Lippu

Keskeiset luvut ja tiedot

Pääkaupunki: Dhaka
Etniset ryhmät: Bengalit 98% väestöstä, lisäksi useita kymmeniä pieniä kansallisia vähemmistöryhmiä
Kieli: Bengali/bangla (virallinen kieli), vähemmistöryhmien kielet
Uskonto: Muslimit 88% (valtionuskonto), hindut 10%, muut ja uskonnottomat 2% (2020)
Väkiluku: 172 954 319 (2022)
Valtiomuoto: Tasavalta
Pinta-ala: 148 460 km2
Valuutta: Bangladeshin taka
BKT per asukas: 7 395 Ostovoimapariteetti $
Kansallispäivä: 26. maaliskuuta

Maantiede

Bangladesh on Etelä-Aasiassa Bengalinlahden rannikolla. Lahden itärannalla Bangladeshin eteläiset osat kurkottavat pitkänä kielekkeenä Myanmarin rajoille. Tällä rannikkokielekkeellä on yli sadan kilometrin pituinen hieno hiekkaranta. Intia kiertyy lännessä, pohjoisessa ja idässä Bangladeshin rajanaapuriksi. Suurin osa Bangladeshista on alavaa suistoa. Vain maan pohjoisimmassa kärjessä ja kaakkoisosassa on kukkuloita ja ylänköä. Korkeimmat kukkulat ovat kaakossa, Chittagongissa. Ne kohoavat noin tuhat metriä merenpinnan yläpuolelle. Bangladeshissa on lämmin ja kostea ilmasto. Voimakkain sadekausi ajoittuu kesäkuusta lokakuuhun.

Bangladeshin halki virtaa kymmeniä jokia. Bengalinlahden rannikko on repaleinen jokien suista, niemistä ja liejusaarista. Suurin suisto on Padma- ja Meghnajokien yhteisellä alajuoksulla. Padma on Bangladeshin isoin joki. Se on Gangesin sivuhaara. Joki kiemurtelee pohjoisesta Intian rajalta etelään laskeakseen mereen leveänä vesivyönä. Bengalinlahden liepeillä Intiassa ja Bangladeshissa on maailman suurin mangrovemetsä. Mangrovepuut kasvavat matalien rantavesien hiekassa ja liejussa. Ne sietävät makean veden ja suolaveden vaihtelua. Sundarbanien mangrovemetsissä elää tiikereitä, kauriita ja kalastajakissoja. Suistomaiden kosteikot ovat lintujen talvehtimisalueita.

Bangladeshilla on valtavia ympäristöhaasteita. Monsuunikauden sateet aiheuttavat tulvia, jotka voivat peittää puolet maasta veden alle. Voimakkaita myrskyjä esiintyy lähes joka vuosi. Vuorovesiaallot kuluttavat rantamaita ja aiheuttavat yhdyskunnille vahinkoja matalalla rannikolla. Suurin osa Bangladeshin maasta on alle viisi metriä meren pinnan yläpuolella. Meren pinnan kohoaminen uhkaa alavimpia maita ja edistää maaperän suolaantumista. Kuivien kausien aikana monilla seuduilla on niukasti juoma- ja kasteluvettä. Bengalinlahden kalakannat vähenevät liikapyynnin takia. Maailmanpankki arvioi, että alle 15% Bangladeshin pinta-alasta on metsiä. Maa on tiheään asuttu.

Vuonna 2021 kaksi kolmasosaa Bangladeshin sähköstä tuotettiin kaasulla. Öljyn ja hiilen osuus oli yli 30%. Uusiutuvien energianlähteiden osuus oli alle kaksi prosenttia. Ilmansaasteet aiheuttavat ihmisille terveyshaittoja erityisesti pääkaupungissa Dhakassa, jonka metropolialueella elää yli 23 miljoonaa ihmistä. Metropolialueeseen kuuluvat itse suurkaupunki, sen esikaupungit ja niiden lähivyöhyke.

Historia

Intian niemimaalla on elänyt ihmisiä yli sata tuhatta vuotta sitten. Asutus on levinnyt useina aaltoina pitkän ajan kuluessa. Bangladeshin jokivarsilla on kasvatettu riisiä yli 4000 vuotta sitten. 2000 vuotta sitten jokilaaksoissa oli jo useita suuria kaupunkeja. Nykyisen Bangladeshin seudulla on asunut monia eri kansoja. 700-luvulla alueella syntyi Palan kuningaskunta. Palan hallitsijat olivat uskonnoltaan buddhalaisia. 1100-luvulla nykyisen Dhakan seutuja hallitsi uskonnoltaan hindulainen Devan kuningassuku.

1200-luvulla islamin usko alkoi levitä Bangladeshiin. 1200-luvulta 1500-luvulle asti islamilainen Delhin sulttaanikunta hallitsi laajaa osaa Intian niemimaasta. Bangladeshin alueella oli Bengalin sulttaanikunta, jonka hallitsijat olivat nimellisesti Delhin alaisia. Bengalin sulttaanikunnalla oli kuitenkin vahvoja johtajia, jotka toimivat itsenäisesti ja laajensivat aluettaan. Bengalin sulttaanit pitivät yllä suhteita Kiinaan, Persiaan ja Egyptin abbasidien kalifaattiin. Bengalin sulttaanikunta oli suurimmillaan 1500-luvulla. Bengaliin asettui portugalilaisia kauppiaita. Bengalin laivat kuljettivat riisiä Bruneihin ja Sumatralle. Sulttaanikunta myi ulkomaille myös kankaita, helmiä, silkkiäispuiden kuidusta valmistettua mulperipaperia ja hienoa puuvillakangasta, musliinia. Bengalin sulttaanikunta oli vauras kauppavaltio.

1600-luvulla Iso-Britannia alkoi ulottaa valtaansa Bengalin alueelle perustamalla kauppa-asemia ja satamia. 1700-luvun puolivälissä Bangladesh alistettiin brittiläiseksi siirtomaaksi. Siirtomaavallan aikana Bangladeshin tuotanto ja talous palvelivat Iso-Britannian tarpeita. Bengalissa kukoistanut kangas- ja vaateteollisuus hiipui. Bangladeshin pohjoisosissa viljeltiin tupakkaa brittiläisille yhtiöille. Maan länsiosat tuottivat silkkiä ja sokeriruokoa. Idässä kasvatettiin juuttia. Hallitessaan Intiaa isona siirtomaanaan Iso-Britannia käytti hallintonsa apuna hindulaisia paikallisjohtajia. Hindistä tehtiin hallinnon virallinen kieli. Vuonna 1905 Bengalin alue jaettiin kahteen osaan, hinduenemmistöiseen Länsi-Bengaliin, jonka pääkaupunki oli Kalkutta ja muslimienemmistöiseen Itä-Bengaliin, jonka pääkaupunki oli Dhaka. Vuonna 1906 Dhakassa perustettiin Muslimiliitto Intian muslimien etuja ajavaksi puolueeksi.

Vuonna 1947 brittiläinen siirtomaavalta päättyi Intian niemimaalla. Entinen iso siirtomaa jaettiin kahdeksi itsenäiseksi valtioksi: Intiaksi ja Pakistaniksi. Pakistan muodostettiin brittiläisen Intian muslimienemmistöisistä osista. Muslimiliitto oli uskontoperusteisen jaon kannalla. Syntyessään Pakistan oli kaksiosainen maa. Länsi-Pakistan sijaitsi Intian länsipuolella ja Itä-Pakistan itäpuolella. Länsi-Pakistanin valtakieli oli urdu. Itä-Pakistanissa puhuttiin bengalia. Kieliriita ja erimielisyydet vallankäytöstä repivät kuilun Länsi- ja Itä-Pakistanin välille. Idässä äänestäjät hylkäsivät Pakistania hallinneen Muslimiliiton ja antoivat tukensa bengalilaista kansallismielisyyttä ajavalle Awamiliitolle.

Vuonna 1970 Awamiliitto voitti itselleen enemmistön koko Pakistanin parlamentissa. Länsi-Pakistanin johtajat eivät hyväksyneet Awamiliittoa johtavan Sheikh Mujibur Rahmanin hanketta, jonka mukaan Pakistanista olisi tehtävä liittovaltio. Maaliskuussa vuonna 1971 Länsi-Pakistanin armeija alkoi tukahduttaa Itä-Pakistanissa levinnyttä itsehallintoliikettä. Itä-Pakistan julistautui itsenäiseksi Bangladeshin valtioksi. Awamiliiton johtajat perustivat Intiaan Bangladeshin väliaikaisen hallituksen. Pakistanin armeijan ja Bangladeshin itsenäisyysmielisten joukkojen välillä alkoi sota. Kymmenen miljoonaa bangladeshilaista pakeni Intiaan. Intia asettui tukemaan Bangladeshia. Intian sotavoimien väliintulo ratkaisi itsenäisyystaistelun. Pakistanin armeija antautui. Sodassa kuoli yli puoli miljoonaa ihmistä. Vuoden 1972 alussa, sodan päätyttyä, Bangladesh vahvisti itsenäisyytensä. Vuonna 1974 uusi valtio hyväksyttiin YK:n jäseneksi.

Yhteiskunta ja politiikka

Itsenäisyyden alkuvuosina vuodesta 1972 lähtien Bangladeshia hallitsi Mujibur Rahmanin Awamiliitto. Maasta tuli yksipuoluejärjestelmä. Vuonna 1975 pääministeri Mujibur Rahman surmattiin, kun armeija kaappasi vallan. Sen jälkeen, vuoteen 1991 asti, Bangladeshissa oli useita vallankaappauksia ja sotilaiden johtamia hallituksia. Maailman demokratian tilaa seuraavan Freedom House-järjestön mukaan Bangladesh on nykyisin osittain vapaa maa. Maassa on 350-jäseninen parlamentti. Kansanedustajista 300 valitaan yleisillä vaaleilla viiden vuoden välein. Puolueet nimittävät lisäksi parlamenttiin 50 naisedustajaa. Kunkin puolueen naisedustajien lukumäärä määrittyy niiden ääniosuuden mukaan. Parlamentti valitsee presidentin, joka toimii muodollisena valtionpäämiehenä. Varsinainen poliittinen toimeenpanovalta on kuitenkin pääministerin johtamalla hallituksella. Vuonna 2018 parlamenttivaalit voitti Awamiliitto. Pääministerinä jatkoi Hasina Wazed. Hän on ollut pääministerinä vuodesta 2009 asti. Hän on Mujibur Rahmanin tytär.

Vuonna 2007 Hasina Wazedia vastaan nostettiin syytteitä lahjusten vastaanottamisesta, mutta syytteet peruttiin. Viime vuosina Bangladeshin oppositiopuolueet ovat syyttäneet hallituspuoluetta vastustajien painostamisesta ja mielipidevapauksien loukkaamisesta. Vuonna 2023 suuren päivälehden toimittaja vangittiin, koska hän kirjoitti lehteen jutun siitä, että ruoka on kallista. Ennen vuoden 2018 vaaleja hallituksen ja opposition kannattajien välillä oli väkivaltaisia yhteenottoja, joissa kuoli 25 ihmistä. Oppositiopuolueiden ehdokkaita pidätettiin. Hävinneet puolueet ovat pitäneet vaaleja epärehellisinä. Seuraavat parlamenttivaalit järjestetään vuoden 2024 tammikuussa. Bangladeshin nykyisessä parlamentissa on 277 miestä ja 73 naista. Naisille varatun 50 edustajan kiintiön ulkopuolelta parlamenttiin valittiin siis vain 23 naista. Yhteiskunnan vanhoilliset asenteet haittaavat naisten osallistumista politiikkaan. Bangladeshin kahta suurinta puoluetta johtavat naiset: Awamiliittoa Hasina Wazed ja keskustaoikeistolaista Kansallispuoluetta Khaleda Zia. Khaleda Ziakin on aikaisemmin ollut pääministerinä.

Bangladeshin julkishallinnossa on esiintynyt paljon väärinkäytöksiä. Suurten puolueiden päättäjät ja heidän perheenjäsenensä ovat ottaneet vastaan miljoonien eurojen lahjuksia yksityisiltä yrityksiltä. Vuonna 2020 hyvään hallintoon liittyviä kysymyksiä seuraava Transparency International paljasti, että Bangladeshin vientiyrityksissä oli esiintynyt petoksia ja rahanpesua yli 10 miljardin euron arvosta. Korruptio haittaa Bangladeshin yhteiskunnallista ja taloudellista kehitystä. Viime vuosien aikana tekstiili- ja vaateteollisuus on ollut talouskasvun vetäjä. Maailman suuret muotitalot käyttävät hyväkseen Bangladeshin alhaista palkkatasoa ja heikkoa työolojen valvontaa. Kalliita merkkivaatteita valmistavat työntekijät ansaitsevat alle sata euroa kuukaudessa ja tekevät pitkiä päiviä huonoissa tiloissa. Vuonna 2013 yli tuhat työntekijää kuoli ja kaksi tuhatta loukkaantui, kun Rana Plazan vaatetehtaan rakennus romahti Dhakassa. Sortuneessa tehtaassa valmistettiin vaatteita eurooppalaisille ja pohjoisamerikkalaisille muotiliikkeille.

Bangladesh on yksi maailman suurimmista pakolaisten vastaanottajista. Vuonna 2023 Bangladeshin pakolaisleireillä elää yli 900.000 Myanmarin rohingya-väestöön kuuluvaa pakolaista.

Talous ja kaupankäynti

Maailmanpankki luokittelee Bangladeshin alemman keskitulotason maaksi. Koko 2000-luvun ajan Bangladeshin talous on kasvanut suhteellisen nopeasti. Maailmanpankki arvioi, että kansantalouden koko on kolminkertaistunut kymmenessä vuodessa. Aasian kehityspankin mukaan viidesosa Bangladeshin asukkaista eli köyhyydessä vuonna 2019. Vuonna 2000 köyhien osuus oli lähes puolet väestöstä. Vuonna 2019 38% työvoimasta sai toimeentulon maataloudesta, 21% toimi teollisuuden tehtävissä ja 41% työskenteli palvelualoilla. Maatalouden päätuote on riisi. Se on bangladeshilaisten peruselintarvike. Viljelijät kasvattavat myös maissia, papuja, vehnää, perunoita, vihanneksia, hedelmiä, mauste- ja öljykasveja sekä juuttia. Maaseudulla on paljon pieniä kutomoja ja käsityöläisiä, jotka valmistavat kankaita ja neuleita.

Bangladeshissa on paljon vaatetehtaita ja nahka-alan yrityksiä. Suuret vaatetehtaat toimivat isojen kansainvälisten muotiliikkeiden tuotevalmistajina. Bangadesh on yksi maailman suurimmista tekstiilien ja vaatteiden viejistä. Valtaosa maan tekstiili- ja vaatepajoista on kuitenkin pienyrityksiä, joiden tuotteet menevät paikallisille markkinoille. Lapsityövoimaa käytetään paljon. Vuonna 2017 esimerkiksi Keraniganjin kaupungin työolojen tutkijat totesivat, että yli kolmasosa kaikista tekstiili- ja vaatepajojen työntekijöistä oli alle 18-vuotiaita.

Vuonna 2021 Bangladeshin viennin kokonaisarvo oli 52 miljardia euroa. Tuonnin arvo oli 77 miljardia euroa. Vaatteiden viennin osuus oli yli 70% kaikista vientituloista. Muita vientituotteita olivat jalkineet, kasviöljyt, lääkkeet, köydet ja kuidut, kala, ravut ja romumetalli. Tärkeimpiä vientimaita olivat Yhdysvallat, Saksa, Espanja, Iso-Britannia, Puola, Ranska ja Intia. Suurimmat tuontimaat olivat Kiina, Intia, Singapore, Indonesia ja Yhdysvallat. Vuonna 2019 Bangladeshissa kävi 320.000 ulkomaalaista matkailijaa ja turismin tuottamat tulot olivat lähes 400 miljoonaa euroa. Vuonna 2021 ulkomailla työskentelevät bangladeshilaiset lähettivät kotimaahan yhteensä yli 22 miljardia euroa.