Lippu

Keskeiset luvut ja tiedot

Pääkaupunki: Peking
Etniset ryhmät: Han-kiinalaiset 92%, lisäksi 56 tunnustettua etnistä ryhmää ja useita kymmeniä tunnustamattomia vähemmistöryhmiä, joihin kuuluu yhteensä 8% väestöstä (2021)
Kieli: Mandariinikiina (virallinen kieli), yue (Kantonin kiina), wu (Shanghain kiina), minbei, minnan, lisäksi kymmeniä vähemmistökieliä, joista jotkut ovat virallisia kieliä omilla alueillaan
Uskonto: Uskonnottomat 52%, kansanuskonnot 22%, buddhalaiset 18%, kristityt 5%, muslimit 2%, muut 1% (2021)
Väkiluku: 1 425 671 352 (2023)
Valtiomuoto: Kommunistipuolueen hallitsema kansantasavalta, yksipuoluejärjestelmä
Pinta-ala: 9 562 910 km²
Valuutta: Kiinan yuan/renminbi, Hongkongissa myös Hongkongin dollari, Macaossa pataca
BKT per asukas: 21 476 Ostovoimapariteetti $
Kansallispäivä: 1. lokakuuta

Maantiede

Kiina on Itä-Aasiassa Tyynenmeren rannalla. Kiina on Aasian suurin maa. Se on pinta-alaltaan melkein Euroopan kokoinen. Kiina oli pitkään maailman väkirikkain maa. Intian väestömäärä ohitti Kiinan vuonna 2023. Kiinassa on mahtavia vuoristoja. Luoteis-Kiinassa on Tiibetin ylänkö. Se on maailman suurin ylätasanko. Tiibetin ylängön eteläpuolella kohoaa Himalajan vuoristo. Sen korkein huippu Mount Everest (8848 m) on Kiinan ja Nepalin rajalla. Tiibetin ylängön pohjoisella reunalla on Kunlunin vuoristo. Siellä huiput kohoavat seitsemän kilometriä meren pinnan yläpuolelle.

Kiinan luoteisosa on kuivaa, alavaa maata. Siellä on laajoja painaumia ja hiekka-aavikoita. Tarimin altaan alueella ovat Kiinan runsaimmat tunnetut öljy- ja kaasuesiintymät. Kiinan itäosissa on mäkien ja kukkuloiden poimuttamia tasankoja sekä suuria jokilaaksoja. Kiinassa on tuhansia jokia. Joet ovat aina olleet tärkeitä kulkuväyliä. Niiden varsilla on hedelmällisiä viljelymaita. Suurin osa Kiinan väestöstä elää tasangoilla ja jokilaaksoissa. Vuoriseudut ovat harvaan asuttuja.

Kiinassa on erilaisia ilmastoalueita. Koko maassa kesät ovat lämpimiä. Etelässä talvet ovat leutoja, mutta maan pohjoisosissa talvella on kovia pakkasia. Kaakkoisrannikolla sateet ovat erittäin runsaita. Sisämaassa ilmasto on kuiva. Kiinan keskiosien vuorilla kasvaa bambumetsiä. Niissä elää jättiläispandoja, joita varten on perustettu suuri suojelualue. Pandakanta on vahvistunut suojelun ansiosta. Wuyin vuoret nousevat Etelä-Kiinan jokilaaksoista suoraseinäisinä harmaina pilareina. Jokilaaksoissa kasvaa rehevää monilajista lehtimetsää. Siellä elää puuleopardeja, makakiapinoita, kauriita ja muurahaiskäpyjä. Rinteillä kasvatetaan teetä.

Kiina on valtava maa, jonka eri osissa luonnonolot vaihtelevat. Kullakin seudulla on oma paikalliseen ilmastoon sopeutunut kasvillisuutensa ja eläimistönsä. Kaikkialla Kiinassa alkuperäinen luonto on uhanalainen. Tiikerit, karhut, leopardit ja monet apinalajit on metsästetty sukupuuton partaalle. Delfiini- ja valaskannat ovat myös pienentyneet huolestuttavasti. Lähes neljäsosa Kiinan pinta-alasta on metsämaita. Näistä suurin osa on puuteollisuutta varten istutettua metsää. Kiina tuo teollisuutensa käyttöön paljon jalopuuta muista Aasian maista ja Afrikasta. Kaksi kolmasosaa maailman trooppisten puulajien viennistä suuntautuu Kiinaan. Kiina on maailman suurin muovijätteen tuottaja. Kolmasosa kansainvälisten markkinoiden kertakäyttömuoveista valmistetaan Kiinassa, Vuonna 2020 Kiina päästi ympäristöön 60 miljoonaa tonnia muovijätettä.

Vuonna 2021 yli puolet Kiinan kuluttamasta energiasta tuotettiin kivihiilellä. Öljyn osuus oli 20% ja kaasun 8%. Uusiutuvien energianlähteiden käyttö oli vähäistä. Vesivoiman osuus oli 8%, tuulivoiman 4% ja aurinkovoiman 2%. Hieman yli 2% energiasta tuotettiin ydinvoimalla. Vuonna 2023 Kiinassa oli 60 yli kahden miljoonan asukkaan kaupunkia. Monissa Kiinan kaupungeissa ilmansaasteet aiheuttavat ihmisille vakavia terveysongelmia. Asiantuntija-arvioiden mukaan 90% pohjavesistä on likaantunut. Vesiä saastuttavat yhdyskuntajätteet, teollisuuden päästöt sekä maatalouden lannoitteet ja torjunta-aineet. Kiinan eri osissa sekä yhdyskunnat että maatalous ovat viime vuosina kärsineet veden puutteesta. Ilmastonmuutos voi pahentaa Kiinaa uhkaavaa vesikriisiä. Pitkäaikainen viljely ja laiduntaminen ovat kuluttaneet parhaita maatalousmaita. Kuivilla alueilla maan kuluminen edistää aavikoitumista.

Historia

Kiinassa on asunut esi-ihmisiä jo satoja tuhansia vuosia sitten. Kalkkikiviluolista Pekingin läheltä on löydetty pystyihmisen luita. Pystyihmisen alalaji on nimetty Pekingin ihmiseksi. Nykyihmiset tulivat Kiinaan kymmeniä tuhansia vuosia sitten. Varhaisasukkaat olivat metsästäjiä ja keräilijöitä. Kiinan Keltaisenjoen laaksossa kasvatettiin hirssiä jo 9000 vuotta sitten. Riisin viljely alkoi Jangtsejoen varrella 8000 vuotta sitten. Keski-Kiinassa Jiahussa on 7000 vuotta vanhan maalaiskylän jäänteitä. Kylässä asui satoja ihmisiä. He viljelivät maata ja kasvattivat karjaa. He valmistivat viiniä riisistä ja hunajasta. He soittivat kurjenluista tehtyjä huiluja. He kaiversivat kirjoitusmerkkejä luuesineisiin ja simpukankuoriin.

5000 vuotta sitten Kiinassa rakennettiin kaupunkeja. Rinteitä porrastettiin terasseiksi riisin viljelyä varten. Viljelmillä käytettiin kastelua. Kiinalaiset osasivat valmistaa silkkiä. Jadesta työstettiin koruja. Savenvalajat tekivät kauniita ruukkuja. Kiinassa oli monia kansoja ja valtioita, jotka kilpailivat alueista ja vallasta. 2200 vuotta sitten keisari Qin Shi Huangdi alisti Kiinan yhdeksi valtakunnaksi. Hänen valtakaudellaan kirjoitusjärjestelmä yhtenäistettiin, samoin raha ja mittayksiköt. Hän aloitti Kiinan muurin rakentamisen. Hän vainosi vastustajiaan säälimättömästi. Qin Shi Huangdi rakennutti itselleen valtavan hautaholvin, jonka vartijoiksi valmistettiin tuhansien savisoturien terrakotta-armeija.

Qin Shi Huangdin jälkeen valtaan nousi Han-keisarien suku, joka hallitsi Kiinaa 400 vuoden ajan. Han-dynastian aikana Kiina avasi Silkkitien nimellä tunnetun kauppareitin Aasian halki Lähi-Itään ja Välimeren rannoille asti. Seuraavien vuosisatojen aikana Kiinaa hallitsivat eri dynastiat ja Kiinan alueella käytiin myös lukuisia sotia. Voimakkaat hallitsijat panivat toimeen suuria rakennushankkeita. Kiinassa keksittiin paperin valmistus, kirjanpainanta, ruuti, kompassi, paperiraha ja pankkiluotot. Keisarien katsottiin saavan valtansa taivaasta. 1100-luvulla Kiinassa eli jo yli sata miljoonaa ihmistä. 1200-luvulla mongolit valtasivat Kiinan. Kublai-kaanin suku hallitsi Kiinaa sadan vuoden ajan. 1300-luvulla kiinalainen Ming-dynastia nousi valtaan. 1600-luvulla pohjoisesta hyökänneet mantšut valloittivat koko Kiinan. Mantšut sulautuivat vähitellen Kiinan väestöön ja omaksuivat kiinalaisen kulttuurin. 1700-luvun lopulla Kiinassa asui kolmasosa maailman väestöstä. Kiina oli maailman vaurain valtio.

1800-luvulla mantšuhallitsijat halusivat Kiinan eristäytyvän ulkomaailmasta, mutta Iso-Britannia ja muut länsimaat pakottivat Kiinan avaamaan satamansa kansainväliselle kaupalle. Kiinassa oli levottomuuksia ja kansannousuja. Vuonna 1911 Wuhanissa alkanut sotilaskapina levisi kaikkialle. Vuoden 1912 alussa keisari syrjäytettiin ja Kiina julistettiin tasavallaksi. 1930-luvulla Japani miehitti Mantšurian ja Kiinan rannikkoalueet. Miehitys jatkui vuoteen 1945 asti. Toisen maailmansodan päätyttyä Kiinassa syttyi sisällissota Tšiang Kai-šekin tasavaltalaisten ja Mao Zedongin johtamien kommunistien välillä. Kommunistipuolue sai Kiinan haltuunsa vuonna 1949. Tšiang Kai-šekin tasavaltalaiset pakenivat Taiwanin saarelle. 1950-luvun alussa Mao Zedongin kommunistihallinto lähetti kiinalaisia joukkoja Korean sotaan taistelemaan Pohjois-Korean puolella. Vuonna 1951 Kiina valtasi Tiibetin.

Mao Zedongin ollessa vallassa Kiinassa rakennettiin keskitettyä valtiojohtoista ja kommunistisen puolueen johtamaa yhteiskuntaa, missä yksityisomistusta ja kansalaisvapauksia rajoitettiin ankarasti. Kommunistinen puolue edisti maan teollistumista pyrkien suuriin ja nopeisiin tuotantorakenteen muutoksiin, jotka kuitenkin tuottivat huonoja tuloksia. Vuosien 1959 ja 1961 välillä Kiinassa puhkesi maailman siihen asti suurin nälänhätä, jossa kuoli ainakin 30 miljoonaa ihmistä. Vuonna 1964 Kiina hankki ydinaseen. Vuonna 1966 kommunistipuolue käynnisti kulttuurivallankumouksen kitkeäkseen maasta kaikki porvarilliset ajatukset. Koulutetut ihmiset joutuivat julmien vainojen kohteiksi. Kulttuurivallankumous kesti kymmenen vuotta ja sen aikana surmattiin lähes 2 miljoonaa ihmistä. Mao Zedong kuoli vuonna 1976. Hänen jälkeensä valtaan noussut Deng Xiaoping aloitti laajat talousuudistukset. Kommunistinen puolue piti tiukasti kiinni poliittisesta vallasta, mutta taloutta ja tuotantoelämää alettiin avata markkinoiden ehdoilla. Kiinaan houkuteltiin ulkomaisia sijoituksia. Sen jälkeen Kiinan talous on kasvanut nopeasti. Kiinasta on tullut voimakas teollisuusmaa ja maailman suurin vientitalous. Kansalaisvapauksia ei ole lisätty. Yhteiskunta ei ole avautunut. Kiina on ankarasti hallittu ja valvottu yksipuoluejärjestelmä. Kansainvälisten ihmisoikeusjärjestöjen mukaan viranomaisten mielivalta ja ihmisoikeusloukkaukset ovat yleisiä. Internetin käyttöä rajoitetaan tiukasti.

Yhteiskunta ja politiikka

Kiinan korkein valtioelin on kommunistipuolueen hallitsema kansankongressi. Kommunistisen puolueen johtoasema on kirjattu Kiinan perustuslakiin. Kansankongressi valitsee presidentin. Vuoden 2023 alussa kymmenen vuotta Kiinan presidenttinä toiminut Xi Jinping valittiin uudelleen, nyt jo kolmannelle viisivuotiskaudelle. Xi Jinping on lausunut, että länsimainen demokratia ei sovi Kiinalle. Kiinan kommunistipuolue on vahvistanut presidentin valtaa. Kansankongressiakin pidetään yleisesti vain muodollisena päätöksentekijänä, kumileimasimena, koska todellista valtaa käyttää presidentti Xi Jinping kommunistipuolueen sisäpiirin, armeijan ja turvallisuuspoliisin tuella.

Koronapandemian aikana Kiinan valtio on rajoittanut ihmisten liikkumista kovin keinoin. Monien kaupunkien asukkaita on pidetty eristyksissä pitkiä aikoja. Kiinan talouden kasvu hidastui pandemian aikana. Kiinan johto odottaa kasvun elpyvän ja kiihtyvän lähivuosien kuluessa. Samaan aikaan Kiina lisää voimakkaasti sotilasvarusteluaan. Kiina on pyrkinyt laajentamaan valtapiiriään Itä- ja Etelä-Aasiassa Tyynenmeren rannikko- ja saaristoalueilla. Kiina on rakentanut saaritukikohtia ja vahvistaa laivastoaan hallitakseen merialueita. Kiina ei edelleenkään hyväksy Taiwanin itsenäisyyttä, vaan katsoo saaren kuuluvan Kiinalle. Tämä on jatkuva jännityksen lähde kansainvälisessä politiikassa sekä Yhdysvaltojen ja Kiinan välisissä suhteissa.

Kiina pyrkii lisäämään vaikutusvaltaansa kansainvälisessä politiikassa. Vuonna 2023 Kiina toimi välittäjänä neuvotteluissa, joissa Saudi-Arabia ja Iran sopivat suhteidensa parantamisesta. Kiina on esiintynyt rauhantunnustelijana Venäjän Ukrainaa vastaan aloittaman hyökkäyssodan lopettamiseksi, mutta tässä asiassa sen asema ei ole uskottava. Kiinaa pidetään enemmän Venäjän tukijana kuin puolueettomana sovittelijana. Afrikassa Kiina on hyvin tärkeä taloudellinen ja poliittinen toimija. Kiina on rahoittanut monenlaisia kehityshankkeita tavoitteenaan varmistaa tarvitsemiensa raaka-aineiden ja luonnonvarojen saanti.

Kiinan väestökehitys on kääntynyt laskuun. Syntyvyys on vähäistä ja väestö vanhenee. Vuonna 2023 Intia ohitti Kiinan maailman väkirikkaimpana valtiona. Kiinassa on nykyisin 1,4 miljardia asukasta. Vuonna 2050 asukasmäärän lasketaan olevan noin 1,3 miljardia, vuoteen 2080 mennessä sen arvioidaan vähenevän alle miljardiin. Vuonna 2100 Kiinassa elää luultavasti noin 800 miljoonaa ihmistä. Väestörakenteen muutos, asukkaiden vanheneminen, saattaa aiheuttaa suuria ja ennalta arvaamattomia muutoksia kiinalaisessa yhteiskunnassa.

Talous ja kaupankäynti

Kiina on maailman isoin vientitalous ja toiseksi suurin tuontimaa. Maailmanpankki luokittelee Kiinan ylemmän keskitulotason maaksi. Kiinan talous on kasvanut hyvin voimakkaasti viime vuosikymmenien aikana. Talouden koko on kolminkertaistunut vuoden 2010 jälkeen. Kaikkialla maailmassa kuluttajat ostavat kiinalaisia tuotteita.

Maailman teollisuusmaiden tuotantoketjut ovat suuresti riippuvaisia kiinalaisesta elektroniikasta ja muista tarvikkeista. Kiina tuottaa valtaosan harvinaisista maametalleista, joita käytetään valmistettaessa sähköautoja, puhelimia, akkuja, tietokoneita ja tuuliturbiineja. Vastaavasti Kiina tarvitsee koko ajan enemmän tuontiöljyä, metallimalmeja sekä paljon muita raaka-aineita kansainvälisiltä markkinoilta.

Vuonna 2021 neljäsosa Kiinan työvoimasta sai toimeentulon maataloudesta, 28% toimi teollisuuden tehtävissä ja 47% työskenteli palvelualoilla. Kiinan maatalous tuottaa maissia, riisiä, vehnää, vihanneksia, hedelmiä, lihaa ja kalaa. Kiina on yksi maailman suurimmista ruoantuottajista. Kiinan ruoantuotanto ei kuitenkaan riitä kattamaan kotimaista tarvetta. Ruokatuotteiden tuonti maan ulkopuolelta on lisääntynyt viime vuosina. Kiina on suuri viljan, lihan ja maitotuotteiden tuoja. Vuonna 2020 Kiina toi ulkomailta kolmasosan väestön kuluttamista elintarvikkeista. Brasilia on Kiinan markkinoilla suurin ulkomainen maataloustuotteiden toimittaja. Vuonna 2021 viidesosa Kiinan ostamista maataloustuotteista tuli Brasiliasta.

Vuonna 2021 Kiinan viennin kokonaisarvo oli 3340 miljardia euroa. Tuonnin arvo oli 1970 miljardia euroa. Kiina oli maailman suurin raakaöljyn, rautamalmin, kuparin ja soijapapujen tuoja. Kiinan tärkeitä vientituotteita olivat tietokoneet, puhelimet, koneet ja laitteet, virtapiirit ja muu elektroniikka. Kiina vie myös vaatteita ja jalkineita, lääkkeitä, muoveja, leluja sekä paljon muita teollisuustuotteita. Vuonna 2023 Kiina nousi maailman suurimmaksi autojen viejäksi. Kiinan tärkeimpiä vientimaita ovat Yhdysvallat, Japani, Etelä-Korea, Saksa, Vietnam ja Intia. Isoimpia tuontimaita ovat Etelä-Korea, Japani, Yhdysvallat, Australia ja Taiwan.

Tuhannet suomalaiset yritykset harjoittavat kauppaa Kiinan kanssa. Vuonna 2021 Suomesta Kiinaan suuntautuneen viennin arvo oli lähes 5 miljardia euroa. Suomi vie Kiinaan muun muassa paperimassaa, koneita ja laitteita, malmeja ja ruokatuotteita. Suomesta Kiinaan vietyjen tavaroiden ja palveluiden arvo oli 5% Suomen koko viennin arvosta. Suomi osti Kiinasta tavaroita ja palveluita 8 miljardilla eurolla. Vuonna 2021 noin 8% Suomen koko tuonnista tuli Kiinasta.