonaistilanteessa muutokset ovat olleet pieniä. Venäjä käy armotonta tuhoamissotaa, missä tavoitteena on kuluttaa Ukrainan voimat loppuun.
Elokuussa vuonna 2024 Ukrainan armeija hyökkäsi rajan yli Venäjän Kurskin alueelle. Ukrainan joukot ovat toistaiseksi torjuneet Venäjän vastahyökkäykset. Venäjälle ja presidentti Putinille olisi poliittisesti hyvin tärkeää ajaa ukrainalaiset pois Venäjän alueelta. Ukraina pyrkii osoittamaan, että Venäjä ei voi voittaa sotaa. Ukraina on tehnyt useita ohjus- ja lennokki-iskuja syvälle Venäjän sisämaahan. Iskuissa on tuhottu polttoaine- ja ammusvarastoja, junia, ilmatorjunta-asemia ja Venäjän armeijan alueellisia komentokeskuksia. Venäjän öljynjalostamoissa on sytytetty suuria tulipaloja. Vuoden 2024 lopulla Venäjän armeija menetti usean viikon aikana yli tuhat sotilasta päivässä. Venäjä pyysi ase- ja sotilasapua Pohjois-Koreasta. Kurskin alueella Venäjän apuna on nyt yli kymmenen tuhatta pohjoiskorealaista sotilasta. Venäjä on värvännyt satoja ulkomaalaisia palkkasotilaita Lähi-Idästä, Afrikasta, Intiasta ja Nepalista.
Sota ja Eurooppa
Venäjän hyökkäys Ukrainaan ravisteli Euroopan rauhantilaa. Euroopan maat käyttävät nyt entistä enemmän rahaa asevoimiensa vahvistamiseen. Valtiot varautuvat mahdollisiin häirintäiskuihin, joihin voivat kuulua merikaapelien katkaiseminen, lentoliikenteen estäminen sekä sähkö- ja vesilaitoksiin kohdistuva haitanteko. Suomi ja Ruotsi ovat liittyneet läntiseen sotilasliittoon Natoon vahvistaakseen turvallisuuttaan. ”Voisiko kuvitella suurempaa turvallisuusympäristömme muutosta kuin naapurivaltion suurhyökkäys lähialueillamme?” Näin kysyi silloinen ulkoministeri Pekka Haavisto vuonna 2022. Ukraina ja monet läntiset kansainvälisen politiikan asiantuntijat ovat korostaneet, että jos Venäjä voittaa aloittamansa sodan, maan valtapiirin laajentamiseen pyrkivä presidentti Putin jatkaa pian sen jälkeen kohti seuraavia tavoitteita.
Venäjä on vahvistanut otettaan diktaattori Aljaksandr Lukašenkan hallitsemasta Valko-Venäjästä, jota Venäjä on jo käyttänyt tukialueenaan hyökätessään Ukrainaan. Moldovassa Romanian ja Ukrainan välissä Venäjän lähettämät asejoukot tukevat Transnistrian itsenäisyysmielisiä, jotka haluavat irtautua kokonaan Moldovasta. Vuonna 2008 Venäjän joukot taistelivat Georgian armeijaa vastaan suojellakseen Etelä-Ossetian kapinallisia. Venäjä tunnusti Georgiasta irtautuneet Abhasian ja Etelä-Ossetian alueet itsenäisiksi valtioiksi. Baltian maat Viro, Latvia ja Liettua varoittavat, että Putinin halu laajentaa Venäjän valtaa on vakava uhka EU:n itäisille jäsenmaille. Viron puolustustutkimuskeskuksen apulaisjohtaja Kristi Raik muistuttaa, että Venäjä ei ole luopunut etupiiriajattelusta. ”Venäjä on maa, jonka pitää alistaa naapureitaan kokeakseen olonsa turvalliseksi. Tämän se tekee tarvittaessa käyttämällä voimaa.”, Raik totesi Demokraatti-lehdelle antamassaan haastattelussa.
Ennen Ukrainan sotaa lähes puolet EU-maihin tuodusta maakaasusta tuli Venäjältä. Venäjä on toimittanut Euroopan maille ja niiden joukossa Suomellekin myös öljyä, alumiinia ja uraania. Pyhäjoelle suunnitellussa ydinvoimalan rakennushankkeessa voimalan toimittajana ja energiayhtiö Fennovoiman osaomistajana oli venäläinen valtionyhtiö Rosatom, joka vuonna 2022 otti voimakeinoin haltuunsa Ukrainan Zaporižžjan ydinvoimalan. Ukrainan sota on pakottanut Euroopan vähentämään riippuvuutta Venäjän energiasta. Alankomaat, Belgia ja Norja ovat varoittaneet, että Venäjä voi suunnitella iskuja eurooppalaista energiantuotantoa vastaan. Euroopan Unioni on kohdistanut Venäjään taloudellisia pakotteita. Yli tuhat suurta pohjoisamerikkalaista, japanilaista ja eurooppalaista yritystä on lopettanut toimintansa Venäjällä. EU on jäädyttänyt lähes 200 miljardin euron arvosta Venäjän keskuspankin varoja. Kaikkiaan kansainväliset pakotteet ovat jäädyttäneet noin puolet Venäjän valuuttavarannosta. Jäädytetyt varat ovat talletuksia, joita on säilytetty pankkitileillä Venäjän ulkopuolella.
Venäjän sotateollisuus tarvitsee ulkomaista elektroniikkaa. Kiina on Venäjän tärkein kauppakumppani. Venäjä kiertää länsimaiden kauppapakotteita etsimällä yhteistyökumppaneita, joiden kautta tuotannossa ja asejärjestelmissä käytettäviä tarvikkeita, osia ja laitteita voidaan toimittaa maahan. Yhdysvaltojen ja EU:n viranomaisten mukaan Venäjää ovat auttaneet esimerkiksi Bulgariassa, Kyproksella, Singaporessa ja Israelissa toimivat yksityiset yritykset. Suomalaiset yritykset ovat toimittaneet mahdollisten venäläisten ostajien laite- ja tarviketilauksia Venäjän naapurimaihin, esimerkiksi Kazakstaniin, mistä sikäläiset yritykset ovat lähettäneet tuotteet Venäjälle.
Eurooppa ei ole yksimielinen suhteissaan Venäjään ja Ukrainaan. Unkarin pääministeri Viktor Orban on läheisissä väleissä Venäjän kanssa. Unkari tarvitsee Venäjän öljyä ja kaasua. Orbanin hallituksen aikana Unkari on myös lisännyt talousyhteistyötä Kiinan kanssa. Slovakian pääministeri Robert Fico on käynyt Moskovassa tapaamassa Vladimir Putinia. Slovakia on vuosien ajan ostanut Venäjän maakaasua. Vuonna 2024 kaasun toimittaminen katkesi, koska Ukraina kieltäytyi uudistamasta kaasuputkisopimusta, joka on mahdollistanut Venäjän kaasun viemisen Slovakiaan Ukrainan halki kulkevan putkiston kautta. Tultuaan pääministeriksi vuonna 2023 Fico lopetti Slovakian avun Ukrainalle.
Suomelle Ukrainan tukeminen on tärkeä asia. Vuodesta 2022 alkaen Suomi on antanut Ukrainalle puolustustarvikeapua kahdella miljardilla eurolla, ja muunlaista apua lähes miljardilla eurolla. Vuonna 2024 presidentti Alexander Stubb allekirjoitti yhdessä Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyin kanssa Suomen ja Ukrainan välisen turvallisuusyhteistyösopimuksen. Turvallisuussitoumusten tarkoitus on antaa laaja-alaista tukea Ukrainan puolustuskyvylle ja auttaa Ukrainan EU- ja Nato-jäsenyyttä edistäviä uudistuksia.
Tuleeko rauha
Vuoden 2024 lopulla, vaalikampanjansa aikana, Yhdysvaltojen republikaanien presidenttiehdokas Donald Trump lupasi lopettaa Ukrainan sodan yhdessä vuorokaudessa. Trump valittiin Yhdysvaltojen presidentiksi. Hänen uskotaan vähentävän Yhdysvaltojen sotilasapua Ukrainalle. Suuri osa läntisen Euroopan maista aikoo jatkaa Ukrainan tukemista. Ranskan presidentti Emmanuel Macron on kuitenkin huomauttanut, että Ukrainan olisi syytä valmistautua siihen, että Venäjän miehittämiä alueita jää hyökkääjän haltuun, kun rauha solmitaan. Vuoden 2025 alussa monet Ukrainan tilannetta seuraavat asiantuntijat alkoivat olla sitä mieltä, että neuvottelujen aika on lähestymässä. Venäjä ei ole pystynyt murtamaan Ukrainaa, eivätkä Ukrainan voimat riitä venäläisjoukkojen poistamiseen vallatuilta alueilta.
Ukraina ei luota Venäjään. Vuonna 1994 Venäjä allekirjoitti Budapestin sopimuksen. Tässä sopimuksessa Venäjä sitoutui kunnioittamaan Ukrainan rajoja. Krimin niemimaa ja muut Venäjän nyt valtaamat alueet olivat sopimusta solmittaessa osa Ukrainaa. Venäjän hallitus on ilmoittanut, että se ei ole kiinnostunut rauhanneuvotteluista, ellei neuvotteluissa tunnusteta Venäjän oikeutta Ukrainasta liittämiinsä alueisiin. Ukraina uskoo, että Venäjä vain käyttäisi hyväkseen tulitaukoa tai rauhaa, toipuakseen ja varustautuakseen seuraavaan hyökkäykseen. Ukraina kaipaa turvatakuita. Naton jäsenyys voisi tuoda turvaa, mutta Nato ei ole vielä avannut ovea Ukrainalle. Vuonna 1994 Yhdysvallat ja Iso-Britannia asettuivat Budapestin sopimuksen takaajiksi. Kaksikymmentä vuotta myöhemmin Venäjä kaappasi Krimin sekä osia Donetskista ja Luhanskista, eikä Ukrainan koskemattomuuden takaajavaltioista ollut silloin apua.
Ukrainan sodan lopettamiseen pyrkivissä neuvotteluissa ehdottomasti oleellisin asia olisi se, kuinka estetään Venäjän uusi hyökkäys sitten, kun tulitauko tai rauha on mahdollisesti solmittu. Käytännössä tähän kysymykseen ei saada vastausta Venäjältä, vaan Ukrainan liittolaisten on ratkaistava, millaisia todellisia ja vaikuttavia takuita Ukrainalle voidaan antaa rauhansopimuksen jälkeisestä turvallisuudesta. Vuoden 2025 alussa Ranskan presidentti Macron ja Ukrainan presidentti Zelenskyi keskustelivat siitä, voisivatko Länsi-Euroopan maat lähettää Ukrainaan rauhanturvaajia, jos neuvottelut Venäjän kanssa käynnistyisivät ja niissä päästäisiin sopimukseen tulitauosta. Presidentti Trumpin nimittämä Ukrainan ja Venäjän asioiden erityislähettiläs, eläkkeellä oleva kenraali Keith Kellogg arvioi tammikuussa vuonna 2025, että rauhanneuvottelut voivat alkaa kevään kuluessa. Ainoastaan Yhdysvallat kykenee lopulta tarjoamaan Ukrainan tarvitseman sotilaallisen turvatakuun, jos siihen on tahtoa. Nähtäväksi jää, suostuuko Venäjä neuvottelemaan sodan lopettamisesta.
Ukraina katsoo länteen
Ennen sotaa ukrainalaisilla oli läheinen suhde Venäjään. Hieman alle kolmasosalla ukrainalaisista kotikieli on ollut venäjä. Ukrainan itäosien lääneissä enemmistö asukkaista on venäjänkielisiä. Ukrainan länsiosissa osa venäjänkielisestä ja kaksikielisestä väestöstä on lakannut käyttämästä venäjän kieltä Venäjän hyökkäyksen jälkeen. Vuonna 2022 venäjä oli kotikielenä viidesosalla kaikista ukrainalaisista. Ukrainan ja Venäjän historia ja kulttuuri ovat kietoutuneet toisiinsa monin tavoin vuosisatojen ajan.
Vanhimman ukrainalaisuuden ja venäläisyyden yhteiseksi esikuvaksi on usein nostettu Kiovan Rus, suuri ja vauras valtakunta, joka 900-luvulla ulottui Mustaltamereltä Pohjoiselle jäämerelle ja kävi kauppaa Persian kanssa. Kiovan valtakuntaan kuului slaavilaisia ja pohjoismaalaisia kansoja. 1600-luvun puolivälissä itäinen Ukraina ja Kiova liitettiin Venäjään. Länsi-Ukraina liitettiin Puola-Liettuaan. Ukraina itsenäistyi vuonna 1917. Vuonna 1920 Puola valloitti Kiovan. Ukraina jaettiin jälleen kahtia Puolan ja Venäjän kesken. Vuonna 1922 Ukrainasta tuli neuvostotasavalta, Neuvostoliiton osavaltio. Venäjän nykyisten johtajien mielestä Ukrainan tulisi edelleen kuulua venäläiseen valtapiiriin, niin kuin se kuului Neuvostoliiton aikana.
Toisen maailmansodan aikana Saksa miehitti Ukrainan. Sodan lopulla Neuvostoliitto valtasi maan ja liitti sen taas osakseen. Puolaan liitetty Länsi-Ukraina palautettiin osaksi Ukrainan neuvostotasavaltaa. Vuonna 1991 Neuvostoliitto hajosi ja Ukraina julistautui itsenäiseksi. 2010-luvulla Ukraina valmisteli kauppa- ja yhteistyösopimusta Euroopan Unionin kanssa. Vuonna 2013 venäläismielinen presidentti Viktor Janukovyts kieltäytyi allekirjoittamasta sopimusta. Sata tuhatta presidenttiin pettynyttä mielenosoittajaa lähti Kiovan kaduille ja Maidanin aukiolle. Poliisi ampui mielenosoittajia. Yhteenottojen jälkeen parlamentti erotti Janukovytsin. Ukraina suuntautui selvästi länteen etsien läheisempää suhdetta EU:n kanssa. Tähän liittyi iso tarve uudistaa vanhoja vallankäyttötapoja. Ukrainan valtionhallinnossa esiintyi lahjontaa, kavalluksia ja muita taloudellisia väärinkäytöksiä.
Vuonna 2014 Venäjä valtasi Krimin niemimaan sekä Ukrainan itäisiä venäjänkielisiä alueita Luhanskista ja Donetskista. Vallatun alueen rajalinjoilla jatkui vuosien ajan asemiinsa pureutunut sitkeä sota. Viidessä vuodessa tässä sodassa kuoli viisitoista tuhatta ihmistä. Venäläiset viranomaiset jakoivat Venäjän passeja Krimin, Luhanskin ja Donetskin asukkaille. Vuonna 2019 Volodymyr Zelenskyi valittiin Ukrainan presidentiksi. Zelenskyi on saanut oikeustieteen koulutuksen, mutta tehnyt ammattiuransa viihdealalla tuotantoyhtiönsä johtajana. Zelenskyi tuli suosituksi televisiosarjasta Kansan palvelija. Siinä hän esitti historianopettajaa, joka valitaan sattumalta presidentiksi. Zelenskyin valinta heijasti ukrainalaisten halua raikastaa maan politiikan käytäntöjä. Presidentiksi tultuaan Zelenskyi hajotti parlamentin. Seuranneissa vaaleissa Kansan palvelija -puolue sai enemmistön parlamentissa.
Vuonna 2022 Ukraina haki Euroopan Unionin jäsenyyttä ja se hyväksyttiin EU:n ehdokasmaaksi. Ukraina toivoo pääsevänsä myös läntisen sotilasliiton Naton jäseneksi. EU:n täysjäsenyydestä päättäminen saattaa kestää vuosia. Pyrkiessään EU:n jäseneksi Ukraina sitoutui kehittämään hyvää hallintoa ja rakentamaan valvontajärjestelmiä väärinkäytösten välttämiseksi. Euroopan tilintarkastustuomioistuin totesi erityiskertomuksessaan vuonna 2021, että laajamittainen korruptio oli Ukrainassa yhä keskeinen ongelma. Vuonna 2022 Euroopan komissio antoi Ukrainalle tunnustusta korruptiota tutkivan tuomioistuimen perustamisesta. EU on toivonut, että Ukraina rajoittaisi liike-elämän vaikuttajien rahavaltaa kansakunnan taloudessa, politiikassa ja yhteiskuntaelämässä. Oligarkkien valta on ollut uhka demokratialle ja se on estänyt läpinäkyvän julkishallinnon rakentamista.
Ydinaseiden uhka
Ukrainan sodan aikana Venäjän presidentti Vladimir Putin ja ulkoministeri Sergei Lavrov ovat monta kertaa muistuttaneet, että Venäjä on ydinasevalta. Venäjä on käyttänyt ydinasepelotetta kiristyksen välineenä estääkseen länsimaita antamasta Ukrainalle liian vaikuttavaa sotilasapua. Läntisten maiden sotilasapu Ukrainalle on jatkuvasti kasvanut ja Ukraina on kyennyt lyömään Venäjän armeijan joukkoja sekä puolustustaisteluissa että vastahyökkäyksissä. Vuonna 2024 Ukrainan joukot hyökkäsivät rajan yli Venäjän Kurskin alueelle. Taistelukenttien tappiot eivät vielä ole saaneet Venäjää vakavissaan suunnittelemaan ydinaseen käyttöä.
Kun Ukraina oli osa Neuvostoliittoa, siellä sijaitsevissa sotilastukikohdissa oli ydinaseita. Vuonna 1994, itsenäistymisensä jälkeen, Ukraina liittyi kansainväliseen ydinsulkusopimukseen ja luovutti alueelleen jääneet ydinkärjet Venäjälle purettaviksi. Ydinaseiden luovuttamisen vastineeksi Ukraina sai Venäjältä, Yhdysvalloilta ja Iso-Britannialta vakuutuksen maan itsenäisyyden ja rajojen kunnioittamisesta. Venäjä tunnusti, että Krimin niemimaakin on osa Ukrainaa. Ottaessaan haltuunsa Krimin ja muita Ukrainan alueita vuonna 2014 Venäjä rikkoi allekirjoittamansa sopimuksen.
Läntiset sotilastarkkailijat eivät ole nähneet Venäjällä merkkejä siitä, että maa olisi valmistautunut missään vaiheessa todella käyttämään ydinaseita. Toistaiseksi ydinasepuheiden tarkoituksena on ollut toimia pelotteina. Yhdysvallat ja Iso-Britannia ovat hyvin suorasanaisesti varottaneet Venäjää siitä, että ydinaseen käyttö johtaisi tuhoisiin vastatoimiin. Kiina ja Intiakin ovat pyrkineet hillitsemään Venäjän ydinaseuhkailua. Vuonna 2022 Venäjän joukot valtasivat Zaporižžjan ydinvoimalan. Voimalan sähkölinjat ovat vaurioituneet tykistötulessa. Reaktorit on sammutettu. Kansainvälisen atomienergiajärjestön IAEA:n mukaan sodankäynti ydinvoimalan alueella on vaarantanut ydinturvallisuuden. Reaktorien vahingoittuminen saattaisi aiheuttaa radioaktiivisten aineiden päästöjä, jotka voisivat uhata tuhansien ihmisten terveyttä.
Venäjän sotarikokset
Vuonna 2014 venäläinen ilmatorjuntaohjus pudotti Malaysia Airlinesin matkustajalentokoneen, joka lensi Itä-Ukrainan yli reittilennollaan Amsterdamista Kuala Lumpuriin. Kaikki koneen matkustajat ja miehistön jäsenet, yli 280 ihmistä, kuolivat turmassa. Surmansa saaneiden enemmistö oli hollantilaisia. Kansainvälinen rikostutkintaryhmä selvitti, että matkustajakoneen tuhoamisesta olivat vastuussa venäläiset tiedustelu-upseerit Igor Girkin ja Sergei Dubinsky sekä Donetskin alueen venäläismielisten kapinallisten johtajiin kuulunut ukrainalainen Leonid Hartšenko. Marraskuussa vuonna 2022 hollantilainen tuomioistuin määräsi Girkinin, Dubinskyn ja Hartšenkon poissaolevina elinkautiseen vankeuteen lentomatkustajien surmasta. Vuonna 2015 Venäjä esti alasampumisen tutkinnan YK:ssa turvallisuusneuvoston veto-oikeutensa nojalla.
YK:n kanssa läheisessä yhteistyössä toimiva Kansainvälinen rikostuomioistuin käynnisti vuonna 2022 tutkimuksen Ukrainassa tapahtuneista sotarikoksista ja rikoksista ihmisyyttä vastaan. YK:n ihmisoikeusneuvosto perusti itsenäisen kansainvälisen tutkijaryhmän selvittämään Venäjän hyökkäyksen aikaisia ihmisoikeusloukkauksia. Ihmisoikeusneuvosto vaati Venäjän armeijaa ja muita Venäjän tukemia joukkoja vetäytymään välittömästi Ukrainasta. YK nimitti kolme ihmisoikeuksien asiantuntijaa tutkimaan Venäjän hyökkäykseen liittyviä kansainvälisen oikeuden loukkauksia. YK:n Kansainvälinen tuomioistuin käski Venäjän lopettaa kaikki sotatoimensa Ukraniassa. YK:n pääsihteeri Antonio Guterres on tuominnut ukrainalaisten maakuntien liittämisen Venäjään. Guterresin mukaan nämä alueliitokset ovat laittomia ja kansainvälisen oikeuden vastaisia.
Venäjän armeijan vetäytyessä Butšasta Kiovan läheltä kaupungista löytyi satoja teloitettujen sotavankien ja siviilien ruumiita. Myöhemmin todisteita kidutuksista ja teloituksista on paljastunut lähes kaikkialta, missä Venäjän joukot ovat miehittäneet Ukrainan alueita. Venäjän yleinen sodankäynti on hyvin suuressa määrin suuntautunut siviiliväestöä vastaan. Kaupunkeja ja kyliä on hävitetty raskaalla ohjus- ja tykistötulella. Venäjä ei ole välittänyt siitä, surmaavatko sen ammukset ukrainalaisia sotilaita vai siviilejä. Venäjän sodankäynnin tavoitteena on ollut Ukrainan yhteiskunnan ja talouden tuhoaminen. Pommituksen kohteena on ollut erityisesti Ukrainan sähköntuotanto- ja jakelujärjestelmä.
Tuhansia ukrainalaisia lapsia on kuljetettu Venäjän valtaamilta alueilta Venäjälle. Lapsia on lastenkodeissa ja heitä on myös annettu venäläisiin perheisiin. Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö ETYJ on saanut tietoa yli kahdesta tuhannesta tällaisesta lapsikaappauksesta. Ukrainan viranomaisten tiedossa on lähes 20 000 lasta, jotka on viety Ukrainasta Venäjälle perheineen tai yksin. Pakkosiirrot miehitysalueilta loukkaavat lasten oikeuksia, ja ne luokitellaan sotarikoksiksi. Kansainvälinen rikostuomioistuin antoi vuonna 2023 määräyksen presidentti Vladimir Putinin sekä Venäjän lastenasioiden valtuutetun Maria Lvova-Belovan pidättämisestä. Rikostuomioistuin katsoi Putinin ja Lvova-Belovan syyllistyneen sotarikoksiin ukrainalaisten lasten kaappauksissa.
Ukrainan maatalousministeriö ja kansainväliset talousjulkaisut arvioivat, että Venäjä on ryöstänyt Ukrainasta kuusi miljoonaa tonnia viljaa. Venäjä on vienyt Ukrainasta varastettua vehnää ja ohraa Egyptiin, Iraniin, Irakiin, Saudi-Arabiaan, Syyriaan, Libanoniin, Yhdistyneisiin arabiemiirikuntiin ja Libyaan. Viljavarkauksien kokonaisarvo on noin miljardi euroa.
Aiheeseen liittyvät maat
Lue maaprofiilit konfliktiin liittyneistä maista: